Onko mitään moraalitonta siinä, että antaa narsistille palautetta hänen sekoilemisistaan. Esim. juuri niistä sekaantumisista ihmisten elämään, joissa hän rakastuttaa uhrin toisensa jälkeen itseensä, käyttää näitä erilaisiin hyötykäyttötarpeisiin (hotelliemäntä, seksipalvelija, autonkuljettaja, sairaanhoitaja) ja vaihtaa sitten, kun hyötykäyttötarpeet muuttuvat tai maa alkaa muuten polttamaan jalkojen alla. Sotkee uhrin elämän (entinen mies nostetaan ulos, välit ystäviin ja sukulaisiin pilataan, maine pilataan muuten).
Palaute voi olla vaikka totuuden kantamista narsistin eteen. Narsisti yrittää estää totuuden puhumisen itselleen lähes keinolla millä hyvänsä, joten jonkinlainen ottelu asian tiimoilta on käytävä.
Voiko narsistille antaa Palautetta?
Onko mitään moraal.
27
489
Vastaukset
- voihan sitä yrittää.
Voihan niille toki palautetta yrittää antaa,mutta omaa päätänsä siinä vaan seinään lyö.
Kovin montaa kertaa sitä moraalista palautetta tai nuhtelua niitten kälmäilyistä ei kannata yrittää antaa,tekevät äkkiä rikosilmoiuksen että tuo kiusaa. - Epäilen, että uhk.
",tekevät äkkiä rikosilmoiuksen että tuo kiusaa. "
Epäilen, että uhkailevat enimmäkseen vain. Sitten voi muistuttaa jostain heitä itseään, jos sattuu tietämään jotain. Minua ei tuolla ole pelästytetty. Olen antanut hänen ymmärtää, että minunkaan päätäni ei palella...: ). On kunnioittanut minua sittemmin..."Epäilen, että uhkailevat enimmäkseen vain."
Juu empä minäkään hevin usko narsistin tekevän rikoisilmoitusta, syystä että silloinhan narsistin tekemiset tulisivat julkiseksi, mitä hän tuskin haluaa...
Mutta asia toki on eri jos liittyy esim. lastenhuoltajuus/omaisuudenjako yms. sellaisiin kiistoihin, joissa narsisti jo ikäänkuin valmiiksi julkisessa suhteessa toiseen...
Mitä taas tulee uhreihin, toki väkivallasta, pitkään jatkuneesta häirinnästä/kiusanteosta, työpaikkakiusaamisesta, uhkailusta yms. kannattaa tehdä rikosilmoitus...
Mutta noh, itsekukin määrittää sietokykynsä noissakin asioissa...narsisti ny itse kokee tulleensa kiusatuksi hyvinkin helposti...saa aikaiseksi draaman niin halutessaan asiasta kuin asiasta...- Niin. Ja varsinkin
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Epäilen, että uhkailevat enimmäkseen vain."
Juu empä minäkään hevin usko narsistin tekevän rikoisilmoitusta, syystä että silloinhan narsistin tekemiset tulisivat julkiseksi, mitä hän tuskin haluaa...
Mutta asia toki on eri jos liittyy esim. lastenhuoltajuus/omaisuudenjako yms. sellaisiin kiistoihin, joissa narsisti jo ikäänkuin valmiiksi julkisessa suhteessa toiseen...
Mitä taas tulee uhreihin, toki väkivallasta, pitkään jatkuneesta häirinnästä/kiusanteosta, työpaikkakiusaamisesta, uhkailusta yms. kannattaa tehdä rikosilmoitus...
Mutta noh, itsekukin määrittää sietokykynsä noissakin asioissa...narsisti ny itse kokee tulleensa kiusatuksi hyvinkin helposti...saa aikaiseksi draaman niin halutessaan asiasta kuin asiasta..."toki väkivallasta, pitkään jatkuneesta häirinnästä/kiusanteosta, työpaikkakiusaamisesta, uhkailusta yms. kannattaa tehdä rikosilmoitus..."
Niin. Ja varsinkin silloin, kun tekijä ei ole narsisti, on ilmoituksen tekeminen helpompaa. Narsistilla kun tahtoo olla se taito tehdä sellaista ei niin helposti osoitettavaa kiusaa... Tai ainakin kiusa on sellaista, että sen esiin ottaminen on myös uhrille erittäin piinallista.
Narsisti voi tehdä esim. seksuaalista väkivaltaa uhrilleen monin eri tavoin. Seurustelun aikana, kun seksielämä vielä on hyvää ja uhriparka luulee, että rakkaus on molemminpuolista, tulee röyhkeää käpälöintiä ja ehdotuksia ei niin sopivissa tilanteissa. Sitten, kun puun takaa narsisti voi alkaa lähennellä hyvinkin seksuaalisesti jotakin toista yllättäin uhrin edessä... seksuaalista väkivaltaa tuokin.
Samoin rumat seksuaaliset puheet, joita uhri ei halua kuulla, ovat seksuaalista väkivaltaa. Teepä sitten tuosta rikosilmoitus...; [. Niin. Ja varsinkin kirjoitti:
"toki väkivallasta, pitkään jatkuneesta häirinnästä/kiusanteosta, työpaikkakiusaamisesta, uhkailusta yms. kannattaa tehdä rikosilmoitus..."
