Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Olen umpikujassa!

    Työkykyarviointi kesken ja toivon että pääsisin eläkkeelle niin loppuisi ikuinen pompotus.Taloudellinen tilanne katastrofissa.Välit rakkaan lapseni kanssa säröilee pahoin.Olen vuosia ollut yksin ilman kumppania ja alan luovuttaa.Ystävyys suhteita olen joutunut lopettamaan paljon koska koen että minuna käytetty hyväksi.Olen yksinäinenkin.Ikää minulla on 43 vuotta ja jo huominen on suuri kysymysmerkki.Rehellisesti kerrottuna olen pulassa elämäni kanssa.Minulla muutama ammattilainen tukena mutta jotakin lisää tarvitsisin.Uskostakaan ei ole apua vaikka olen aina ajatellut että kaikella on merkityksensä.Jostakin olen kuullut sanonnan että meistä jokainen saa sen verran kannettavakseen kuin jaksaa kantaa.Tästä en voi olla samaa mieltä,olen kohta aivan loppu.Löytäisikö joku sydämellinen ennustaja edes jotakin positiivista millä voisin mennä eteenpäin hetken kerrallaan?En haluaisi luovuttaa.Kiitos jo etukäteen.
    384
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Odottaisin pientä katsantoa tulevaan.Menneisyys jo eletty,siitä en halua enää muistutusta.Eteenpäin olisi vain jotenkin mentävä.

    Äänestä

    Mistä syystä työkykyarviointisi on kesken?
    Se tulee aivan ensiksi saattaa päätökseen.

    Sitten puhevälit lapseesi alulle ja kohdalleen.
    Yksi asia kerrallaan kuntoon, siitä muodostuu selkeys.
    Kumppani tulee kun saat nyt ensin itse elämäsi kivaan hallintaan, että sinun on hyvä olla. Ja saathan sinä.
    Kuuntele tukijoukkojasi ja kerro heille että arvostat heidän tukeaan suuresti. Asia kerrallaan kohdalleen.

    Äänestä

    • Kiittänyt olen jo ja tulen jatkossakin sen tekemään.Ikävintä on huomata etten tiedä kuka olen..

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Vaaka-nainen kirjoitti:

    Työkykyarviointi kesken ja toivon että pääsisin eläkkeelle niin loppuisi ikuinen pompotus.Taloudellinen tilanne katastrofissa.Välit rakkaan lapseni kanssa säröilee pahoin.Olen vuosia ollut yksin ilman kumppania ja alan luovuttaa.Ystävyys suhteita olen joutunut lopettamaan paljon koska koen että minuna käytetty hyväksi.Olen yksinäinenkin.Ikää minulla on 43 vuotta ja jo huominen on suuri kysymysmerkki.Rehellisesti kerrottuna olen pulassa elämäni kanssa.Minulla muutama ammattilainen tukena mutta jotakin lisää tarvitsisin.Uskostakaan ei ole apua vaikka olen aina ajatellut että kaikella on merkityksensä.Jostakin olen kuullut sanonnan että meistä jokainen saa sen verran kannettavakseen kuin jaksaa kantaa.Tästä en voi olla samaa mieltä,olen kohta aivan loppu.Löytäisikö joku sydämellinen ennustaja edes jotakin positiivista millä voisin mennä eteenpäin hetken kerrallaan?En haluaisi luovuttaa.Kiitos jo etukäteen.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu