Mulla on ihan huono muisti, siis tarkoitan, ihan huono ja nytki viimesestä historian kokeesta sain 6½ vaikka opiskelin ihan hirveästi, luin, pidin taukoa, luin ihan niin kuin pitäisi, mutta mitä mä sille mahdan jos on huono muisti, olen muuten vielä kutosella, toivottavasti yläasteella ei tuu yhtä vaikeeta...
Mut sit oon tosi hyvä matematiikassa, oon tosi hyvä näkemään kokonaisuuksia,
ja ihan tyhmää on se, et vaikka mun kaverit on ihan hyviä muistamaan asioita, niin ei ne sit niitä asioita muista ollenkaan jälkeenpäin, itse osaan kysyä, kattoo netistä jos tulee jotain mitä pitäis löytää.
Vois sanoo, et ite oon paljon viisaampi, kun osaan löytää tarvittavat tiedot, kun muut tyhmät käyttää aikaa ulkoaoppimiseen.
Mut sit oon tosi hyvä matematiikassa, oon tosi hyvä näkemään kokonaisuuksia,
ja ihan tyhmää on se, et vaikka mun kaverit on ihan hyviä muistamaan asioita, niin ei ne sit niitä asioita muista ollenkaan jälkeenpäin, itse osaan kysyä, kattoo netistä jos tulee jotain mitä pitäis löytää.
Vois sanoo, et ite oon paljon viisaampi, kun osaan löytää tarvittavat tiedot, kun muut tyhmät käyttää aikaa ulkoaoppimiseen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Hetkinen nyt.
Jos et ole asiaa sisäistänyt, niin sen ulkoa muistamisen tarkoituksena kokeissa on se, että näytetään toteen että koealueen oikeasti hallitsee. Siinä on turha selitettä huonoa muistia, jos et sattumoisin tiennyt, niin tuo "luin mutta on huono muisti" kuulostaa niin selittelyltä, että huh huh. Varmaan myös aika yleinen tekosyy jos kokeet ei mene hyvin.
Suurin osa peruskoulun kokeiden asioista on sellaisia, joita tarvitsee vain muistaa koetta varten, sen jälkeen niillä ei tee yhtään mitään.
En tiedä sitten miten tuo lause: "niin ei ne sit niitä asioita muista ollenkaan jälkeenpäin, itse osaan kysyä, kattoo netistä jos tulee jotain mitä pitäis löytää."
Liittyy yhtään mitenkään muistamiseen, tuollaista opettajien mielistelyä kutsutaan perseen nuolemiseksi. Jos et tiedä jotain opettajan kysyttäessä niin sitten et tiedä, ei siinä sen kummempaa. Jos alkaa asioita selvittämään vapaa-ajallaan että pääsee mielistelemään opettajalle seuraavalla tunnilla miten ahkerasti sai löydettyä vastauksen hänen kysymykseen, niin huh huh. Omana aikana oli yksi tuollainen tyyppi luokalla, ei liene mikään yllätys millä nimellä moni häntä kutsui.
Tuo viimeinen lausekin on aika hupaisa, koska millä logiikalla jonkun tiedon etsijä olisi mitenkään viisaampi kun ulkoa asiat opetteleva? nyt kun asiaa ajattelee, niin joutuuhan moni sen tiedon etsimään joka tapauksessa ja opettelemaan sen sitten ulkoa(koetta varten) joten tuolla logiikalla sinä se tyhmempi tässä olet, ei sinun kaverisi.
Mul on ihan huono muisti mitä tulee joihinkin paikannimiin, vuosilukuihin, ihmisten nimii,
ja jos vaik alkaisinkin panostamaan vielä enemmä kokeisiin nii ei siit oo mitää hyötyy jos ne unohtuu saman tien.
Mielestäni sun ei kannata ajatella tolleen ''en mä vittu mitään osaa kun en kuitenkaan muista'', se vaan pitää yllä sitä ettet juuri mitään sitten muistakaan.
Motivaatiota kannattaa hankkia paljon. Esim.
Historia = on mielenkiintosta saada tietoa siitä miten ennenaikoihin on eletty ja miten tähän pisteeseen on päädytty. Tämäkin päivä on samanlaista historiaa tulevaisuuden ihmisille.
Biologia = musta ainakin on aika upeaa tietää miten koko luonto ja me itse toimitaan ja mistä me koostutaan. Evoluutio on musta koukuttavan mielenkiintosta.
Ja eihän tarvitse tietää ihan jokasta nippelitietofaktaa, tärkeintä on hahmottaa kokonaisuuksia! Ja onneks sulla tuo matikka sentään sujuu.