Niin. Ja varsinkin silloin, kun tekijä ei ole narsisti, on ilmoituksen tekeminen helpompaa. Narsistilla kun tahtoo olla se taito tehdä sellaista ei niin helposti osoitettavaa kiusaa... Tai ainakin kiusa on sellaista, että sen esiin ottaminen on myös uhrille erittäin piinallista.
Narsisti voi tehdä esim. seksuaalista väkivaltaa uhrilleen monin eri tavoin. Seurustelun aikana, kun seksielämä vielä on hyvää ja uhriparka luulee, että rakkaus on molemminpuolista, tulee röyhkeää käpälöintiä ja ehdotuksia ei niin sopivissa tilanteissa. Sitten, kun puun takaa narsisti voi alkaa lähennellä hyvinkin seksuaalisesti jotakin toista yllättäin uhrin edessä... seksuaalista väkivaltaa tuokin.
Samoin rumat seksuaaliset puheet, joita uhri ei halua kuulla, ovat seksuaalista väkivaltaa. Teepä sitten tuosta rikosilmoitus...; [."Samoin rumat seksuaaliset puheet, joita uhri ei halua kuulla, ovat seksuaalista väkivaltaa. Teepä sitten tuosta rikosilmoitus...; [. "
noh, eiköhän ny ensin kannata pysytellä erossa ko. henkilöstä, jos ei halua rumia puheita kuulla...- Mielestäni, jos
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Samoin rumat seksuaaliset puheet, joita uhri ei halua kuulla, ovat seksuaalista väkivaltaa. Teepä sitten tuosta rikosilmoitus...; [. "
noh, eiköhän ny ensin kannata pysytellä erossa ko. henkilöstä, jos ei halua rumia puheita kuulla...Mielestäni, jos olemme yhteisissä tiloissa, se on rumien puheiden puhuja, jonka pitäisi poistua.
Sitten toivon, että mietit hiukan lisää. Sinäkin vähättelet narsistin verbaalista ja muuta kuvattua väkivaltaa. Mitä, jos joku olisi suhteessa mieheen, joka raiskaisi hänet silloin tällöin? Niin sanoisit vain, että pitää ensin pysyä erossa siitä miehestä, ja valittaa vasta sitten? Mielestäni, jos kirjoitti:
Mielestäni, jos olemme yhteisissä tiloissa, se on rumien puheiden puhuja, jonka pitäisi poistua.
Sitten toivon, että mietit hiukan lisää. Sinäkin vähättelet narsistin verbaalista ja muuta kuvattua väkivaltaa. Mitä, jos joku olisi suhteessa mieheen, joka raiskaisi hänet silloin tällöin? Niin sanoisit vain, että pitää ensin pysyä erossa siitä miehestä, ja valittaa vasta sitten?"Mitä, jos joku olisi suhteessa mieheen, joka raiskaisi hänet silloin tällöin? Niin sanoisit vain, että pitää ensin pysyä erossa siitä miehestä, ja valittaa vasta sitten?"
noh, ny liikutaan alueella josta on hirveän vaikea asiaa kokemattomana sanoa mitään, mutta yleisellä tasolla ajateltuna, periaatteessa rikosilmoitus olisi pitänyt tehdä silloin kun ensimmäinen raiskaus tapahtui...ja kyllä pitäisi pysytellä erossa ko. henkilöstä...hankkia lähestymiskielto, pyytää apua viranomaisilta...
Mutta joo, on yleisessä tiedossa, että monetkin prostituutioon pakotetut naiset on raiskattu niin monta kertaa ensin, että he ovat muuttneet välinpitämättömiksi, tunteettomiksi itseään kohtaan ja ikäänkuin alistuneet kohtaloonsa, eivät näe/osaa hakea/löydä ulospääsyä vaikeasta elämäntilanteestaan vaan ovat parittajansa armoilla...
Että heidän auttamisensa on sitten eri juttu, jos he eivät itse hae/halua apua...
- 19+8
Tuntemani narsisti ei tietääkseni koskaan jätä palautetta kostamatta. Hänen psyykensä on sellainen, että hän kokee arkipäiväisetkin tilanteet helposti silmille hyppelynä tai röyhkeytenä. Ex-puoliso, työkaveri, lääkäri, lapsenlapsi, tarjoilija tai kanssaihminen kaupan kassajonossa, me kaikki joudumme narsistin käsittelyyn, ellemme onnistu miellyttämään häntä.
- Nytpä hyppäsit
"Että heidän auttamisensa on sitten eri juttu, jos he eivät itse hae/halua apua... "
Nytpä hyppäsit taas toiseen asiaan.
"mutta yleisellä tasolla ajateltuna, periaatteessa rikosilmoitus olisi pitänyt tehdä silloin kun ensimmäinen raiskaus tapahtui..."
Luojan lykky, et tietojeni mukaan ole ainakaan poliisi... Että jotain hyvää tässä : D.
Mutta: asia ei ole ollenkaan niin. Älä nyt hyvänen aika kuvittele, ettet voisi tehdä rikosilmoitusta vaikka sadannen kerran jälkeen. Sen verran sentään tiedän, vaikken senkään alan asiantuntija ole. Eli voit tehdä rikosilmoituksen missä vaiheessa tahansa, eikä pitkään jatkunut väkivalta ole lieventävä asianhaara, ei ollenkaan, vaan päinvastoin. On raskauttavaa jatkaa väkivaltaa. Sillä ei ole tekemistä sen asian kanssa, onko uhri tehnyt rikosilmoituksen. Rikoksia ei saa tehdä sarjassakaan, ja sitten ikäänkuin olisi laskenut, että pääsee yhden rangaistuksella... Ohhoh! Oikeustaju hoi."On raskauttavaa jatkaa väkivaltaa. Sillä ei ole tekemistä sen asian kanssa, onko uhri tehnyt rikosilmoituksen."
