Uskotko vielä niin, että avioliitto on taloudellinen liitto ja sitä ei perusteta ns. romanttiselle rakkaudelle.
"Avioliitto on taloudellinen liitto."
Kysymys*
32616
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
No, minä en ainakaan halua uskoa niin. Mutta avioliitto voi muuttua kahden kaveruksen liitoksi.
Mulla itsellä ei vaan nyt enää sydän halua sellaista elämää.
Siitäkään en pidä noissa uskonnollisissa yhteisössä että kannustetaan liian nuorena naimisiin. Parikymppisenä pitäisi vielä löytää oma itsensä rauhassa, kasvaa ja viisastua eikä sitoutua johonkuhun jonka kanssa ei voisi viettää viittäkymmentä seuraavaa vuotta.
Muutaman ihmisen tiedän joille näin on käynyt ja ansassahan sitä on kun eroa ei hyväksytä ja painostetaan hautaamaan oma tahto ja elämään uskonnon mukaan ja onnettomana.
Itse miellän tuon ihmisen elävältä hautaamiseksi uskonnon nimeen.
Ja karmeinta on että sitten tungetaan masennuslääkeitä latistamaan tunteet ja ahdistus. ja sitten toinen voikin ryhtyä alkoholistiksi, joka onkin hidas itsemurha. Ynnätään pari lasta liian nuorille ahdistuneille vanhemmille ja ei siinä paljon esirukoukset enää auta.
samaa rakkaudetonta kaavaa toteutetaan uudestaan ja uudestaa vaikka nähdään ettei toimi.
Joskus avioliitto termiä pohdiskellut.se on vanhanaikainen tapa saada sitoutuvuutta ,eikö se pitäisi tulla tuolta oman mielen sisältä mitä voi tehdä ja mitä ei?
Tuntuu oudolta jos joku haluaisi naimisiin sen takia et joku pitäisi saada sitoutumaan itseensä.
Toivottavasti olen väärässä ,uskonasiat ei ole oikein hallussa.
Avioliitto on kahden ihmisen sitoutumisen ja yhdessäolon "merkki" lähinnä muille ja joillakin itsellekkin.
Se ei takaa mitään, kyllä sitoutuminen tulee omasta itsestään ja on todellista ilman avioliittoakin. Ei se nimi paperilla estä toista pettämästä tai jättämästä.
Rakastaa ja välittää voi ilman liitoakin
Ja erota voi oli avioliittoa tai ei
En ole ikinä ajatellut, että omalla kohdallani olisi taloudellinen liitto. Kyllä siinä on rakkaus pohjana ollut, ja tavallaan liiton myötä vielä vahvempi sitoutuminen.
Samoin ajattelin ja uskoin itsekkin liitossani
Elämä opettaa
Vaikkka toinen heitti liiton halpana pois ja etsi jännitystä ja helpompaa elämää, niin en ole katkera
Uskon kuitenkin ettei hänellä helppoa ole ja ei hän varmasti helpolla pääse kun vain häipyi.
Varmaankin kesken jätetyt ja taakse jätetyt asiat ja ihmiset ovat mielessä Ja vaikuttaa hänenkin tulevaisuuteen ja parisuhyeisiin
Itse en haluaisi että asiat olisi auki tai käsittelemättä, mutta olen hyväksynyt hänen vetäytymisensä . Enhän oikeasti tiedä kuinka tunteeton hän on ja voihan olla ettei häntä yhtään haittaa että toiset jäi ikävöimään. Ja jos näin on niin ei hänellä ole mitään syytä lohdutella heitä.Tai selvitellä menneitä.tms
Voihan se olla taloudellinenkin liitto. Mutta kyllä itse lähdin siihen rakkaudesta ihan. Järjestelmänä se ei ole huono lastenkaan kannalta.
Mutta kyllä avioliitosta voi tulla huonokin, eipä sillä. Tärkeäähän ystävyys tietenkin on, mutta ei kai siitä tule mitään, jos talous ja pakkoarki syö tunteet pois.
Avioliittoa täytyy hoitaa, ihan kuten kaikkia muitakin ihmissuhteita. Vaikka talousin olisi tiukalla, niin jos yhteistä tahtoa on, tunteet saadaan pidettyä voimissaan. Pakkoarki kuulostaa kamalalta - siihenkin voi yleensä vaikuttaa, miten ne arjen kuviot järjestelee.
