Minulla on ollut aina ongelma rahankäytössä. Olen ihan liian saituri. En osta mitään muuta, kuin mitä on pakko ostaa, esim. ruokaa. Käyn töissä, mutta silti kerään teiden varsilta tölkkejä ja pulloja. Ostan aina kaikkein halvimpia tuotteita, ja säästän sähköäkin käyttämällä mahdollisimman vähän valoja. Nautin siitä, kun näen tilini saldon taas kasvaneen.. lasken etukäteen, kuinka paljon minun on tarkoitus käyttää rahaa kuussa päästäkseni rikastumaan taas tarpeeksi.. Tämä ei ole kivaa, siis että olen näin saituri. En kuitenkaan voi tälle mitään.. olen ollut aina saituri.
Olen liian saituri.:(
Saituri
5243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
>> ... lasken etukäteen, kuinka paljon minun on tarkoitus käyttää rahaa kuussa päästäkseni rikastumaan taas tarpeeksi..
Mitä iloa on vaurastumisesta jos siitä ei osaa nauttia laittaa rahaa palvelemaan itseään? Tämä ei toki tarkoita typerää random-kuluttamista, vaan rahaa voi käyttää monin eri tavoin hyödykseen ja nautinnokseen. Joskus myös hupi ja hyöty saatavat olla samassa asiasa.
Luonnollisestikin terveen vastuntuntoinen rahan käyttö ja taloudenhoito on itsessään hyvä asia, mutta se on eri asia kuin sairaaloisuutta liippavaa saituus.
>> Tämä ei ole kivaa, siis että olen näin saituri. En kuitenkaan voi tälle mitään.. olen ollut aina saituri.
Olettaisin, että taustalla on moninaisista kasvutaustaan liittyvistä hienojakoisistakin tiedostetuista ja tiedostamattomista syistä johtuva oman elämän "sabotointi" se ettei osaa elää ja nauttia elämästä.
Henkilö voi olla itara myös tunnepräisesti eikä osaa jakaa ja nauttia edes läheisyydestä, sekä parisuhteen seksuaalisuudesta jne.
Asiaan saattaa myös liittyä tietynasteinen tiedostamatonkin turvattomuuden tunne, huoli joutumisesta puutteenalaiseen tilaan ja siksi ei osaa käyttää rahaa edes hyödyllisellä ja / tai hyödyllisnautinnollisella tavalla.
Samoin jos lapsuudessa ei ole ollut vieraanvaraisuuden ja anteliasuuden kohteena, niin aikuistuttuaan ei osaa edes itselleen sallia nautintoja. Kyse on voinut olla myös kasvattajien henkis-tunneperäisestä saituudesta, joka saa materiaalisen muodon. Kaiken takana on on henkis-tunneperäis-psykologinen rakenne.
Osa jopa hyvin rikkaista on sairaaloisen saitoja. Ongelma on psykologinen ja siihen ei lien eole yhtä ainoaa nimeäjää taustalla olevina syinä.
Kannustan harkitsemaan terapiaa, sillä se saattaisi avata taustalla olevia lukkoja ja nostaa sitten laajemminkin elämisen laatua. Ongelman aon se, että terapiakin maksaa ;-)
Rahan säästäminen on vain yksi etappi vaurastumisessa. On tärkeää myös opiskella miten sa rahan tekemään rahaa. Oheinen kirja ei ole varsinainen sijoituskirja, mutta saattaa avata ajatuslukkoja taloudenhoidon suhteen.
- http://www.talouselama.fi/kirjat/opi rikkaaksi jenkkityyliin/a2045943
Ps. Terveys on myös lautasella. Kaikkein edullisemmat elintarvikkeet eivät useinkaan ole niitä terveellisimpiä.
Anna rahasi eräälle J.Kataiselle...kohta olet velkaa niin pirusti ja eikä rahoista oo tietoakaan.
Onhan tuo paljon parempi tilanne kuin se, että joutuisit pakosta pihistämään ja silti pysyisit köyhänä. Mutta sijoita rahasi kunnolla äläkä pelkästään kerää niitä tilille.
Nyt on hyvä olla tarkkana että kirjaa kaikki menot kun on totuttava e-laskutukseen.
Pihi on oltava jokaisen köyhän.
Nautin kun saan laskut maksettua, enkä ole mihinkään velkaa. Koska se ei ole ittestäänselvyys.
Jos mulla ois rahaa, nii mää ainaki käyttäsin ja nauttisin elämästä. Olen työtön, ja melko köyhä