Niin kuten sanoin vastasin hieman itselleni outoon aiheeseen...siten ettei henk. koht. kokemusta ole, saati että joku olisi kertonut minulle tulleensa raiskatuksi...
mutta edellisen vastaukseni logikka perustuu siihen, että rikosilmoitus olisi pitänyt tehdä jo ensimmäisestä raiskauksesta, ja jokaisesta seuraavasta erikseen...miten voi saada henkilön vastuuseen jos ei ee rikosilmoitusta...
olettaisin että julkinen tuomio ja siihen liittyvät sanktiot olisivat hillineet sitä toimintaa....ja sarjaraiskaajat kaiketi joutuvat joskus vankilaankin...
Mutta kuten sanoin, aihe on itselleni sillä tavoin vieras, että laitan linkin josta aiheesta voi lukea tietoa, miten menetellä jos tulee raiskatuksi...
https://www.nettitukinainen.fi/materiaalipankki/uhrille
Edelliseen liittyen...linkistä kopioitua tietoa...
"Miten toimia välittömästi
Älä peseydy tai vaihda vaatteita. Mene lääkäriin, vaikka näkyviä vammoja ei olisikaan. Älä jää yksin, vaan hae apua. Pyydä tueksesi joku läheinen henkilö, johon voit luottaa. Ota yhteyttä poliisiin ja tee rikosilmoitus. Halutessasi voit pyytää naispuolisen työntekijän hoitamaan asiaasi"- Jatkan. Rikosilm.
Jatkan. Rikosilmoituksen voi tehdä missä vaiheessa tahansa, jos on tullut raiskatusksi.
Mutta mitä siis ylt. sanot tuosta muusta seksuaalisesta väkivallasta, jonka uhriksi varsinkin narsistin uhrit joutuvat tuon tuosta.
Lienevät yleisimpiä narsistien naiskumppaneille tapahtuneita väkivallantekoja narsistin taholta. Eli henkinen väkivalta, joka pitää sisällään rumaa kielenkäyttöä ja seksuaalista toimintaa, jota uhri ei halua itselleen eikä näkökenttäänsä?"Eli henkinen väkivalta, joka pitää sisällään rumaa kielenkäyttöä ja seksuaalista toimintaa, jota uhri ei halua itselleen eikä näkökenttäänsä?"
Niin, tuo on sitten taas oma juttunsa, kuten olen myöntänyt, niin tietyllä lailla olen kokenut, että minunkin seksuaaliset rajani tulivat ylitetyiksi...
Mutta en voi siitäkään syyttää sitä toista osapuolta, koska olin suhteessa vapaa ehtoisesti, että olen joutunut itse pohtimaan asiaa siltä kannalta katsoen että miksi sallin niin käyvän...että omat rajat olivat liian venyvät...niin helppokos sinne oli yrittää tunkea jotain joka ei ihan omaa kuitenkaan ollut...
toki se, että minulle tehtiin varsinkin sen jälkeen kun kieltädyin tapaamista Ännääni hyvin selväksi se ettei minulla muuta arvoa hänelle ollutkaan ihmisenä/naisena, kuin pelkästään se sukupuolimeni arvo...sai minut tuntemaan itseni ns. henkisesti raiskatuksi jos ny noin voisin silloisia tuntemuksiani kuvata...
Mutta tosiaan nyt kun tuosta kaikesta on aikaa...niin senkin asian yli olen päässyt .kun minulla ny kuitenkin oli ennen ännä suhdettani takana parikymmentä vuotta kestänyt avioliitto jossa ihmisarvoani/naiseuttani ei sentäs mitätöity arvottomaksi vaan vaikeudet johtuivat muusta syystä...
siihen väliin sitten mahtui vuodet ilman minkäänlaista suhdetta vastakkaiseen sukupuoleen...että se muu läheisten ihmisten joukko muotoutui silloin,
ja taas ännä suhteeni jälkeen tuli haettua ns. korvaavia kokemuksia/läheisyyttä/ tunnetta siitä että minusta välitetään ystäviltä, omasta perhepiiristä etten missään vaiheessa jäänyt kuitenkaan yksin...kokenut itseäni hylätyksi...
Oma vaikutuksensa toki oli myös kohta elämääni tulleella uudella ystävyyssuhteella joka tässä ajan kuluessa on syventynyt seurustelusuhteeksi...
Että tässä vaiheessa elämää, ajattelen, että kaiketi minä vielä tarvitsin sitten elämääni tuollaisen "likaisen" kokemuksen/ruman suhteen ...tiedostaakseni paremmin myös lähisuhteessa omat rajani...se mikä on minua ja mitä minä haluan....tai ainakin sen, mitä en halua...
- Joskus raiskaus
"rikosilmoitus olisi pitänyt tehdä jo ensimmäisestä raiskauksesta, ja jokaisesta seuraavasta erikseen"
Joskus raiskaus oli asianomistajarikos, jolloin raiskatun piti itse tehdä rikosilmoitus. Nykyään toinenkin henkilö on velvollinen tekemään ilmoituksen, jos saa asian tietoonsa (muistelisin niin). Lienee käytännössä kuitenkin niin, että paljon jää yhä ilmoittamatta. Oikeudenkäynnit ovat uhrille raskaita, ja aina totuus ei tule esiin, vaan syyllinen pääsee pälkähästä. - Niin. Olet tuon
"Niin, tuo on sitten taas oma juttunsa, kuten olen myöntänyt, niin tietyllä lailla olen kokenut, että minunkin seksuaaliset rajani tulivat ylitetyiksi..."