Parisuhteen hoitamiseenkin tarvitaan kaksi, jotka sitä haluavat hoitaa. Yksin ei välttämättä voi asioille mitään.
Totta. SIksi sanoinkin, että jos yhteistä tahtoa on.
Tiedän useamman tutun, jotka seukkailivat ihan hullaantuneina toisistaan alle parikymmpisenä ja menivät sitten naimisiin. Ja tuli lapsia yms. ja yhdessä edelleen. Kyllä se ainakin oli rakkausavioliitto kun noitakin pareja muistelee miten ne olivat kiinni toisissaan silloin aikoinaan. Ei tietysti vuosien jälkeen enää ole samanlaista, mutta rakkautta kuitenkin, eri tavalla vain ilmenevää, ei enää niin teiniä.
Tosiasia on, että rakkaudella ja intohimolla ei makseta laskuja. Ehkä silloin kun suhde on alkanut teininä tai opiskelijana yhteinen historia voi luoda niin vankan perustan, että uskaltaa mennä naimisiin tyhjätaskuna tai tyhjätaskun kanssa. Ja siitä huolimatta rakastaa ja kunnioittaa puolisoaan myötä- ja vastoinkäymisissä. Tai sitten toinen osapuoli on joko varakas, hyväuskoinen tai molempia. Kyse voi olla myös vaihtokaupasta. Yleensä varakas vanhempi mies vaihtaa taloudellisen huolenpitonsa vaimonsa nuoruuteen, kauneuteen ja lisääntymiskykyyn. Duunarinkin elintaso voi olla riittävän houkutteleva, sekä miesten että naisten tapauksessa, jos opiskelee itse pitkää tutkintoa tai on aloitteleva yrittäjä, joka tarvitsee vakituisen tulonlähteen talouteensa vuokran yms. elinkustannusten kustantamiseksi. Surullista, että minusta on tullut näin kyyninen.
Rakkaudella ja intohimolla ei makseta laskuja, mutta ne saavat elämän tuntumaan iloisemmalta, valoisammalta ja kevyemmältä. Silloinkin, kun joutuu pennejä laskemaan. Elämänlaatui voi olla parempi, vaikka materiaa olisi vähemmän. Moni uuvuttaa itsensä täysin elintason tavoittelussa, ja sen myötä häviää se viimeinenkin rakakuden hitunen.
Toiovttavasti minusta ei koskaan tule kyyninen ;).
Koen itse niin, että jos talousasiat ovat kunnossa siten, että ne eivät huolestuta, olen paremmalla tuulella ja olen todennäköisesti myös parempi puoliso. Elämä tuntuu iloisemmalta, valoisammalta ja kevyemmältä. Surullista on, että moni uuvuttaa itsensä täysin pyrkiessään elättämään perheensä. Ja hän tekee sen velvollisuudentunnosta, mutta myös rakkaudesta. Vuokrat tai lainanlyhennykset maksetaan ajallaan, lapsilla on ehjät vaaatteet, koti on lämmin ja ravitsevaa ruokaa on jääkaapissa. Mukavaa on, että lapsilla on luistimet ja polkupyörät, vaikka edes käytettyinä. Joskus vanhemmat vuorottelevat työnsä siten, että näkevät toisiaan vain ohimennen, jotta lapsilla olisi kotona ollessaan aina edes toinen vanhemmista läsnä. Ei rakkauden ilmenemisessä ole aina kyse hattaroista ja päivänkakkaroista. Joskus rakkaus vaatii vaivannäköä ja kenties jopa uhrautumista. Jos avioliiton haluaa ensisijaisesti rakentaa vain hattararakkaudelle, koska elämän tarkoitus on olla ensisijaisesti vain iloisempaa, valoisampaa ja kevyttä, kuulostaa se lasten kannalta hiukan itserakkaalta ja mukavuudenhaluiselta näkökulmalta. En kiellä, etteikö tukirahoillakin voi jonkinlaisen elämänlaadun tietysti saavuttaa. On sitten laatuaikaa parisuhteelle ja voi yhdessä laskea niitä pennejä hyvässä hengessä.
Sulla tosiaan paistaa se kyynisyys aika lailla läpi ;), No asiaahan tuossa on paljonkin, mutta silti...
En väittänytkään, etteikö vaivannäköä tarvittaisi. Jos menen omaan lapsuuteeni, niin meillä oli tiukkaa, vaikka ei ollut lainaa (asuttiin vuokralla). Äiti ompeli suuren osan vaatteista, eipä ollut muotikuteita minulla. Kaikki ne olivat valintoja. Vanhemmat myös tekivät yhdessä vaiheessa töitä tuohon tyyliin, ja olen siitä onnellinen.
