"Huutomaa" -leikki

80 luvulla ala-asteella se meni jotenkin näin: hiekka-alueella piirrettiin kepillä jalkojen ääriviivat eli muodostui oma maa-alue jossa seisottiin. Vuorotellen heitettiin kepinpätkää toisten maa-alueita kohti. Se ketä kohti keppi oli tulossa sai potkaista sitä jolloin lensi pidemmälle ja silloin sai lisää maata, eli hiekkaan vedettiin rajat minne keppi lensi. Sitä en kyllä muista miten rajan leveys määriteltiin mutta sanotaan nyt että jos sai potkaistua kepin puolen metrin päähän niin pituutta maalle tuli se puoli metriä lisää. Tokihan sitten kovasti yritettiin "ryövätä" maata, taisi olla niin että jos sait potkaistua kepin toisen pelaajan maan päälle, sait sen maa-osuuden itsellesi. Siis apua, ensin luulin että muistan tämän leikin mutta eipäs se nyt niin vaan tulekkaan mieleen...en muista edes miten voittaja/häviäjä ratkaistiin. Lapset on kyllä varsin mukautuvaisia, säännöt voi kyllä sopia itsekkin ja niitä soveltaa tarpeen mukaan. Kivaa se ainakin oli.

Minä muistelen, että piirrettiin suorakaide ja jaettiin se niin moneen ruutuun kuin oli pelaajia. Jokaisella lapsella oli samankokoinen maa-alue. Yksi heitti ilmaan heittoesineen, kiven- klapin, en muista minkä, ja kiekaisi jonkun maan nimen. Tämän maan omistaja iski kiinni heittovälineeseen ja huusi STOI (se oli 40-lukua!) Muut pelaajat yrittivät karkuun kolmen loikan päähän. Kukaan ei saanut sitten enää liikkua.
Pelaajan piti saada kiinni yksi kanssapelaaja kolmella loikalla. Jos sai, oli hänellä oikeus liittää omaan ruutuunsa yksi kengän kokoinen suorakaide hävinneen maatilkusta. Mutta jos hävisi, sai voittaja palan hävinneen maatilkusta.
Muistan, että kolmen loikan jälkeen heittäydyimme mahallemme ja kurkotimme kädellä vastustajan kenkään. Muuten ei olisi juuri koskaan voittanut itselleen lisämaata.
Luovuttanut heitti seuraavan kierroksen.
Heittovälineellä oli muistaakseni jokin raja minkä yli ei saanut heittää, muutenhan se olisi ollut pusikossa joka kerta.