Niin. Olet tuon kokenut ja ymmärtänyt.
Mutta sitten sanot että:
"en voi siitäkään syyttää sitä toista osapuolta"
Tuo lause, jossa sanot, että et voi syyttää sitä toista osapuolta, saa minut voimaan huonosti. Todella huonosti."Tuo lause, jossa sanot, että et voi syyttää sitä toista osapuolta, saa minut voimaan huonosti. Todella huonosti. "
Noh, jäi välistä pois sana...pelkästään... en voi pelkästään syyttää siitä sitä toista osapuolta...
Koska mielestäni suhteessa on aina kaksi osapuolta, joista kumpikin on vastuussa itsestään/omista rajoistaan/omasta hyvinvoinnistaan...jos puhutaan ns. normi aikuisista ihmisistä...
narsisti on narsisti...ei hän muuksi muutu, valinta on sinun ota tai jätä...vain itseesi ja omaan elämääsi voit omilla valinnoillasi vaikuttaa...
Toki voimmehan me halutessamme syyttää loputtomiin muita ihmisiä, olosuhteita, yhteiskuntaa jne...mutta se vaan ei johda mihinkään/muuta mitään...
mutta ny nukkumaan, hyvää yötä sinullekkin...
- Mielestäni kyse
"Koska mielestäni suhteessa on aina kaksi osapuolta, joista kumpikin on vastuussa itsestään/omista rajoistaan/omasta hyvinvoinnistaan...jos puhutaan ns. normi aikuisista ihmisistä..."
Mielestäni kyse ei ole sellaisesta suhteesta, mitä parisuhteella tarkoitetaan, jos pitää olla rajavahdin uniformuun pukeutuneena yötäpäivää, ettei tulisi henkisesti pahoinpidellyksi... Tuollaisessa "suhteessa" ei voi olla ns. normi aikuisia ihmisiä. Suhteessa ovat väkivaltainen henkilö ja hänen uhrinsa...
Narsisti naamioi väkivaltaisen hyväksikäyttötapahtuman parisuhteen kaapuun.
Kysymys ei ole sellaisesta parisuhteesta, johon uhri kuvitteli alun alkaen menevänsä, vaan narsistin hämäys saadakseen uhrin loukkuun.
Tuota tilannetta ei voi tasoittaa sileäksi "kahden kaupaksi". Ei sitten millään. On henkistä väkivaltaa yrittääkään moista. On alistumista väkivaltaisen narsistin alamaisuuteen ottaa syytä päälleen hänen teoistaan. Huijari on huijari ja uhri on uhri.
Vitsiä tästä ei saa vääntämälläkään. Raiskauskaan ei ole enää asianomistajarikos sen vuoksi, että ei ole raiskauksen uhrin henkilökohtainen asia, että raiskaaja riehuu vapaana. Ei myöskään ole kenenkään henkilökohtainen asia, että joku henkisesti väkivaltainen henkilö kulkee vahingoittamassa uhreja toisensa jälkeen. Vetää vakavaksi...
Mitä olisivat ne asiat, joihin olisimme moraalisesti velvollisia, kun elämäämme tulee tuollainen henkilö? Kysymys on niin vaikea, eikä löydy selkeää vastausta, että ketään ei voi vaatia jäämään loppuelämäkseen selvittämään sitä. Mutta miettiä voi."Mielestäni kyse ei ole sellaisesta suhteesta, mitä parisuhteella tarkoitetaan, jos pitää olla rajavahdin uniformuun pukeutuneena yötäpäivää, ettei tulisi henkisesti pahoinpidellyksi... Tuollaisessa "suhteessa" ei voi olla ns. normi aikuisia ihmisiä. Suhteessa ovat väkivaltainen henkilö ja hänen uhrinsa.."
Niin, että jos suhteessa on väkivaltainen puoliso ja hänen uhrinsa niin hekö ovat sitten tuomittuja olemaan siinä suhteessa lopun elämäänsä...
Muuta vaihtoehtoako ei ole...
Mitä tulee noihin raiskausasioihin niin mikä estää sinua tekemästä rikosilmoitusta...jos kerran tiedät, että ko. raiskaaja riehuu vapaana...
"Ei myöskään ole kenenkään henkilökohtainen asia, että joku henkisesti väkivaltainen henkilö kulkee vahingoittamassa uhreja toisensa jälkeen."
Tuo henkinen väkivalta sitten on mielestäni hieman kakspiippuinen juttu...emme voi oman kokemuksemme perusteella päättää toisen puolesta mikä hänestä tuntuu henkiseltä väkivallalta...onko hän vahingoittunut ja tunteeko hän itsensä uhriksi...
Että noilta osin pitäydyn kunkin ihmisen omassa kokemuksessa...että vaikka oman kokemukseni perusteella tiedän esim. mitä mahdollisesti tarkoittaa..."olla alkoholistin puoliso"...
niin en pelkästään oman mutu tuntumani perusteella lähtisi henk. koht. ketään neuvomaan, jos ko. ihminen ei itse asiaa kanssani puheeksi ota, vaikka mielessäni myötätuntoa häntä kohtaan tuntisinkin...