Oman elämäni valinnat olen taas pitkälti tehnyt lasten vuoksi. Olen paljon parempi äiti, kun en polta itseäni työllä loppuun ja jaksan ja ehdin olla lasten kanssa oikeasti läsnä. Tasapainoilua se vaatii, koska emme kuitenkaan halua jäädä tukien varaan. Olisinhan tietysti voinut ottaa kovapalkkaisemman miehen ;).
Jos kumppanisi ei osallistuisi perheenne elättämiseen, vaan sinä joutuisit elättämään häntä, niin kuinkahan kauan sinun rakkautesi riittäisi?
Olisihan se kiva, että avioliiton voisi rakentaa PELKÄSTÄÄN romanttiselle rakkaudelle, mutta harvemmalla meistä on siihen varaa.
On ollut aika, jolloin "elätin" koko perheeni, mieheni mukaan lukien. Hän oli pitkiä aikoja työttömänä, ja sitten opiskeli lisää. Rakkaus riitti koko sen ajan.
Ei sitä sellaista ajattele, jos rakastaa. Se oli muutoin vaikeata aikaa kyllä, vaikka taloudellisesti pärjäsimme. Kyllä miestä syö nimenomaan se asetelma, että vaimo "elättää" perheen. Hän oli jo oikeastaan masentunut pahimmassa vaiheessa. Siitäkin selvittiin. Miksi? Rakkauden avulla.
Mitäs muuta halua kysyä ;) ?
Kuten itse sanoit, teillä on nähtävästi riittänyt rahaa. Sain vaikutelman, että miehesi toive oli osallistua perheen elättämiseen ja hän parhaansa mukaan pyrki siihen. Hän on vastuuntuntoinen ihminen. Eikä se ole sukupuoleen sidottu ominaisuus. Tässä voidaan spekuloida, että entä jos hän ei olisi tehnyt niin? Se osoittaa järkevyyttä, että ymmärtää, että avioliittoon kuuluvat myös talousasiat ja on vastuuntunnotonta, että pitkällä tähtäimellä ajattelee rakentavansa vain romanttisen rakkauden varaan. Väitän edelleen, että vastaavanlaisen tilanteen pitkittyessä sitä romanttista rakkautta koetellaan.
Ei rakkauden määrä yksin korreloi parisuhteen ja arjen onnellisuuden kanssa. Väitänkin, että jos miehesi ei olisi tarvinnut kamppailla työttömyyden kanssa olisitte olleet tuolloin onnellisempia. Olen iloinen miehesi puolesta, että hän on opintojen avulla päässyt eteenpäin.
Joskus ihmiset saattavat erota johtuen käytännön arkeen liittyvistä syistä, vaikka jollakin tasolla he edelleen rakastaisivat toisiaan. Ihana toivehan se olisi, että pelkkä romanttinen rakkaus merkitsisi toimivaa liittoa. Minä arvostan arjessa kumppanuutta, keskinäistä kunnioitusta ja realismia.
Joskus ihmiset saattavat toivoa voivansa rakastaa kumppaninsa terveeksi. Puhun nyt siis yleisesti. (Mainitsen tämän, jotta edellinen kirjoittaja ei ota tätä henkilökohtaisesti ja loukkaannu.) Aina se ei onnistu. Rakkaus ei ole aina hyvästä. Joskus rakkaus voi olla nimenomaan se joka tuottaa tuskaa ja satuttaa. Ja joskus se mikä on ollut rakkautta voi olla muuttunut muuksi tai se on alunperinkin ollut muuta - kuin susi lampaan vaatteissa.Se mitä joku nimittää rakkaudeksi voi olla jopa vaarallista. Ensi- ja turvakodithan ovat näitä tarinoita pullollaan. Mutta se onkin sitten jo toinen asia se.
En. Otan akan itselleni Rakkaudesta, enkä Rahasta.
Niinhän sä luulet. Pidä illuusios!
Minulla on kolme pitkää suhdetta takana, joista kaksi avioliittoja.
Yleensä alku on romanttinen, mutta arki tulee ja lopulta kyse on aina taloudesta. Naiselle avioero on helppo tapa tehdä rahaa.