En näe loogisena sitä, että joku tulisi tänne selittelemään huonoa koemenestystään huonolla muistilla. Viestisi ei muiltakaan osin ole looginen ja avulias vastaus ketjun aloittajalle.
No oisko aloittaja sun mielestä parempi, ettei mitään koulua käydä, kun kaiken tiedon voi etsiä tarvittaessa?
Todennäköisesti olet huono vastaamaan kokeisiin tai perséennuolijana jännität liikaa kokeissa.
Mitä sä oikee höpötät? Ei koulu oo pelkästää oppimista varte, siellä sosialisoidutaan, vietetää aikaa ja nii edellee, ja ulkoa muistaminen on vähä eriasia kui se, et opetellaa asioiden sisäistämistä ja eri aiheiden soveltamista kute just matematiikka mis oon hyvä.
En tajuu mitä höpötät jännittämisestä, mul selvästi on vaa valikoiva muisti,
joskus toivon et olisi, ku savant joka muistaa kaike, osaa laskee laskut päässä nopeesti ja nii edellee... -.-
Pakko kysyä: mistä olet kotoisin? Muistutat kuulemani perusteella erästä heppua, johon tutustuin riparilla.
Nevermind, luin väärin. Oletkin kutosella.
En oikein tajua, mistä sinä puhut. Kyllähän se on ihan todellisuudessa niin, että oppiminen on asioiden ja niiden yhteyksien muistamista ja käsittämistä.
Jos on huono muisti, niin loogisesti silloin on vaikeampi oppia. Jos vaikkapa ei millään pysty muistamaan sanajärjestyssääntöä, niin silloin sitä ei osaa. Jos muistaa ympyrän pinta-alan laskentakaavan, silloin sen osaa. Jos muistaa maailman ensimmäisen perustuslain nimen ja vuosiluvun, silloin sen osaa.
Toiset meistä oppivat helpommin, toiset joutuvat puurtamaan saman tuloksen eteen kauemmin. Kaikki eivät voi kuitenkaan oppia kaikkea, siihen vain on sopeuduttava. Ymmärrän kyllä hyvin, että voi oikeasti olla tosi turhauttavaa, kun on yrittänyt ihan oikeasti opetella asiat hyvin, mutta ei ole tyytyväinen tulokseen. Yritä kuitenkin ajatella positiivisesti: 6½ ei kuitenkaan ole kovin kaukana seiskasta ja seiska on ihan kelvollinen numero! Jos et olisi panostanut kokeeseen hyvin, numero olisi huonompi.
Oppimisen suhteen pätee ihan tasan tarkkaan kaikissa aineissa, että kun kuuntelee tunneilla ja tekee sekä koulussa että kotona sen, mitä on määrä, pärjää kyllä.
Totta on kyllä sekin, että ei ihmisen ihan kaikkea tarvitse tietää, mutta pitää tietää, mistä se tieto löytyy!
Just kerroit mis oon hyvä, on hyvä näkemään kokonaisuuksia, ymmärrän maailmaa hyvin laajasti maailmankaikkeuden ensihetkistä, tähtien elinkaarista, planeettojen synnystä Maapallon sisäisiin tapahtumiin mitä se on kokenut 4.5B vuoden aikana ja ihmisen matkasta yksisoluisesta eliöstä kohti nykypäivää, puhumattkaan ihmisen historiasta ja miten rikas se onkaa ja täynnä käänteitä,
Tiedän tarkalleen mitä se kokonaisuudessa sisältää, miten ihmisen tieto on kehittynyt historiasta nykypäivään, niin ja erityisesti se miten tärkeä jokainen tieteentekijä on ollut historiassamme.
Puhumattkaan nyt nykyisestä yhteiskunnasta, minä olen opiskellut opiskelemaan, en keskittymään asioihin mitkä ovat epäolennaisia, kuten jonkun vitun lukujen ulkoaoppiminen.
Ja myös sen takia matematiikka on lempiaineeni, siinä ei tarvitse muistaa yhtään mitään, pitää ymmärtää kokonaisuus ja pystyt tekemään ihan mitä tahansa.
Minä vittu ikinä tule koulussa opiskelemaan Euroopan maiden nimiä, pääkaupunkeja, vesistöjä, vuoria, niemimaita ulkoa, koska se on ihan vitun turhaa, unohdan ne samantien, opiskelen mielummin mistä ne löydän jos haluan sen tietää, opiskelen mielummin Maapallon muodon ulkoa, missä maat suunnilleen sijaitsevat, ettei minusta tule yhtä vitun tyhmää kuin jenkeistä jotka sekoittavat Australian Pohjois-Koreaan.