Jotenkin ajattelisin, ettei kannettu vesi kaivossa pysy....tarvitaan sitä omaa oivallusta...ja nyt edelleen puhun aikuisista normi järjellä varustetuista ihmisistä...
Tähän narsismi asiaan liittyen...en liioin koe tarpeelliseksi/moraaliseksi velvollisuudekseni varoitella naisia Ännästäni, että minun mielestäni hän on narsisti...
Että senkin suhteen pitädyn ajatuksessa, että jos joku nainen kokee tulleensa kohdelluksi kaltoin hänen taholtaan niin hänellä on ihan sama mahdollisuus päättää suhde kuin minullakin aikoinaan...
- Ei taida vielä
http://timopurjoatnfg.wordpress.com/2012/03/22/henkinen-pahoinpitely-on-rikos/
Ei taida vielä tänäpäivänä päästä puusta pitkään henkisen pahoinpitelyn nostamisessa oikeuskäsittelyyn, mutta toivossa on hyvä elää. Tovottavasti lainsäädäntö kohenee ennenkuin narsistien uhrit kypsyvät sellaisiin mittoihin, että ovat kärsimässä tuomioita narsistien kiusaamisista...
Yleensäkin vastustan ajattelua, että yhteiskunnan resurssit olisivat sillätavoin rajattomat, että niitä voitaisiin käyttää kaikkeen mahdolliseen soopan selvittelyyn. Yhteiskunnassa pitäisi vallita arvoja ja asenteita, jotka olisivat kiusaamisen vastaisia yleensäkin.
Joskus asenneilmapiiri on ollut sellainen, että apua etsivän naisen on leimattu kärsivän hysteriasta. Sitten on hoidettu tätä "hysteria" -oiretta. Ollaankohan tuosta päästy suuressa mittakaavassa paljon mihinkään.Niin lukaisin linkkisi ja kopion tähän osan, jonka katson koskevan itseäni liittyen Ännä suhteeseeni...
"Utriaisen mukaan henkisessä pahoinpitelyssä pyritään musertamaan uhrin ihmisarvo, itsekunnioitus tai omanarvontunto. "
Tuotahan se minun kannaltani katsoen oli...
Mutta pikkusen mietityttää nuo sinun mielipiteesi tuossa...
ensin sanot, että
"Ei taida vielä tänäpäivänä päästä puusta pitkään henkisen pahoinpitelyn nostamisessa oikeuskäsittelyyn, mutta toivossa on hyvä elää."
mutta sitten ikäänkuin mitätöit koko asian tähän tapaan...
"Yleensäkin vastustan ajattelua, että yhteiskunnan resurssit olisivat sillätavoin rajattomat, että niitä voitaisiin käyttää kaikkeen mahdolliseen soopan selvittelyyn."
Mitä taas tuohon tulee...
"Yhteiskunnassa pitäisi vallita arvoja ja asenteita, jotka olisivat kiusaamisen vastaisia yleensäkin."
Niin jokainen toki voi omalta osaltaan kantaa kortensa tuohon kekoon...sillä yhteiskunta olemme me ihmiset...
- Vaan miten kant.
"Niin jokainen toki voi omalta osaltaan kantaa kortensa tuohon kekoon...sillä yhteiskunta olemme me ihmiset... "
Vaan miten kantaa kortensa kekoon ihminen, joka on sitä mieltä, että on oma vika, jos joutuu henkisen väkivallan kohteeksi.
Ei minullakaan ole selkeää kantaa siihen, mitä pitäisi tehdä. Siksikin aloitin tällä otsikolla yhden keskustelun...
Mutta se on vähintä, että tunnistaa henkisen väkivallan ja reagoi omalla kohdallaan siihen. Toisen puolesta ei oikein voikaan paljoa sanoa. Kiusatuksi tuleminen on subjektiivinen kokemus. Mutta jossain menee sekin raja, kun tapaus on ilmeinen ja kiusaaminen tunnistettavaa. Silloin uhrin on turha puhua, että "huomasin kyllä, mutta minulla on niin venyvät rajat". Ainakin toiset näkevät tapahtuneen ja voivat reagoida siihen niin kuin parhaaksi näkevät. Minäkin nyt "paasaan" sinulle vähän.
Samoin jos tuntisin Ännäsi, hän ei niin suurta teatterielettä pystyisi tekemään, että pääsisi minun silmissäni "ihmisten kirjoihin". Henkisesti väkivaltainen ihminen on henkisesti väkivaltainen, vaikka sen voissa paistaisi. Uskon, että tuollaisen henkisen väkivallan takana on fyysistäkin väkivaltaa... hyvin piilotettuna. Tyyppi on oppinut kun on ikää tullut. Niistä tulee kieroja ja oppivat konstit pikkuhiljaa, mistä ei jää kiinni...
No minä tunnistin oman n/p:ni väkivaltaiseksi ja olen antanut palautetta hänelle. Vaikka sitä voi vähätellä ja sanoa, että kannettu vesi ei kaivossa pysy, niin olen tehnyt parhaani. Vesi voi pysyä hänen kaivossaan siten, että ei ainakaan minulle enää tule esittämään isoa miestä, kun ei sellainen ole. Hänen kohdallaan psykopaattius estää vielä oppimista sekin, mutta kovaankin kalloon uppoaa, kun riittävän selvästi sanoo."Vaan miten kantaa kortensa kekoon ihminen, joka on sitä mieltä, että on oma vika, jos joutuu henkisen väkivallan kohteeksi.".
