Mutta kumpi tuli ensin: kaipaus vai masennus?
Kaipaus voi olla masennuksen oire.
Myönnetään.
24244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
masis
perääkin. Jos koko ajan on tunne, että kaipailee jotain ehkä jopa määrittelemätöntäkin, niin minunkin mieleeni tulisi, että krooninen ikävöijä sairastaa jonkintyyppistä masennusta. Eri asia on kaivata vaikkapa väliaikaisesti erossa olevaa rakastaan. Sellainen ikävöinti tuntuu näin maallikon mielestä ns. normaalimmalta.
Kaipaus
Olen samaa mieltä. Kaipaus tuli ensin. Se tyhjyys teki sen.
Itseasiassa kärsin kaipaavaa masennusta joka on suloisen kutkuttavaa. Ikävää sinänsä, mutta..minkäs teet?
minäkin korkkasin juuri suklaalevyn. :)
Jumaliste! Taas perse levii ja lihotaan. Kyllä se naisen pitää pitää niistä linjoistaan huolta. Suklaa on seksin korvike.
varaa olisi syödä muutama levyllinen sulaatia, eikä näkyisi missään. Muutaman palan jälkeen alkaa minulla ainakin suklaan makeus tökkimään eli liikaa en edes pystyisi syömään.
Kaipauksenkohteen nimi?
Hän samoiten. Voi vetää vaikka muutaman pitsan, hampparit ja ranskikset eikä silti liho. Minä lihon jo kilon siitä kun vain katsonkin suklaalevyä
Ei uskalla sanoo. Itkettää ja pelottaa. Tähän tää taas meni. Mä oon alasti taas täällä nurkassa vapauttamassa miesenergiaa. Itken taas koko yön. Ajattelen meitä ja itken/itken ja ajattelen. Aamulla herään sikiöasennosta peukalo suussa kääriytyneenä olohuoneen ja eteisen mattoon. Onko hyvä nyt? Oletko tyytyväinen? Heitätkö eämämme ja rakkautemme menemään.Eksä yhtään ajattele mun tunteitani. HÄ? TÄ? Että sä oot niin itsekäs, MINÄ!MINÄ!MINÄ! Niinpä.Yritä ottaa munkin tunteet ja rakkauden huomioon.Vastaa ja kerro edes jotain.Itkettää.Painan taas käteni kasvoihin, kyyneleet ja itku. Sinun takiasi,Rakas! Onko meillä mahdollisuus.
Anteeks, mutta tämä teksti sai mun sydämeni nauramaan huutonaurua. Vaikka syvää empatia-sympatiaa koenkin :D.
ei ole se oire, vaan kaipaus ja ikää siihen masennukseen voi johtaa.
koska ...
No miksi surullinen? Ikävä ja kaipausko se hiertää?
Jospa se siitä iloks muutuisi, kunhan otat itseä niskasta kiinni ja otat yhteyttä kohteeseen. Eihän se mitään maksa, vaan se voi tuoda sen lohdun elämään, ja ilon sen myötä.
...oikein hyvä aloitus. Miettikääpä.
Mikä tekee elämästä mielekkään, elli joku, jota kaivata?
Neliöt, urheiluautot, lentsikat, matkat lämpimään, ... ne muuttuvat tavalliseksi arjeksi äkkiä. Hyvä ruoka on kieltämättä todellista sisältöä elämään. Hyvä seksi samoin. Mutta lopulta se ainoa todellinen merkittävä asia on, että kuuluu jonnekin, että on joku jota kaivata, että on joku, jonka on kesyttänyt ja joka on kesyttänyt.
Jaettu ilo tuplaantuu. Jaettu suru puolittuu.
"One ne voit bien avec le cooeur. L'essentiel est invisible pour les yeaux.", opetti kettu.
Iloisuus sekä sosiaalisuus ovat tietystikin masennuksen perusoireita.
luiskahtanu noi asia päälaelleen?
Ei, vaan sarkastista huumoria :)
Musta tuntuu, että jos on oikeasti masentunut, ei jaksa edes kaivata. Mitä näitä masentuneita läheisiä on tullut seurattua.
ihan totta. Masentuneena näkee kaiken mustana eikä usko että kukaan edes välittäis, eikä itsekään jaksa tai pysty välittään. Sitä jotenkin kovettuu ja ihan normiasioiden hoito tuntuu vaikealta eikä kiinnosta mikään. Ei jaksa olla sosiaalinen. Ehkä se ikävän aiheuttama masennus on kuitenkin aika pientä vielä ns. oikeaan masennukseen verrattuna.
Jollain se saavuttamaton kaipuu saattaa tietenkin olla vihoviimeinen niitti. Mutta oon siis ihan vierestä nähny sen, kun ei ihminen meinaa saada itseänsä edes sängystä ylös.
Niin leikkimasennus on myöskin urheilulajinsa sinänsä.
Jos on vain leikisti masentunut. Ei oikeasti, vaan leikisti väsynyt ja masentunut.