Ihan vitun perseestä tämä touhu, minua ei ole luotu muistamaan joka vitun yksityiskohtaa ulkoa.
Ja minäpä kerron tähän samaan hengenvetoon yhden todella mukavan tosiasian minkä jokainen Homo vitun Sapien pitäisi tietää.
Se miksi ihminen on ylipäätänsä vertaansa vaille eläinkunnassa on se, ettei se ole "vaivautunut oppimaan" lentämistä, miten hengittää vedenalla, ääretöntä nopeutta, suojaavaa panssaria ja niin edelleen!
IHMINEN ON NIIN VITUN MAHTAVA KOSKA SILLÄ ON AIVOJA!
Ja sama juttu tulee opiskelun kanssa!
Miksi opiskella asioita ulkoa, kun ei tarvitse, miksi ei vain opiskella kokonaisuuksia, ymmärystä, taitoja eikä keskittyä asioihin mitkä unohtuvat,
OPISKELE KÄYTTÄMÄÄN AIVOJASI, opiskele luovaksi, tiedä mahdollisuutesi,
en ymmärrä miksi Suomessa on 50'000 masentunutta nuorta vaikka asuvat maailman yhdessä parhaimmassa maassa, he pystyisivät tehdä elämällänsä ihan mitä tahansa!
No okei, meneehän se vähän niinkin jos jokainen lapsi tietäisi paikkansa maailmassa ja mihin olisi kykeneväinen, niin eihän kukaan tekisi paska duuneja ja tyytyisi elämään kirjaimellisesti paskassa,
anteeksi tunteen purkaukseni.
Itse ajattelin olla se henkilö joka tekee ja uskaltaa tehdä mitä ikinä haluaa, henkilö joka tietää tarkalleen mahdollisuutensa ja tietää miten niin pyritään,
minä en vittu pelkää ajatella,
jos sinä haluat työskennellä Alepan kassalla, niin mieti minua ja niitä muita jotka elävät ihan vitun nautinnollista elämää.
Mitäköhän vittua sä ap selität? hieman erikoinen sinulla tuo asioiden käsittäminen. Euroopan maat, niiden pääkaupungit, eläimien tunnistaminen, kasvien tunnistaminen ja paljon paljon muuta ovat todella tärkeitä asioita muistaa. Vaikka matematiikka on toki yksi tärkeistä aineista myös, niin se ei todellakaan ole yksinään tärkeämpi kun muut mainitsemasi "turhat aineet" se vain on yksi niiden joukossa. Sillä matematiikan osaamisella et tee hevon vittuakaan, jos et hallitse muita vähintään yhtä tärkeitä aineita.
Koet jonkun maapallon sekä ihmisen historiasta tietämisen tärkeämpänä kun muun tärkeän yleissivistykseen kuuluvan tiedon? ei hyvää päivää, olet kyllä niin pihalla että huh huh. Tuo kommentti on ironinen, koska jos pitää alkaa miettimään todella mitkä noista asioista ovat kaikkein turhimpia, niin ne ovat juuri nuo ihmisten sekä maapallon historiasta tietäminen.
Sinulla on muuten aivan pirun ylimielinen asenne, tuolla et tule elämässä pärjäämään.
Näyttää myös siltä, että yrität väkisin uskotella itsellesi, että mikään aihe, jossa pitää opetella ulkoa mitään, on turhaa. Fakta nyt vain on se, että asia on täysin päinvastoin ja jos ulkoa et asioita osaa, niin tulee olemaan elämä vaikeaa.
Nyt herätys ihan oikeasti, myönnä nyt kerrankin elämässäsi, että olet tässä asiassa niin väärässä kun vain voit olla, asenteestasi saa sellaisen kuvan, että luulet aina olevasi oikeassa kaikessa.
Sinun asenteellasi ei pääse edes Alepan kassalle. Työhaluistasi et ole mielipidettäsi sanonut ilmeisesti niitä ei ole.
Sinulla näyttää olevan aika suuret luulot itsestäsi. Saattaa olla, että sinulla on kyky ymmärtää matematiikkaa peruskoulun oppimäärän verran.
"henkilö joka tietää tarkalleen mahdollisuutensa" Tällä hetkellä vielä saatat luulla, että mahdollisuutesi ovat korkealla. Saatat luulla niin elämäsi loppuun asti, mutta tuollaisella asenteella ja itsesi vähän liian korkealle arvostamalla et takuulla tule kovinkaan paljon saavuttamaan. Jonakin päivänä huomaat, että todellakin kuulut siihen joukkoon, jotka elättävät itsensä, perheensä ja lemmikkinsä Alepan kassalla istumalla - pähkäillen jatkuvasti sitä, miten suuri älykkyys tässä meneekään hukkaan.