Niin, sinä ny pikkusen käänsit tuon ajatukseni liian mustavalkoiseksi, että joko tai...kun mielestäni vastasin tähän tapaan...
"en voi pelkästään syyttää siitä sitä toista osapuolta...Koska mielestäni suhteessa on aina kaksi osapuolta, joista kumpikin on vastuussa itsestään/omista rajoistaan/omasta hyvinvoinnistaan...jos puhutaan ns. normi aikuisista ihmisistä..."
Ja huom, mielipiteeni koskee vain itseäni, ei ole johdettavissa koskemaan kaikkia...edelleen kukin ihminen on itse itsensä ja oman elämänsä paras asiantuntija...
Jo ennen ännä suhdetta komppasin Hellstenin ajatusta...jos et pidä jalanjäljistä kasvoillasi, niin miksi makaat lattialla..."
Ymmärsin että kyllä sitä itsekin voi jotain asiansa eteen tehdä ettei jää siihen uhrin osaan loppuelämäkseen...pelkästään syyttelemään muita...
Että edellen tuohon ännä suhteeseen liittyen, valinta oli minun, ei hän minua suhteeseen pakottanut ..etten näin jälkeenpäin voi syyttää pelkästään siitä sitä toista osapuolta...
mitä tulee tuohon oman kortensa kantamiseen...
niin mielestäni voin kuitenkin tuosta "omasta viastani" huolimatta yrittää käyttätyä ja toimia siten toisia ihmisiä kohtaan etten osallistu tuollaisiin kiusaamisjuttuihin, mihin ny viittasit tähän tapaan..."Yhteiskunnassa pitäisi vallita arvoja ja asenteita, jotka olisivat kiusaamisen vastaisia yleensäkin."
Tuokin kiusaamisaihe on henk. koht. tuttu parista tapauksesta vuosien takaa, toinen liittyi tyttäreeni ja toinen itseeni joskus 90 luvun puolivälissä ja molempiin tapauksiin puututtiin ja asiat tulivat selvitetyiksi, ette niistä ny sen kummempia traumoja jäänyt...
Toki tämän narsismi aiheen myötä on minusta yritetty tehdä kiusaaja niin ännäni vihjailuissa kuin tällä palstallakin useasti...
Mutta tuota ännän toimintaa en ny nimittäisi kiusaamiseksi sinällään vaan ajattelisin että tuollainen esineellistäminen, mitätöiminen ja naisen halveksunta kuuluu ihan siihen persoonallisuushäiriöön...- Kysymys onkin siitä
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Vaan miten kantaa kortensa kekoon ihminen, joka on sitä mieltä, että on oma vika, jos joutuu henkisen väkivallan kohteeksi.".
Niin, sinä ny pikkusen käänsit tuon ajatukseni liian mustavalkoiseksi, että joko tai...kun mielestäni vastasin tähän tapaan...
"en voi pelkästään syyttää siitä sitä toista osapuolta...Koska mielestäni suhteessa on aina kaksi osapuolta, joista kumpikin on vastuussa itsestään/omista rajoistaan/omasta hyvinvoinnistaan...jos puhutaan ns. normi aikuisista ihmisistä..."
Ja huom, mielipiteeni koskee vain itseäni, ei ole johdettavissa koskemaan kaikkia...edelleen kukin ihminen on itse itsensä ja oman elämänsä paras asiantuntija...
Jo ennen ännä suhdetta komppasin Hellstenin ajatusta...jos et pidä jalanjäljistä kasvoillasi, niin miksi makaat lattialla..."
Ymmärsin että kyllä sitä itsekin voi jotain asiansa eteen tehdä ettei jää siihen uhrin osaan loppuelämäkseen...pelkästään syyttelemään muita...
Että edellen tuohon ännä suhteeseen liittyen, valinta oli minun, ei hän minua suhteeseen pakottanut ..etten näin jälkeenpäin voi syyttää pelkästään siitä sitä toista osapuolta...
mitä tulee tuohon oman kortensa kantamiseen...
niin mielestäni voin kuitenkin tuosta "omasta viastani" huolimatta yrittää käyttätyä ja toimia siten toisia ihmisiä kohtaan etten osallistu tuollaisiin kiusaamisjuttuihin, mihin ny viittasit tähän tapaan..."Yhteiskunnassa pitäisi vallita arvoja ja asenteita, jotka olisivat kiusaamisen vastaisia yleensäkin."
Tuokin kiusaamisaihe on henk. koht. tuttu parista tapauksesta vuosien takaa, toinen liittyi tyttäreeni ja toinen itseeni joskus 90 luvun puolivälissä ja molempiin tapauksiin puututtiin ja asiat tulivat selvitetyiksi, ette niistä ny sen kummempia traumoja jäänyt...
Toki tämän narsismi aiheen myötä on minusta yritetty tehdä kiusaaja niin ännäni vihjailuissa kuin tällä palstallakin useasti...
Mutta tuota ännän toimintaa en ny nimittäisi kiusaamiseksi sinällään vaan ajattelisin että tuollainen esineellistäminen, mitätöiminen ja naisen halveksunta kuuluu ihan siihen persoonallisuushäiriöön..."Että edellen tuohon ännä suhteeseen liittyen, valinta oli minun, ei hän minua suhteeseen pakottanut .."
Kysymys onkin siitä, että joko hän tullessaan liputti väkivaltaisuudellaan, vai oliko hän tekaissut itsestään jonkinlaisen miehen, niinkuin minun n/p:ni? Eli esitti muuta, ja sitten näytti todelliset karvansa, kun oli päässyt tarkoitusperiinsä. Minulla on nimikin tuollaiselle toiminnalle...
Ja sitten siihen, että jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija. Kyllä laittaisin tuonkin lauseen suurennuslasin alle joissain tapauksissa. Tuolloinhan ei vankiloissa viruisi vankeja jne. jos tuo pitäisi paikkansa.
"Mutta tuota ännän toimintaa en ny nimittäisi kiusaamiseksi sinällään vaan ajattelisin että tuollainen esineellistäminen, mitätöiminen ja naisen halveksunta kuuluu ihan siihen persoonallisuushäiriöön... "
Itsekin muovailen omasta n/p:stani sairasta reppanaa. Se on totta. Mutta koska nyt vapaalla jalalla viilettää, niin hänen on viisainta käyttäytyä minun seurassani myös sen mukaisesti, että on paikkansa vapaalla jalalla kykenevä pitämään. - 12 + 16
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Vaan miten kantaa kortensa kekoon ihminen, joka on sitä mieltä, että on oma vika, jos joutuu henkisen väkivallan kohteeksi.".
Niin, sinä ny pikkusen käänsit tuon ajatukseni liian mustavalkoiseksi, että joko tai...kun mielestäni vastasin tähän tapaan...
"en voi pelkästään syyttää siitä sitä toista osapuolta...Koska mielestäni suhteessa on aina kaksi osapuolta, joista kumpikin on vastuussa itsestään/omista rajoistaan/omasta hyvinvoinnistaan...jos puhutaan ns. normi aikuisista ihmisistä..."
Ja huom, mielipiteeni koskee vain itseäni, ei ole johdettavissa koskemaan kaikkia...edelleen kukin ihminen on itse itsensä ja oman elämänsä paras asiantuntija...
Jo ennen ännä suhdetta komppasin Hellstenin ajatusta...jos et pidä jalanjäljistä kasvoillasi, niin miksi makaat lattialla..."
Ymmärsin että kyllä sitä itsekin voi jotain asiansa eteen tehdä ettei jää siihen uhrin osaan loppuelämäkseen...pelkästään syyttelemään muita...
Että edellen tuohon ännä suhteeseen liittyen, valinta oli minun, ei hän minua suhteeseen pakottanut ..etten näin jälkeenpäin voi syyttää pelkästään siitä sitä toista osapuolta...
mitä tulee tuohon oman kortensa kantamiseen...
niin mielestäni voin kuitenkin tuosta "omasta viastani" huolimatta yrittää käyttätyä ja toimia siten toisia ihmisiä kohtaan etten osallistu tuollaisiin kiusaamisjuttuihin, mihin ny viittasit tähän tapaan..."Yhteiskunnassa pitäisi vallita arvoja ja asenteita, jotka olisivat kiusaamisen vastaisia yleensäkin."
Tuokin kiusaamisaihe on henk. koht. tuttu parista tapauksesta vuosien takaa, toinen liittyi tyttäreeni ja toinen itseeni joskus 90 luvun puolivälissä ja molempiin tapauksiin puututtiin ja asiat tulivat selvitetyiksi, ette niistä ny sen kummempia traumoja jäänyt...
Toki tämän narsismi aiheen myötä on minusta yritetty tehdä kiusaaja niin ännäni vihjailuissa kuin tällä palstallakin useasti...
Mutta tuota ännän toimintaa en ny nimittäisi kiusaamiseksi sinällään vaan ajattelisin että tuollainen esineellistäminen, mitätöiminen ja naisen halveksunta kuuluu ihan siihen persoonallisuushäiriöön..."ajattelisin että tuollainen esineellistäminen, mitätöiminen ja naisen halveksunta kuuluu ihan siihen persoonallisuushäiriöön"
Häiriöön kuuluu kusipäisyys, ja käytännön elämässä kaikissa tapauksissa kokonaisen sukupuolen leimaaminen vaikkapa arvottomiksi horoiksi nyt vaan on mitä mainioin tapa ilmentää kyseistä galaktisen mittakaavan kusipäisyyttä. Kyseessä on ruuti, jonka kaikki osaavat kyllä keksiä ilman mitään mystista "häiriöön kuuluvaa" draiviakin.
Aito tapaus on sitä itseään aivan itse. Te puhutte mokomista maanvaivoista ikään kuin jotenkin erikoisina mitaleina rintojenne pielissä - aivan kuin kuuntelisi teinien kilvoittelevan siitä, kuka uskaltaa tehdä suurimpia tyhmyyksiä kännissä.
- Nykyään tiedetään
"sallin niin käyvän...että omat rajat olivat liian venyvät...niin helppokos sinne oli yrittää tunkea jotain joka ei ihan omaa kuitenkaan ollut..."
Nykyään tiedetään raiskauksista, että (puhun naisista tässä tapauksessa) naiset reagoivat niihin eri tavoin. Toiset puolustautuvat fyysisesti, yrittävät estää raiskaajaa. Puolustautuminen voi olla erilaista. Toiset raapivat, lyövät ja huutavat. Toiset pystyvät uhkaamaan raiskaajaa poliisilla. (Poliisilla uhkaaminen voi lisätä joissain tapauksissa raiskaajan väkivaltaisuutta).
Sitten osa uhreista lamaantuu. Ei pysty tekemään mitään, ei saa huudettua, ei pysty puhumaan mitään. Eivät pysty nostamaan kättä estääkseen. JA. HUOM. Tällainen on yhtä tavalla raiskaus.
