Onko ollut hyvä vai huono kokemus? Vuoden on ahdistanut tämä omakotitaloasuminen, talo on laitteu mieleiseksi mutta nyt tuntuu että mitta on täysi, lapset muuttaneet kotoa ja haluaisin muuttaa rivitaloon tai kerrostaloon. Paikkakunnallamme on huono tilanne oikestaan tarjolla vain vanhoja 80-90 luvun kohteita, kauko ja sähkölämmöllä, joihin pitää jo tehdä täyttä pintaremonttia, jopa yhteen kohteeseen suunnittelimme takan laittamista. En vain näe mitään positiivista meidän talossamme, aina lomamatkoilta kun palataan on aloitettava pihatyöt/lämmitys ja lumityöt.
omakotitalosta rivitaloon
kyllästynyt mummo
30
3503
Vastaukset
- huvila5
Asun kuuden osakkeen rivarissa, jossa työt tehtään talkoilla vuorolistan mukaan-lähinnä lumityöt. Lomien aikaan sovitaan vain vuorojen vaihdoista. Lisäksi on ruohonleikkuu vapaaehtoisesti sunmuu ylläpitoa vaativa työ, joista löytyy mielipiteitä yhtä paljon kuin on yhtiössä asukkaita.
Vaikka on yhtiön hallitus ja isännöitsijä valittu asukkaista toimivat ne vain, jos ihmiset haluavat tulla toimeen keskenään edes jotenkin. Omakotitalossa välttää sosiaalisen vehtaamisen, eikä tarvitse välittää muiden mielipiteistä miten projektit pitäisi suunnitella ja toteuttaa.
Minä neuvoisin rivarin sijaan etsimään mukavan kattohuoneiston hyvästä taloyhtiöstä palveluiden läheltä. Kerrostalossa voi vetäytyä kaikesta pois tai halutessaan huseerata hallituksessa. Kukaan ei välitä tuntea sinua, jollet itse tee aloitetta. - Yks vaan...
Kateudesta se hevonenkin potkii. Kaikilla on oma elämämme elettävänä, joten turha on kateuksissaan mustamaalata toisia!
- Rivaria on moneksi
Ap valitti, kun paikkakunnallaan on tarjolla vain 80- ja 90- luvuilla rakennettuja rivitaloyhtiöitä. Ko vuosikymmenillä rakennetut rivarit saattavat olla laadullisesti paremmin rakennettu kuin uudemmat rivitalo -rakennukset.
Mieheni on ollut mukana rakentamassa ihka uusia rivareita, ym asuntoja. Rakentamisen laatu on kuulema paikoittain järkyttävän kehnoa. Sitä ei neliöhinnoista uskoisi!!!!!
Eli ap (mummo, joka on kyllästynyt ok -asumiseen) voi tehdä hyvän valinnan, kun ostaa 80-luvulla rakennetun rivariasunnon. Teetätte vain remontin ennen muuttoa. Säästätte joka tapauksessa.
Ostakaa kuitenkin asuntonne rivariyhtiöstä, jossa rakennusaineina ovat puu ja tiili. Betonielementeistä rakennettuun rivariin en itse tekisi kauppoja."Ostakaa kuitenkin asuntonne rivariyhtiöstä, jossa rakennusaineina ovat puu ja tiili. Betonielementeistä rakennettuun rivariin en itse tekisi kauppoja."
Eli pystypuurunko homehtuvine rakenteineen ja lämmöneristyskyvyltään puuta heikompi tiiliverhous....
Betoni on lämmöneristävyydeltään ihan samaa tasoa kuin tiili, sen sijaan se ei vaurioidu kosteudesta ja mikrobivauriotkin ovat vain pinnassa. Eli joko kokonaan puusta tehty yhtiö, tai kokonaan betonista tehty yhtiö.