Minusta työskentely Alepan kassalla on ihan kunnioitettava ammatti siinä kuin mikä tahansa muukin.
"Minä ***** ikinä tule koulussa opiskelemaan Euroopan maiden nimiä, pääkaupunkeja, vesistöjä, vuoria, niemimaita ulkoa,"
No et sitten opiskele. Siinäkin kohdassa on sitten yleissivistyksessäsi isohko aukko. Käsittämätöntä, jos ei tuon vertaa vaivaudu opiskelemaan asioita! Mutta ymmärrät sitten suuria kokonaisuuksia!!!??? Kissanvillat! Naurattaa ihan isosti koko uhoamisesi. :-DDD
Haha, edelleen,
kyllä minä muistan Euroopan kartan ihan ulkoa, mutta sitten menee yli, kun pitäisi joka ikisen maan nimi muistaa ulkoa, pääkaupunki ja niin edelleen, menee ihan turhaksi, täysin turhaa, ei niitä pysty muistamaan, ehkä sillä hetkellä, mutta ei pidemmällä tähtäimellä.
Luuletko tosiaan olevasi muita niiiin paljon parempi? Jos et pysy muiden oppimisvauhdissa, et ole erityisen välkky. Et myöskään pärjää elämässä tietämällä kaikesta vähän. Itseään kuuluu aina kehittää, eikä ottaa tuollaista lapsellista asennetta. Maailmassa tarvitsee osata asioita ulkoa. Ei Google tule tekemään työtäsi.
Luuletko, että historian avainhenkilöt tai tiedemiehet ovat menestyneet asenteellasi? Ei biotekniikkaa kehitetä "katsomalla netistä", "näkemällä kokonaisuuksia" tai "löytämällä tarvittavia tietoja".
Ei ole minun asiani, mutta koulussa "sosialisoitumalla, aikaa viettämällä ja niin edelleen" et saavuta yhtään mitään. Huonolla koulumenestyksellä päädyt katkeraksi páskaduunariksi, joka vannoo älykkyyttään itselleen lopun ikäänsä.
Minun ei tarvitse sinulle uskotella yhtään mitään,
mutta sen tiedän vain, ettei paremmuutta sillä mitata kuka muistaa eniten
vaikka kalojen nimiä ulkoa.
On sellainen asia kuin yleissivistys. Itseäni ainakin hävettäisi suppea lajiston tunteminen. Valtioita ja pääkaupunkejakin pitää osata ulkoa, jos haluaa jotain ymmärtää maailmanmenosta.
Iki-ihana matikka saatta tulla kääntämään selkänsä sinulle. Kun menet lukion pitkään matikkaan, huomaat, kuinka paljon joudut oppimaan asioita sielläkin ulkoa. Kaiken lisäksi kalaston tuntemus alkaa vaikuttaa varsin hyödylliseltä..
Ei sun tarvitse mulle uskotellakaan mitään, sillä minä tässä yritän uskotella sinut luopumaan tuosta typerästä asenteesta omaksi parhaaksesi
Kun haet opiskelupaikkaan, "kalojen nimien ulkoaosaaminen" saataa juurikin toimia perusteena määritettäessä ihmisten "paremmuutta" opiskelupaikan kannalta. Ylimielinen asenne sinulla kyllä on; muu maailma on väärässä, minä oikeassa. Suorastaan narsistisen kuuloista.
Kokonaisuuden käsittäminen tarkoittaa yksityiskohtien muistamista. Se, että muistat yksityiskohdat tarkoittaa, että olet kykenyt muodostamaan muistissa juurikin kokonaisuuden irtonaisista yksityiskohdista. Jos et muista yksityskohtia, et voi mitenkään väittää osaavasi kokonaisuutta.
Eipä siinä mitään, "pässi":ä vapaasti lainaten: paskaduunari, joka vannoo itselleen olevansa älykäs. Harmi vain, ettei kukaan muu huomaa.
Haha,
tässä juuri on se ongelma, jos sinä muistat paremmin niitä kalojen nimiä sillä hetkellä kuin joku toinen, niin vuoden päästä muistat niitä ihan yhtä paljon, et paskaakaan.
