Onko palstalaisilla asiallista tietoa siitä, mihin Maestro 345, "uudet" Finngulfit ja Finnflyerit hävisivät? Maestron kuvia on onnettomilla kotisivuilla mutta muuta tiedottamista ei ole saatu aikaan. Sama koskee noita kahta muutakin. "Båthuset..." on muuttanut Maarianhaminaan mutta missä veneet tehdään ja mikä kaikkien uusien mallien alkuperä on?
Näinkö passiivisella toiminnalla yritystoiminta saataisiin pyörimään...?
Näinkö passiivisella toiminnalla yritystoiminta saataisiin pyörimään...?
Vastaukset 44
Vanhimmat
Ei ole muuta asiallista tietoa kuin, että olen aika aktiivisesti yrittänyt kysellä ostoaikeissa. Myyjät eivät myy kun ei ole sarjavalmistusta ilmeisesti ollenkaan tällä hetkellä. Enemmän on ajatuksia ja lupauksia tehdä asiakkaan toiveiden mukainen vene. Muttei heru edes kunnon hintatarjousta. Myyntiorganisaatio puuttuu. Pääsääntöisesti veneen tekijä on aika huono myyntimies. Ehkä joku muukin on yrittänyt aikanaan ostaa Eikka Antinojalta. Ostajan pitää puoliväkisin ostaa kun myyjä ei myy tai ei osaa myydä vaikka olisi hyvä tuote. Tätä on laajemminkin liikkellä suomalaisessa liike- elämässä venemaailman ulkopuolella. Valitettavasti vain pohjanmaalla teetetty kustomoitu vene tulisi ehkä 50-100% kalliimmaksi verrattuna
keskierooppalaiseen massaveneeseen. Vaikea on ostajan ostaa jonkin nettikuvan perusteella venettä, jonka hinnasta tai spesifikaatioista ei ole täsmällistä tietoa.
Mitä haluaisit ostaa? Varmasti saat ja pääset keskustelemaan jos tosissasi haluat ostaa.
Kävin vähän aikaa sitten Björkskogin pihalla ihan muuten vaan. Ja kyllä hän olisi mielelllään myynyt mitä vaan muotista valmiisiin. Mutta kun puuttui vain ostajalta 300-400 ke... Se Maestro345 meni Ouluun.
Ei puutu ostajalta 300-400k€ mutta vertaa esim Pogo 30 tai 10.5. Ja sen jälkeen katso hintalappua ja speksejä- joita Maestro 345:lle ei ilmeiseti vieläkään ole. Ostajan on vaikea ostaa Suomesta...
Mielenkiintoista kyllä havaita, että aivan yhtä pienistä lähtökohdista esim. Pogon valmistajakaverit ponnistavat mutta onnistuvat viemään projektinsa maaliin. Samaa voinee sanoa innovatiivisesta RMstä.
Jokin meillä täällä Härmässä mättää nykyään? 80-luvullahan meillä oli Arteknot, LitoMarinit, Nykrat jne jotka pääsivät myös kunnollisiin vientilukuihin.
"Jokin meillä täällä Härmässä mättää nykyään?"
Maailman kovimpiin kuuluva verotus ja ddrlainsäädäntö, joka ehkäisee hyvin yritystoimintaa ja palkkatyöntekoa kuin myös lopputuotteiden ostamista ja myyntiä. Ei eurostoliitossa kannata valmistaa yhtää mitään fiksua, pelkkää ruokaa ja rrkennnustarvikkeita ehkä. Kaikki high tech tulee tänne aasiasta.
Sitten jos valmistetaan, niin kuvio on yhtä älytön kuin aikanaan ostamassani purjelaudan hiilikuitumastossa: masto oli valmistettu suomessa, mutta logon printtaus mastoon tapahtui havaijilla, ennen kuin se päätyi suomalaiseen purjelautakauppaan.
Suomi Oy on täyttynyt veneistä. Käytetyistä on ylitarjontaa, kaikilla entisillä golffareilla on jo vene killumassa ja golfosake myynnissä.
Bavarian tultua markkinoille, alkoi Scandinavian veneteollisuuden vaikeudet, paitsi Balticilla.
Pölläsellä on aikaa veistää EF34, jos joku haluaa oikeasti suomalaisen laatuveneen.
"EF34, jos joku haluaa oikeasti suomalaisen laatuveneen. "
http://www.eurofinnmarine.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=6&Itemid=4&lang=fi
"
Runko on kerrosrakenteinen, väliaineena balsa (12,7 mm).
"
Balsa on herkkä menemään pilalle vettyessään, muta sitä käytetään halpuuden takia ja myös siksi että hartsi tarttuu hyvin balsaan. Balsa sopii kertakäyttävaltamerikilpapursiin, mutta jos halua oikeasti pitkäikäisen veneen , on se divinycell ytimellä ja/tai umpilaminaattia.
Balsa ei ole sen halvempaa kuin Divinycell/PVC, jota vaikkapa Bavaria käyttää. Molempia huomattavasti kalliimpiakin on. Balsan suurin ongelma on paino (todellista keveyttä haettaessa) ja sen vaihtelu. Balsa ei ole herkkä vedelle, mutta tietysti menee lopulta piloille, jos sitä vedessä uittaa vuosikausia eli veneessä on rakennevirhe tai omistaja hölmöilee eikä korjaa.
Myös Divinycell/PVC-rakenne kärsii väliaineeseen päässeestä vedestä. Vesi johtaa lopulta väliaineen murenemiseen ja delaminointiin. Ainakin moottoriveneissä ongelmat tulevat nopeammin Divinycell/PVC:llä kuin balsalla. Aaltoiskut ja vesi laminaatissa on liikaa Divinycell/PVC:lle balsan kestäessä sitä paljon paremmin.
Mikä on oikeasti pitkäikäinen vene? Kuinka monta 80-luvun EF:n tapaan rakennettua Infernoa, FG:tä jne. on jouduttu korjaamaan kerrosrakenteen ongelmien takia?
"Myös Divinycell/PVC-rakenne kärsii väliaineeseen päässeestä vedestä. "
Veden saa pois divinycell coresta, koska siellä on levyjen välisiä rakoja. Eli alimpaan kohtaan venettä, johon vesi coressa valuu sisäkuoreen reikä ja vesi-imurilla ja lämmöllä vedet pois. Kannattaakin laittaa tarkistusluukku ko kohtaan, jotta ajoissa havaitsee ongelman.
Vakuutus maksaa "karilleajon", siitähän me vakuutusyhtiölle maksetaan!
Umpilaminaatti on historiaa.
En ole veneenrakentaja, mutta käsittääkseni balsan suurin etu on sen tarttuvuus. Divinycell ei ilmeisesti tartu lasikuituun yhtä hyvin. Siksi ehkä aaltoiskut helpommin irroittaa sen moottoriveneissä.
"Umpilaminaatti on historiaa. "
Ei ole, laatupaattien rungot tehdään umpilaminaatista.
Jep. Esim. Jeanneaut.
Ei se verotus todellisuudessa niin erityisen kova ole eikä nuo muutkaan kuvittelemasi esteet. Se, millä on merkitystä, on Suomen surkea syrjäinen sijainti. Kun kotimarkkinat ovat ihan vähäisen väestöpohjan vuoksi pienet ja ulkomailla kovia kilpailijoita, joiden on helpompi tehdä itseään tunnetuiksi, ei ole ihme, ettei täältä juuri maailmanluokan veneitä tule. Se, että joku Swan ja Baltic ovat edes jotenkin pärjänneet, on lähinnä suuri ihme.
Niin no vertaa optaria ja HRää....
EF34 on laminoitu kokonaan isoftaalihartsilla joka ei ole altis osmoosille, kuten tavallinen ortoftaalipolyesterihartsi. Usein van ekat kerrokset vedetään tuolla vedeneristyskerrtoksella, joskus tehtävää hoitaa vain Gelcoat (joka on tuota isoftaalipohjaista myös). Pöllänen aloitti veneenrakennukset Eino Antinojan veistämöllä vuonna miekka ja kilpi. Tällaisia veistäjiä Suomessa on enää yhden puusepän käden sormin laskettavissa...
"Ei se verotus todellisuudessa niin erityisen kova ole "
Ei varmaan niin, maailman 5-10 kovin muuten vaan riippuen vuodesta ja laskentatavoista.
http://www.therichest.com/business/the-top-ten-countries-with-the-highest-tax-rates/
tai syrjäinen asenne...
Verotus yhdessä kovien päivittäisten kustannusten kanssa (asuminen, ruoka, liikkuminen) tekevät sen, että "ylimääräistä" käteen jäävää rahaa esim. veneiden tyyppisiin hauskuuksiin on vähemmän käytössä kuin kanssaveljillä ja -sisarilla muissa länsimaissa.
Kun on aikansa purjehtinut "tavallisilla" kipoilla, sitä saattaa haluta juuri tietynlaisen veneen. Kaikkia haluamiaan ominaisuuksia ei sitten löydy samasta paketista. Silloin vene on vain teetettävä. Jos siihen hommaan lähtee, pitää myös valita suunnittelija ja tekijä. Eiköhän Pohjanmaalla ole edelleen hengissä hyviä tekijöitä, jotka sitten ovat jossakin töissä, osin varmaan joutilaina. Sittenpä veneen kylkeen laitetaan valmistajan nimi ja malli. Jollakin on halua ja mahdollisuutta toimia näin.
Lilius esimerkiksi tietää mitä haluaa veneeltään ja voi siten tilata Pohjanmaalta haluamansa. Sinä et.
Joo. En voikaan. Ehkä pääsem taas joskus kyytiin.
Jos veneitä myydään yksi vuodessa tai alle, on yrittäjät varmaan jo etsineet varmempaa elinkeinoa. Varmaan veneiden korjaus ja telakkatoiminta on kannattavampaa. Noususuhdanteen tullessa taas puhalletaan valmistukseen vauhtia.
Yksi "toimiva" alan harrastajayrittäjä on Paattimaakarit Naantalista, joka päätyönään tekee laivojen alihankintaa, mutta veneitä myös erikoisina tai vähemmän erikoisina. Viimeksi valmistui Sailjet, sitä ennen partiolaisten iso paatti, jonka nimi ei tule mieleen, enemmän perinteisenä sarjavalmistuksena InTime 40.
Kannattaa kyllä ostaa suosiolla Bavaria, niin ei maksa turhaan näennäislaadusta !!
Lyhyesti, mutta asiaa!
Olen kans tosi tyytäinen Corollaanii, ihan turhaa maksaa Mersusta, 4 pyörää molemmissa autoissa ja ratti.
Autovertaukset ovat huonoja, koska teillä on nopeusrajoitukset. Merillä purjeveneille sen sijaan ei ole ,joten on merkitystä kulkee vene 5 vai 7 solmua, jos matkaa aikoo tehdä.
Jatkuva runkonopeuden ylittäminen matkaveneellä nostaa selkeästi haverin riskiä. Jos haluaa tehdä pitkällä tähtäyksellä matkaa, on syytä rajoittaa veneen vauhtia alle runkonopeuden. Varsinkin yöaikaan, kun yleisesti kannella on vain yksi miehistönjäsen vahdissa.
Matkalle lähtiessä on syytä varata riittävästi aikaa. Jos lähdet esimerkiksi Atlantin ylitykselle Kanarialta, on syytä varautua viiden viikon matka-aikaan vaikka todennäköisesti selviäisitkin siitä kolmessa viikossa.
Autovertaukset ovat ihan hyviä purjeveneilyssä. Kannattaa valita matkaveneeksi mieluummin vakaa, valtamerikelpoinen vene, ihan niinkuin autoksikin vähävikainen Toyota Corolla tai joku muu japsi. Jos nimittäin haluat varmemmin perille.
Kukahan näitäkin neuvoja jakaa, että 5 viikkoa Kanarialta Karibialle. Vai varautumalla tuplaamalla kaiken: 5 viikon muonat, vedet ja polttoaineet olisi kuormaa tonnin sijasta kaksi. Ja vauhtia pitäisi rajoittaa? Mitä järkeä siinä on. Päin vastoin? Kunhan saisi jostain lisää. Eihän pasaatipurjehduksen tarkoitus ole ajelehtia viikkokausia.
Aloitetaan keskustelu suomalaisesta veneenrakennuksesta ja taas joku itsetunto-ongelmainen bavaristi vetää bavat keskusteluun. Ei kai bavoissa sinällään mitään vikaa tarkoitukseensa käytettyinä ole, mutta niiden omistajissa tuntuu olevan.