P.S. Tiili on tietenkin lautaverhousta tyylikkäämpi, mutta kalliimpi asua.- byggnadsingenjör
Välittäjä_LKV kirjoitti:
"Ostakaa kuitenkin asuntonne rivariyhtiöstä, jossa rakennusaineina ovat puu ja tiili. Betonielementeistä rakennettuun rivariin en itse tekisi kauppoja."
Eli pystypuurunko homehtuvine rakenteineen ja lämmöneristyskyvyltään puuta heikompi tiiliverhous....
Betoni on lämmöneristävyydeltään ihan samaa tasoa kuin tiili, sen sijaan se ei vaurioidu kosteudesta ja mikrobivauriotkin ovat vain pinnassa. Eli joko kokonaan puusta tehty yhtiö, tai kokonaan betonista tehty yhtiö.
P.S. Tiili on tietenkin lautaverhousta tyylikkäämpi, mutta kalliimpi asua.Tämä mies tuntuu "tietävän" kaikesta kaiken. Nyt jo rakenteiden lämmöneristävyydestäkin, eikä näytä ymmärtävän edes alkeita! Joten selvennänpä asiaa hiukan:
Ns. betoni-sandwich-rakenne on aivan yhtä homehtuva ja kosteusaltis kuin vanhat puu tai puu-tiilirakenteetkin. Kyse on lähinnä KAPILLAARIkosteudesta. Monet 1960 - 1980 luvuilla rakennetut asunnot ovat matalaperustaisia, reunavahvistetuille laatoille rakennettuja, ja yleensä salaojittamattomia tai salaojat eivät toimi. Tästä aiheutuu pystyrunkorakenteille - olipa rakennusaine mikä hyvänsä - kosteusrasitusta MAASTA NOUSEVASTA KOSTEUDESTA, jota Suomessa riittää! Lämpökamerakuvaukset osoittavat monissa tapauksissa, että näissä rakennuksissa seinien alaosien lämpöhukka on melkoista, koska rakenteet ja lämmöneristeet ovat kosteat.
Mikrobivaurion osalta sandwich on siitä parempi, että sieltä mikrobit eivät pääse huoneilmaan, mutta hometta niissä on yhtä varmasti kuin puurakenteissakin.
Ulkoverhoukselle ei lasketa minkäänlaista lämmöneristävyyttä silloin, kun kyseessä on tuulettuva seinärakenne. Eli puuverhous on yhtä lämmin/kylmä kuin tiili tai betoniverhouskin, silloin kun lämmöneristeen ja ulkoverhouksen välissä on tuuletusrako. Tiiliverhous on kaikkein edullisin ASUA, koska se ei ikinä happane eikä vaadi koskaan huoltomaalauksia. Puu sen sijaan loppuu joskus ja vaatii vähintään 5 - 10 vuoden välein täydellisen maalauksen.
Jos hakee 1980 - 1990 -luvulla rakennettua hyvää taloa, kannattaa valita se tiiliverhous ja erityisesti huomiota täytyy kiinnittää rakennuspaikan valintaan. Ei siihen, onko se keskustassa, vaan siihen onko se saven, hienkan vai moreenin päällä. Jälkimmäisessä ei ole todennäköisesti ongelmia, ensimmäisessä takuuvarmasti ja keskimmäisessä voi olla.