Tuosta vetäsin sen ajatuksen jo viimeistään, että henkinenkin seksuaalinen väkivalta on seksuaalista väkivaltaa, vaikka uhri ei jostain syystä kykenisikään puolustautumaan.
Itsekään en kauheasti ihmettele sitä hämmennystä, jossa uhri on, kohdattuaan moista. Ja jos nyt oikein ajattelee, niin onhan se ihan tavatonta, että joutuu yhtäkkiä tilanteeseen, jossa tapahtuu tuollaista henkilön taholta, johon on ainakin jossainmäärin luottanut.
Narsistin halpamaisuus tulee esiin tuossa. Eli tullaan lähelle keinottelemalla itsensä miehen mittoihin, ja sitten, kun toinen on saatu hyvään uskoon, alkaa väkivalta. - Kaikkeen, mihin
" yhteiskunnan resurssit olisivat sillätavoin rajattomat, että niitä voitaisiin käyttää kaikkeen mahdolliseen soopan selvittelyyn.
Kaikkeen, mihin suhteellisen vähin ponnisteluin voi puuttua, pitäisi puuttua muin keinoin. Henkiseen väkivaltaan pitäisi puuttua lapsen kotona, koulussa yms:sa paikoissa. Perhe voi turvautua perheterapeuttiin.
Olen jo pitkään kiinnittänyt huomiota yleiseen huolettomaan ilmapiiriin, mitä tulee seksiin. Missä tahansa voidaan revitellä seksihuumoria. Mauttomuuden raja on hämärtynyt. Se luo oivallisen tilaisuuden seksuaalisesti väkivaltaisille ihmisille ylitellä mauttomuuden rajoja seksuaalista väkivaltaisuutta kohti. Hyvää moraalia ja hinotunteisuutta seksuaalisuuden suhteen ei juurikaan tunneta.
Eli onko niin, että elämme seksuaalisen väkivallan ilmapiirissä, mitä tulee siihen meidän kaikkien yhteiseen yhteiskuntaan? Rajoja voi vetää omalla kohdallaan, mikä tarkoittaa käytännössä myös omaa ystäväpiiriä... Ystävättärien miehiä... Siinä sarkaa. Itse olen pyrkinyt hinotunteisesti sanomaan myös tutuille miehille, että en pidä tietyistä jutuista... Ja perustellut jopa. Mutta olen saanut huomata, että se seksuaalinen väkivalta tahtoo löytää purkaantmistien kuka sen on ottanut käyttöönsä. Muutetaan vain vähän sananparsia ja tyyliä... vedotaan jopa minun huumorintajuuni "että onhan sinulla huumorintajua". Olen sanonut, että on ja ei, riippuu asiasta... Eli ystävättärien miesten suiden tukkiminen on vaikeampaa. Mutta teen senkin.
Elämme aikoja, jossa narsistilla on oivat mahdollisuudet toimia. Kannattaa laittaa kapuloita heidänkin rattaisiinsa kuitenkin.- Katokylsätiiät
"Olen jo pitkään kiinnittänyt huomiota yleiseen huolettomaan ilmapiiriin, mitä tulee seksiin. Missä tahansa voidaan revitellä seksihuumoria. Mauttomuuden raja on hämärtynyt. Se luo oivallisen tilaisuuden seksuaalisesti väkivaltaisille ihmisille ylitellä mauttomuuden rajoja seksuaalista väkivaltaisuutta kohti. Hyvää moraalia ja hinotunteisuutta seksuaalisuuden suhteen ei juurikaan tunneta."
Hyvin ilmaistu. Ikäisteni porukoiden iltamat tulivat minulle melkoisena yllätyksenä 2000-luvun lopulla yliopistoon mennessäni, sillä olinhan kotoisin maalta, jossa olin nähnyt ja kuullut niitä aitoja yli-ikäisiä menijöitä toteuttamassa itseään yhä aina vaan. Toisto toimii, joten itsensä tahallisessa ryvettämisessä ja turruttamisessa ei ole mitään tolkkua. Elämä ei muutu edes itselle helpommaksi sillä, ettei enää oikein jaksakaan kiinnittää huomiota iljettäviin asioihin. Päinvastoin.
Normaalit ja käyttäytymään kykenevät ihmiset eivät saa merimiesmäisestä roisiudesta kummoisiakaan fiiliksiä irti, mutta siloittelevat kyllä tien näille vinksahtaneilla häpeämekanismeilla varustetuille kurjuuden kantajille. Aina kierroksilla käyvän henkilön yleistynyt ahdistuneisuus ei näennäisestä vakuuttavuudestaan huolimatta ole suurta tunnetta ja itsevarmuutta, vaan hermostunut olotila, jolle kyseinen henkilö ei ole onnistunut löytämään parannusta.
"Elämme aikoja, jossa narsistilla on oivat mahdollisuudet toimia."
Ennen heidän oli vielä helpompi toimia, koska naisia pidettiin ihan yleisesti ja oikeasti turhanpäiväisinä kalattajina. Pojat olivat mukamas poikia. Tämän hetken iäkkäistä naisista ne paremmin voivat kuuntelevatkin kummeksuen, kuinka nuoriso trendikkäästi paskoo oman pesänsä nurkkaan, vaikka ei tarvitsisi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4510912
- 817323
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon445364- 715227
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella764658Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme334113- 472968
- 362885
- 402390
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per372219