Seppomartti hei, Atlantilla voi jollakin todennäköisyydellä tulla hyvinkin kevyet kelit tai veneeseen voi tulla jokin menoa hidastava haveri. Silloin ei kuitenkaan olla hengenhädässä, vaan eletään jopa ylimääräiset kaksi viikkoa ilman nälkää tai janoa. Ei siis soiteta Iridiumilla merivartiostoa tai muuta SARRia apuun. Vai onko tuo yleistynyt tyyli myös sinun valintasi?
Ja mistäs kristallipallosta näit, että kirjoittaja oli bavaristi, saati omistaja?
seppomartti kiittää
Olisiko kenties nimimerkki "Nykyinen bavaristi" ehkä X.n, Swanin tai peräti JOD 35:n omistaja. Vai sittenkin Bavarian omistaja?
Laadukasta keskustelua!? Ketjun aloituskysymys on asiallinen mutta mihin keskustelu rönsyilikään. Tietoa venevalmistajien tilanteesta tai kiinnostusta asiaa kohtaan ei kaiketi ole tarjolla.
En viitsi vastata kun ollaan pahasti aiheen sivussa. Siitä huolimatta ohjeesi ovat pasaatipurjehdukseen perin huonot.
Ja joku häirikkö alempana on jälleen aktivoitunut kirjoittelemaan nimimerkilläni. En vaan kiroile enkä ole noin lyhytsanainen.
Korjattakoon vielä, että sen partiolaisten 47-jalkaisen one-offin rungon teki Fibresin Nauvossa ja sisustuksen ja purjehdusjärjestelyt Oy Saariston vene ja Vihellys Paraisilta. Kuten aihepiiriin sopii, Fibresin meni heti rakentamisen jälkeen konkurssiin. Muistaakseni tarvittiin kasa lupia ja poliisisaattue, kun veneen runko haettiin konkurssin jälkeen Fibresinin pihasta. Veneessä on makuupaikkoja peräti 18.
http://www.arkisto.sinikotkat.fi/?page=1053
Jos minä laitan nimimerkiksi "Nykyinen Brunein sulttaani" niin sinun mielestäsi olisin varmaankin oikeasti Brunein sulttaani?
Ei minusta ole perin huono neuvo. Itsekin olen saanut tuon neuvon monia valtameriä ylittäneeltä veteraanilta. Oma kokemukseni on kahdelta Atlantin reissulta, joilla molemmissa reissu länteen meni hiukka alle kolmessa viikossa, mutta perillä oli pullovettä ja säilykemuonaa jäljellä vielä melkein kuukaudeksi. Ei tarvinnut niitä heti bunkraamaan alkaa saavuttuani perille. Lisäpainoa kertyi noista vain n. 200 kg. Eli ei paljon mitään kokonaisuuteen verrattuna.
Pyrimme aina rajoittamaan matkanopeuden yöaikaan n. 9 solmuun. Se on jonkin verran yli runkonopeuden. Valosan aikaan ja useamman miehistönjäsenen ollessa kannella on vauhtia pidetty sen verran kun rahkeissa on ollut varaa.
Missä ensisijaisesti näet virheet neuvoissani? Älä anna nimimerkkini häiritä selkeää ajatteluasi.
Näin on asia. Yhdistelin nimimerkkiini provokatöörisesti Bavarian ja Corollan. Ainakin Seppomartti näytti nielaisevan syöttini. Oma veneeni on vanha kotimainen klassikko.
"Oma veneeni on vanha kotimainen klassikko."
No sittenhän oletkin vakavasti otettava asiantuntija. Itse menin Seppomartin lailla halpaan. Luulin neuvojasi typeriksi, koska oletin sinun purjehtivan Bavarialla ja ajavan Corollalla. Mutta ihan kotimainen klassikko. Vau.
FG Topsail Karjalohjalla tekee ilmeisesti tilauksesta vanhempia Finngulfeja. En tiedä, onko yhtäkään kuitenkaan vielä tehty uuden valmistajan toimesta. Hintaa voi vain arvailla...
Jostain olen nähnyt arvailtavan, että suomalaista venevalmistusta olisi siirtynyt Puolaan. Delfia tekke 1000 purjevenettä vuodessa alihankintatyönä oman malliston lisäksi. Moderni valmistusprosessi ja halpa ihmistyövoima. Lyhyessä ajassa noussut maailman 5 suurimman joukkoon. Ei olisi ihme jos Maxin lisäksi esim. FF olisi tehty siellä. Siis pelkkää huhua oli tämä.