Toinen juttu on sitten yläpohjaongelmat. Niitä on hyvin useasti loivaharjakattoisissa, huonosti tuulettuvissa yläpohjissa. Tuon aikakauden yläpohjista puuttuu yleensä nimittäin pelti- ja varttikatoista aluskatteet kokonaan. Sen takia ainoa oikea katemateriaali on tuossa ikähaarukassa huopakate, mikäli katto on alkuperäinen. Silloin siellä on kondensiokosteutta imevä laudoitus huovan alla. Huopakate ei myöskään kondensoi kosteutta niin herkästi kuin pelti tai varttikate. Ilman aluskatetta rakennettu pelti tai varttikate tiputtaa kondensoituvan kosteuden yläpohjaeristeiden päälle, jotka sitten homehtuvat ajan myötä. - Kaupparatsu_NMT_BMW_
byggnadsingenjör kirjoitti:
Tämä mies tuntuu "tietävän" kaikesta kaiken. Nyt jo rakenteiden lämmöneristävyydestäkin, eikä näytä ymmärtävän edes alkeita! Joten selvennänpä asiaa hiukan:
Ns. betoni-sandwich-rakenne on aivan yhtä homehtuva ja kosteusaltis kuin vanhat puu tai puu-tiilirakenteetkin. Kyse on lähinnä KAPILLAARIkosteudesta. Monet 1960 - 1980 luvuilla rakennetut asunnot ovat matalaperustaisia, reunavahvistetuille laatoille rakennettuja, ja yleensä salaojittamattomia tai salaojat eivät toimi. Tästä aiheutuu pystyrunkorakenteille - olipa rakennusaine mikä hyvänsä - kosteusrasitusta MAASTA NOUSEVASTA KOSTEUDESTA, jota Suomessa riittää! Lämpökamerakuvaukset osoittavat monissa tapauksissa, että näissä rakennuksissa seinien alaosien lämpöhukka on melkoista, koska rakenteet ja lämmöneristeet ovat kosteat.
Mikrobivaurion osalta sandwich on siitä parempi, että sieltä mikrobit eivät pääse huoneilmaan, mutta hometta niissä on yhtä varmasti kuin puurakenteissakin.
Ulkoverhoukselle ei lasketa minkäänlaista lämmöneristävyyttä silloin, kun kyseessä on tuulettuva seinärakenne. Eli puuverhous on yhtä lämmin/kylmä kuin tiili tai betoniverhouskin, silloin kun lämmöneristeen ja ulkoverhouksen välissä on tuuletusrako. Tiiliverhous on kaikkein edullisin ASUA, koska se ei ikinä happane eikä vaadi koskaan huoltomaalauksia. Puu sen sijaan loppuu joskus ja vaatii vähintään 5 - 10 vuoden välein täydellisen maalauksen.
Jos hakee 1980 - 1990 -luvulla rakennettua hyvää taloa, kannattaa valita se tiiliverhous ja erityisesti huomiota täytyy kiinnittää rakennuspaikan valintaan. Ei siihen, onko se keskustassa, vaan siihen onko se saven, hienkan vai moreenin päällä. Jälkimmäisessä ei ole todennäköisesti ongelmia, ensimmäisessä takuuvarmasti ja keskimmäisessä voi olla.
Toinen juttu on sitten yläpohjaongelmat. Niitä on hyvin useasti loivaharjakattoisissa, huonosti tuulettuvissa yläpohjissa. Tuon aikakauden yläpohjista puuttuu yleensä nimittäin pelti- ja varttikatoista aluskatteet kokonaan. Sen takia ainoa oikea katemateriaali on tuossa ikähaarukassa huopakate, mikäli katto on alkuperäinen. Silloin siellä on kondensiokosteutta imevä laudoitus huovan alla. Huopakate ei myöskään kondensoi kosteutta niin herkästi kuin pelti tai varttikate. Ilman aluskatetta rakennettu pelti tai varttikate tiputtaa kondensoituvan kosteuden yläpohjaeristeiden päälle, jotka sitten homehtuvat ajan myötä.Mitäss sie herkkuu herjaat! Kaik hää tiettää ja vieläpä iha ite uskookkii niihinn.
- Betoni vaurioituu
Välittäjä_LKV kirjoitti:
"Ostakaa kuitenkin asuntonne rivariyhtiöstä, jossa rakennusaineina ovat puu ja tiili. Betonielementeistä rakennettuun rivariin en itse tekisi kauppoja."
Eli pystypuurunko homehtuvine rakenteineen ja lämmöneristyskyvyltään puuta heikompi tiiliverhous....
Betoni on lämmöneristävyydeltään ihan samaa tasoa kuin tiili, sen sijaan se ei vaurioidu kosteudesta ja mikrobivauriotkin ovat vain pinnassa. Eli joko kokonaan puusta tehty yhtiö, tai kokonaan betonista tehty yhtiö.
P.S. Tiili on tietenkin lautaverhousta tyylikkäämpi, mutta kalliimpi asua.Vai ei betoni vaurioidu. Voi helvatti, kun tietäisin millaisessa 80-luvun alun betonielementtitalossa ollaan joskus asuttu. Talon pohjoispäädyn kuorielementit olivat vääntyilleet säärasituksessa niin, että nurkissa "saumat" olivat pahimmillaan luokkaa 10 cm.
Luojan lykky, että tuosta kämpästä päästiin ajoissa eroon, tai sanoisko ettei ostaja ymmärtänyt.. Nyt tuohon taloon on tehty täydellinen julkisivuremonntti ja KAIKKI kuorielementit ovat vaihtuneet tiilimuuraukseen. Kuulin, ettei ole ihan pikkurahasta kysymys. - puskutraktoria_vailla
80-luvun lopulla asuntojen hinnat nousivat hurjaa kyytiä ja silloin rakennustyömaille kelpasi vähän huonommatkin miehet. Myös ja erityisesti ns. viinamäen miehet, jotka teki pari viikkoa töitä, katosi palkan saatuaa 1-2 viikon ryyppyreissulle, palatakseen töihin rahojen loputtua. Toki pikku hiprakassa saatettiin töitäkin tehdä.
Osaavat ja ammattitaitoiset puolestaan kilpailuttivat työnantajia eli joku aamu saatettiin vain todeta, että nyt taas yksi kaveri jäi saapumatta töihin, kun oli saanut paremman palkkatarjouksen naapurityömaalta.
Sitten saapui lama -> tuli konkursseja, töymaita jä kesken ja raavittiin lopulta kasaan miten kuten. Eli ei välttämättä 80/90-lukujen vaihdetta myöhäisemmäksi osuva valmistumispäivä laatua takaa.
Ymmärrys oli myöskin heikolla tolalla. Tähän aikaan ei vielä vaadittu kunnon vesieristyksiä pesutiloihin, salaojia tehtiin onnettomasta peltosalaojaputkesta, sadevesiviemäröinti oli yleensä pelkkä loiskekivi kivipesä ts.kattovedet imeytettiin ihan sokkelin viereen. Valesokkelit olivat vielä tähän aikaan pop ja jees. Tätä ratkaisua on erit. tiiliverhoilluissa taloissa!
Ilmatiiviydestä ei piitattu ts. höyrysulkuja ei limitetty & tiivistetty kunnolla. Tällöin ajateltiin vielä, että rakenteiden läpi virtaava ilman on eräänlainen LTO kun se kerää "ilmaista" lämpöä rakenteissa virratessaan. Eli tehtiin jopa tarkoituksella vuotavia taloja mm. jättämällä höyrysulut pois seinien alaosasta. Tosin kiirettä kun pukkasi / työmoraali muutenkin oli mitä oli, niin välillä "unohtui" eristeitäkin pois seinistä tai yläpohjasta!
Grynderien kohteissa ilmanvaihto on yleensä painovoimainen tai koneellinen poisto. Patenttejakin tehtiin, esim. poistoilmakanavat saattoivat päättyä ullakkotilaan. Tai koneellisen ilmanvaihdon "ulkoilma" otettiin sieltä, villapölyllä höystettynä.
Jos koneellinen ilmanvaihto laitettiin, niin iv-koneeksi valittiin aina pykälää liian pieni malli, mitä piti huudattaa täysillä. Äänenvaimentimistakin tingittiin, joten meteliä pukkasi ihan liikaa -> näitä koneita käytetään oikeasti vain minimiteholla, jolloin ilmanvaihto on mallia olematon. Paitsi että (onneksi) seinät vuotaa kuin seulat (nä höyrynsulut).
- le kelkle e ojklek19
Älä muuta mihinkään.
Yleisesti tiedossa, ihmiset, jotka muuttavat vanhemmiten ok- talosta kerrostaloon tai rivariin, ovat koko yhteisön kiusankappaleita ja maapuriyhteisöllisyyden rikkoontumisen aiheuttajia.
Ja kuten itse mainitsitkin, aina kaikkea rahanmenoa vastaan. Sillä rahaa se kerrossataloasuminenkin vaatii, muutakin kuin ostohinnan ja yhtiövastikkeen. Se vaan on niin, että sä et päätä remonteista ja isommista asioista yksin mitään. Tämä ei mene monellakaan jakeluun. Sulla on vain sen verran äänivaltaa asioissa, kun on yhtiöstä osakkeita.
Se on totta, että muissa asmismuodoissa käytännön elämä on helpompaa. Piha hoidetaan, tiet aurataan, saa puhelimella korjausmiehen, lämpökin tulee pattereista jne. Mutta kun se maksaa, mitään ei saa ilmaiseksi. OK- talossa kun luonut lumet jne, ei ole kulunut sellaisiin ylläpitoihin rahaa, oma työ riittänyt. Kerrostalossa tai rivarissa se ei ole omaa työtä, siitä pitää maksaa.
Ja sekin, ok- talossa sulla on paljonkin määräysvaltaa asumisestasi, muualla ei oikein mitään. On tietenkin lait, asetukset. Ja sitten on järjestyssäännöt ja säännöt, mitä ei ole kirjoitettu.
Mikä tahansa yhteisö alkaa aina voimaan pahoin, kun joku pöndeltä ok- talossa asunut eläkeläinen muuttaa johonkin rivariin tai kerrostaloon. Niistä ole kuin haittaa muille asukkaille, eikä ne viihdy siellä itsekään-
Asu siellä missä nyt asut. Sitten kun et enää pysty siellä ominasi asumaan, vanhustentaloon ja sairaalan kautta krematorioon. - *ucco
Tottakai oma talon eteen on tehtävä ehkä molempienkin hoitotöitä tai ostettava työn teko muilta.
Jos ei aina tekisi lomamatkoja, jäisi aikaa pihan hoitoon.
Haluaako pappa muuttaa taloon, jossa ei ole mitään tekemistä, jos niin myykää oma talo pois.
Takan laitto olevaan rivitaloon voi olla lähes mahdoton.- mekkk
Takan laitto rivariin on aika helppoa kun ei muuta tartte kuin taloyhtiöltä valtakirjan ja sitten taloyhtiön nimissä rakennuslupaa hakemaan ja ainakin vantaalla meidän taloyhtiöön yksi asukas laittanut takan ei ei vaadi mitään ihmeeellista. Käron läpiviennin kun teettää piipunvalmistajan suosittelemalle urakoitsijalla niin takuut säilyy ja rakennusmääräysten mukaa tekee ja laittaa valmistakan niin aika helppoa. Se vaikeuttaa asiaa jos taloyhtiön hallitus ei anna valtakirjaa takan laittoon.
- Ainakin me ollaan
ELÄKELÄISINÄ viihdytty hyvin jo kolmevuotta rivitalossa ei ole niitä omakotitalon murheita.
- poppoo1
No, me asutaan juuri tuollaisessa vanhemmassa rivarissa, rakennettuv.- 79.Siihen aikaan rivareissakin oli kunnon huonekoot, toisin kuin nykyään. Meillä on tosi hulppea olohuone ja sopivan kokoiset makkarit. Tehtiin muutettaessa pintaremppa.
Pihaakin on sopivasti, ruohoa sen verran että jaksaa leikata ja kukkapenkitkin mahtuu kivasti. Ulkopuolinen taho hoitaa taloyhtiön muut pihatyöt ja lumetkin ajetaan talvisin lähes oven edestä, joten itselle ei jää kuin pikkasen lumitöitä. Meillä muuttui sähkölämmitys kaukolämpöön ja hommattiin lisäksi ilmalämpöpumppu. - 7+11
Itsekin olen miettinyt omakotitalon myyntiä ja muuttamista rivariin. Älä kuitenkaan tee sitä virhettä että muutat pieneen yhtiöön jossa osakkaat vastaavat mm. lumitöistä. Sen sijaan muuta isoon yhtiöön jossa on ammattiisännöitsijä ja pihatyöt hoitaa huoltoyhtiö. Vaikka se vähän enemmän maksaa vastikeessa niin se on kuitenkin ainoa oikea ratkaisu.
- kasarmi
Ei osakkaat rivarissa vastaa mistään töistä. Jos joku ei tee niin se on muiden huoli. Rivarin ja kerrostalon ero on ainoastaan ylä/ala kertalaisten puute. Rivarissa kun ei omista kun ne neljän seinän hallintaan oikeuttavat osakkeet. Ei edes sitä muutaman neliön pihalänttiä, sekin on yhtiön.
- mekkk
Mikäs se yhtiö on eli sen yhtiön omsitaa osakkaat osakkeiden muodossa.
- Joooooooojoooooooo
Kerrostalossako omistaa sitten enemmän 4 seinää katon ja lattian ehkä parveke.Oletko huomannut suuressa viisaudessasi jos rivi- tai kerrostalon taloyhtiö omistaa oman tontin se maksaa vain kiinteistöveron vuokratontin yhtiö maksaa tontin vuokraakin
- kasarmi
Nyt et oikein ymmärtänyt. Osakas ei omista osakeyhtiössä oikeastaan yhtikäs mitään muuta kun määrätyt osakkeet. Ei asuntoa, ei parveketta, ei tonttia. Ainoastaan hallintaan oikeuttavat osakkeet. Jos vetoat että oma tontti on halvempi/varmenpi? Montas vuokratonttin sopimus on lopetettu? Yhtäläiseen se omistus tontti lunastetaan vaikka tie alueeksi.
Ajatus että pääsee helpommalla rivarissa kun omakotitalossa ei ole oikein vakuuttava. Asumus kustannukset on suhteessa samat asut sitten stadissa kerrostalossa tai Utsjoella divarissa. - Oma tontti
kasarmi kirjoitti:
Nyt et oikein ymmärtänyt. Osakas ei omista osakeyhtiössä oikeastaan yhtikäs mitään muuta kun määrätyt osakkeet. Ei asuntoa, ei parveketta, ei tonttia. Ainoastaan hallintaan oikeuttavat osakkeet. Jos vetoat että oma tontti on halvempi/varmenpi? Montas vuokratonttin sopimus on lopetettu? Yhtäläiseen se omistus tontti lunastetaan vaikka tie alueeksi.
Ajatus että pääsee helpommalla rivarissa kun omakotitalossa ei ole oikein vakuuttava. Asumus kustannukset on suhteessa samat asut sitten stadissa kerrostalossa tai Utsjoella divarissa.Nyt et oikein ymmärtänyt.
Osakas nyt on asunto-osakeyhtiön osakas, selvää, eikö? Kulut, verot jne maksetaan vastikkeessa. Tontti, millä asunto sijaitsee, voi olla oma, tai vuokrattu. Tonttimaan hinta vaihtelee erittäin suuresti.Etenkin eripuolilla maata, mutta kuntienkin sisällä melkoisesti. Täysin eri asia, jos asunto on tsadissa Mannerheimintiellä, tai jossain Jakomäessä.
Kaupungeissa tonttimaan hinta yleensä nousee ajanoloon. Jos oma tontti, kiinteistövero nousee, totta. Jos vuokratontti, vuokra nousee. Tontti on ostettuna kertainvestointi, sen jälkeen se on osa yhtiön omaisuutta ja nostaa asuntojen arvoa. Vuokratontissa kun tontin arvo nousee, se nostaa tietenkin vuokraa, mutta ei vaikuta asunnon arvoon läheskään niin paljon.
Tärkeää, ei kukaan vuokraa mitään hyvää hyvyyttään. Vuokrasta jonkun pitää saada tuottoa. Vuokra aina korkeampi, kuin kiinteistövero omasta tontista.
Oma tontti on investointi, vuokratontti vain vuokratontti, elikkäs jatkuva menoerä, Ihan sama asia, kuin vertaa asumistta omisstusasunnossa, tai vuokra-asunnossa. Kun muuttaa, saa rahaa myymällä asunnon, jos muuttaa vuokra-asinnosta, sinne meni siitä maksetut rahat.
Kandeis hei edes auttavasti miettiä asioita, ennenkuin alkaa toimimaan tietoviisaana asiassa, mistä ei tajua kerrassaan mitään. - mekkk
kasarmi kirjoitti:
Nyt et oikein ymmärtänyt. Osakas ei omista osakeyhtiössä oikeastaan yhtikäs mitään muuta kun määrätyt osakkeet. Ei asuntoa, ei parveketta, ei tonttia. Ainoastaan hallintaan oikeuttavat osakkeet. Jos vetoat että oma tontti on halvempi/varmenpi? Montas vuokratonttin sopimus on lopetettu? Yhtäläiseen se omistus tontti lunastetaan vaikka tie alueeksi.
Ajatus että pääsee helpommalla rivarissa kun omakotitalossa ei ole oikein vakuuttava. Asumus kustannukset on suhteessa samat asut sitten stadissa kerrostalossa tai Utsjoella divarissa.Yksi asia unohtui eli se taloyhtiö on ne osakkaat eli asukkaat omistaa osakkeiden muosossa sen taloyhtiön tontinkin ja se siitä. Jos taloyhtiö myisi tontin pois vaikka kunnalle niin rahat joko jaetaan osakkaisen kesken tai niillä tehdään remonttia. Jos vaikka se rivari palaisi ja ossakkat päättäisi että korvausrahoilla ei rakenneta uutta rivaria niin rahat jaetaan ja tontii myytäsiin ja osakkaat saisi rahat osekkeiden omistussuhteiden mukaan.
- mieti tarkkaan
Ei rivaria
Jos on riitanen ja pihi hallitus, te ette saa edes sammalia pois katolta.
Näissä on kylmät lattia, kamala veto eikä saa lupaa korjauksiin.
Uudemmat rivatit on tehty paperista joten niitä ei voi korjata. EI OLE RAKENNETTA mihin laittaa.
Asuntojen välinen seinän saa pilattua yhdessä porauksella.
Ja arvaa monta uuden asunnon saanutta innokasta isäntää siinä on jo käynyt jonka kädessä oli BETONIpora.
Se seinä on jo emmentaalia ja eli ääniseristykseltään paperia.
Ihan sama kuinka sitä tapetoi tai maalaa, seinä on piloilla.
Voit sitten jutella naapurin kanssa seinän läpi aamiaisella.
Ja arvaa kuuleeko se teidän jokaisen sanan ja teon.
Huonesuunnittelulla olisi säästäynyt monelta vaivalta mutta eihän niitä kukaan suunnittele.
Ne vaan kyhätään kasaan.
Etsi ka kuuloste tarkkaan ennenkuin ostat. - ei rauhaa
Sitten vielä rivitalon ulkoseinien äänieristys on olematon. Tarkoittaa sitä, että esim. uutenavuotena edes kuulosuojaimet eivät riitä pitämään sitä pauketta edes siedettävyyden rajoilla.
Jos joku juttelee puheäänellä ikkunasi alla, voit kuulla siitä kaiken. Eli myös se joka seisoo ikkunasi alla, kuulee mitä teillä puhutaan.
Jos pihaan tulee roska-auto, se on kuin olisi teillä kotona.
Ja arvaa pitääkö naapuri autoaan ikkunoidenne alla. Tottakai pitää, jos on kerran OMISTAJA, eikä jaksa kävellä parkkipaikalle.