Luin täältä aikamoisen totuuden: Kun mies menee naimisiin, hän odottaa, ettei nainen muutu, vaan muuttuu. Kun nainen menee naimisiin, hän odottaa, että mies muuttuu, vaan ei muutu.
Kun nainen on saanut miehen nalkkiin ja arki tulaa, alkaa hyväksikäyttö. Vain naisen unlemat merkitsevät enää ja miehen unelmat ovat vain .. unelmia. Nainen käytännössä haluaa päättää koko elämänkulun kummankin puolesta.
Ei, ei, ei enää koskaan. MInulle naisesta on nykyään vain seksiväline.
Itseasiassa avioliitto on kahden ihmisen keskinäinen sopimus, jolla sitoudutaan toisiinsa. Rakkaus sen pohjana olla pitää ainakin näissä vapaanvalinnan maisemissa. Itse en menisi naimisiin kuin vain rakkaudesta ja halusta rakastaa toista sekä myötä- että vastamäissä kunnes kuolo tulee ja kupsahtaa.
Avioliitto on kahden ihmisen rakkausavioliitto. Sori, minä rakastan miestäni vielä 20 vuoden jälkeen ja hän minua. Rakkaudessamme ei ole rahaa ja olemme köyhiä,mutta rakkaudessa rikkaita. Mutta sopivat toisillemme rakkaudessa.Kukaan muu ei saa tälläistä tunnetta aikaan kun mieheni. Rakkaus on ja pysyy.Sitä on vaikea selittää kun rakastaa ja siihen ei mahdu muita kun me.
Rakkaudesta se liitto syntyy.
menen naimisiin, perustuu kaikki rakkaudelle. Toista kertaa en tyydy vähempään. Tosin todennäköistä on, että toista kertaa ei tule. Ja raha nyt ei ole koskaan ollut minulle syy kiinnostua kenestäkään.
Jos vaikka rakastuu, niin ei kannata silti laittaa järkeään narikkaan. Merkillistä, miten ihmiset pillastuvat, kun joku sanoo tämän ääneen. Kyllä avioliitossa kannattaa huomioida myös yhteisen talouden asiat. ja huomioida oma tilanne sellaisten seikkojen kuten avioero, puolison kuolema ja eläkekertymä suhteen.
Sori vaan. Ei talous ja rakkaus ole aina toinen toisensa pois sulkevia asioita, jos oikein hyvä onni elämässä käy.
Samaa mieltä olen siitä, että talousasioissa saa ja pitää käyttää järkeä. Avioehto ja testamentti ovat varmasti paikallaan eritoten tilanteissa, joissa toinen varakkaampi tai entuudestaan lapsia toisella.
Tarkoitin vain, että raha-asiat eivät ole se mikä saa minut kenestäkään kiinnostumaan.
Kysypä itseltäsi rehellisesti, laimentaisiko kiinnostustasi tieto, että henkilöltä on mennyt luottotiedot maksamattomien vuokrien takia ja että hän on huomattavan summan velkaa pikavippifirmoille?
Joskus valitettavasti on niin, että pankki, yhteinen iso laina yhdistää enemmän kuin romanttinen rakkaus. Siinä sitten kärvistellään, eletään perhehelvettiä eikä kukaan nauti elämästä. Mutta omakotitalo pysyy ja kulissit natisten pystyssä.
Hyi, sain tänään tietää, että eräs perhetuttavamme on sotkeutunut näihin pikavippi yrityksiin ajaen samalla monet nuoret taloudelliseen helvettii n! Kunnon kettu, jotakin uskomatonta! Tavallinen ihminen ei osaa koskaan edes aavistaa, kuinka kieroa voi olla kun pääsetään viekas kettu irti pankkimaailmassa! On peitenimeä ja muuta skeidaa!
Joku ymmärtämätön paiskii viattomana töitä sillekin konnalle! Huh huh!
Hyh, inhottaa koko ajatuskin. Siellä se nyt keikkuu miljonäärilistalla ja voi apua, millä tavalla!Onnea vaan vaimolle. Siinä sulle rakastettavaa!
Olen tyytyväinen omaan 2000 euron palkkaani ja siihen, että tulen toimeen omillani, enkä ole antanut tuolle ketulle pääsyä meidän lokitietoihin!
ps. Meillä on kohta velaton asunto!
taloudellinen liitto maallisen instituutin mukaan, ei se maistraatti rajaa pois romantiikkaa eikä varsinkaan erotiikkaa.