Siinä se pärähtää käyntiin pakkasaamuna kello viisi ja moottoria lämmmitellään niin kauan kun ikkunat on raspattu.
Tuuli painaa naapureiden grillien ja tupakan käryt SUORAAN sisälle ikkunoista ja ovista.
Jos naapurt istuu porukalla iltaa omalla takapihallaan, se möly kuuluu, kuin olisi teillä olohuoneessa.
Jos naapuri HETTÄÄ ulko-ovensa kiinni (ei siis laita) koko seinä heilahtaa.
Seinissä on ohutta kyprokkia ja lattiat on kylmiä. Seinien välissä ei ole kunnon eristeitä joten veto on varmaa, eikä ääniesitys toimi. - älä nyt ihan
höpöjös viitsi kirjoitella ja vielä julkisesti
- Muuta vaan
Onhan se helppoa,ei tarvi kuin portaiden etu ja käytävä lakaista,ei tarvi lämmittää,helppoa asumista verrattuna omakotitaloasumiseen!
- ssdsadsdsdddd
ei kyllä ymmärrä porukkaa ketkä omakotitalosta rivariin tai kt muuttaa.
ei yhtään.
eikös elämässä ole tavotteena haalia omaisuutta eikä ostella mitään yhtiön asuntoja. ei ne ole omaa.
vammaiset ja juopot vuokralla asuu.
asun itsekin vielä mutta maalla on jo talo, muijan työt estää toistaiseksi sinne muuttamisen.- JanneJii2
"Onhan se helppoa,ei tarvi kuin portaiden etu ja käytävä lakaista,ei tarvi lämmittää,helppoa asumista verrattuna omakotitaloasumiseen!"
no jo on murheet joillakin.
onko tuo "hyöty" sen arvoista ettei sulla ole enää omaa pihaa, naapurit on riesana ja et voi soittaa stereoita täysillä?
Miten harrastat esim. musiikkia?
ei ymmärrä ei..
ja sitten pelätään jotain remontteja.
- hurjianaapureita
Rivitalossa ei ole vapautta muusta kuin lämmityksestä.
Meidän rivarissa pennut häiritsee etu-ja takapihan kautta.
Äidit vain sanoo,että lapset saavat olla aivan meidän aidanvieressä, vaikka pinta-alaa olisi muuallakin olla ja leikkipaikathan on rakennettu sitä varten.
Kannattaa ottaa selvää, minkälaisia naapureita asuu, mutta en suosittele rivitaloa!!!! - Rrrrååååppp
Rivitalossamme on toimii yksityinen perhepäivähoitaja, joka hallitsee koko pihapiiriä ja muiden asukkaiden on hänen mielestään vaan sopeuduttava hänen bisneksiinsä eli tää nainen vetää heti tunteellisen lapsikortin esiin, jos asiasta huomauttaa. Ne mukulat pitävät tietysti kamalaa mekkalaa pihalla joka arkipäivä, joten jos ei halua kuunnella jatkuvaa huutoa ja mekastusta, täytyy esim. lomilla paeta pois kodistaan. Tietysti hoitaja vaatii taloyhtiötä pitämään leikkipaikan priima kunnossa muuten bisnes kärsii. Tälläistakin rivarissa voi olla. Olenkin vastavetona ajatellut perustaa turvapaikanhakijoiden päiväkeskuksen kotiini. Kait mulla on sama oikeus kuin perhepäivähoitajallakin pieneen bisnekseen.
- okssavaan
Aivan, Rivitalosta ei kannata maksaa OK talon hintoja ja silti voit olla työleirillä!!
- rakentajille
Mistä löytyisi lapseton, savuton, rauhaarakastavien kerrostalo? Jos tällaisia asuntoja ei ole vielä, rakentajat huomio, tällaisille on kysyntää!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1384128- 892019
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151961Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi581588Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541452Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1341417VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1001328- 741226
- 981141
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1181070