Faktaa sitten ettei vuoden päästä muistaisi paremmin kalojen nimiä jos ne on kunnolla opiskellut. Tuolla sinun asenteellasi ei voi muodostaa mistään asiasta selkeätä käsitystä koska et ymmärrä yksityiskohtia.
Tuota minäkin jäin ihmettelemään, että miten niin ei muista esim. vuoden kuluttua. Kyllä minä ainakin muistan suurimman osan kerran (jopa ulkoa) opettelemistani asioista, jopa kalat. Myönnän kyllä auliisti, että minun on aina ollut todella helppo oppia uutta ja muistan yleensä kaiken yhdellä lukemisella tai kertaalleen harjoittelemalla. Esim. lukion reaaliaineiden kursseista tuli aina kiitettävä arvosana, kun lukaisin koealueen koetta edeltävänä iltana kertaalleen vähän valikoiden läpi.
Jos on "huono muisti", niin sitten vaan yksinkertaisesti on vähän meitä tavallisia tyhmempi esim. Euroopan maiden pääkaupunkien tai kalojen suhteen. Tällaista on yleisesti tapana nimittää yleissivistyksen puutteeksi.
Minua hämmästyttää suuresti aloittajan näkemys, että hänellä olisi kompetenssia luokitella, mitkä peruskoulussa opetettavat asiat pitäisi osata. Todellisuudessa hän yrittää väittää, että se, mitä hän ei itse pysty (helposti) oppimaan, olisi turhaa. Oikeastihan asia ei tietenkään ole niin.
Aloittajan pitäisi nyt katsoa totuutta silmiin ja myöntää, että hänen älynlahjansa ja oppimiskykynsä eivät ole ihan sieltä parhaasta päästä. Hänen vakaa uskonsa, että hän on "todella hyvä ymmärtämään kokonaisuuksia" ei taida pitää yhtä todellisuuden kanssa. Ainakaan siitä ei tähänastisen perusteella ole mitään näyttöä.
Voi vatipäätä...tuo kun ei nyt pidä paikkaansa. Etkö nyt ymmärrä mitä se kokonaisuuden hallinta tarkoittaa? Kun hallitsen kokonaisuuden, muistan yksityiskohtaiset tiedot siitä myös vuoden, tai vuosien päästä. Kuinka selvästi se täytyy siitä rautalangasta vääntää?
Totta on, että toisilla on huonompi muisti (tai motivaatio muistamiseen) mitä tulee nippelitietoon kuten vuosiluvut ja paikannimet.
Itse en juurikaan mokomia oppinut, mikä selittää heikohkon menestyksen peruskoulun historiassa ja maantiedossa. Ynnä niissä kalakokeissa :D
Minun näkemykseni mukaan ymmärtäminen ja muistaminen ovat eri asioita. Muistaa voi ymmärtämättä sanaakaan koko asiasta ja sitten vain oksentaa paperille sen ulkoa opettelemansa kokeessa. Asian ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että oikeasti tiedät siitä jutusta jotain, osaat sen myös jälkikäteen ja pystyt soveltamaan oppimaasi. Ymmärtminen on parempi kuin pellkä muistaminen, vaikka muistamistakin tulee harjoittaa ymmärtääkseen.
Lukiossa mun pelastus olikin se, ettei siellä enää painotettu paikkojen nimiä ja vuosilukuja, tärkeämpää oli hahmottaa kokonaisuuksia ja ymmärtää syy-seuraussuhteita. Siitä huolimatta, että peruskoulussa historian kokeideni numerot olivat seiskan luokkaa, lukiossa olen saanut kympin ja kaksi ysiä mitättömän pienellä vaivalla.
Ja totta on, että häpäisee itsensä jos ei muista milloin Suomi itsenäistyi tai mikä on Yhdysvaltain pääkaupunki. Ei kuitenkaan ole mikään häpeä, jos ei muista vaikkapa Trinidad & Tobagon pääkaupunkia. Sellaista tietoa tarvitsee niin harvoin, että sen voi sitten googlettaa kun sitä tarvitsee. Että suhteellisuudentajua kaikille. Kaikkien ei tarvitse muistaa kääpiövaltioiden pääkaupunkeja, eikä kaikkien tarvitse tunte Newtonin menetelmää tai renessanssiajan taidetta kuin omia taskujaan.
Eikä niitä kaloja tarvitse osata jos muuten saa bilsasta kyllin hyvän päästäkseen jatko-opiskelupaikkaansa. Itse mokasin sekä kalakokeen, että kasvitentin ja silti pääsin luonnontiedelukioon. Saatanpa päästä papereilla yliopistollekin. Ei nippelitieto mittaa älykkyyttä vaikka te niin luulettekin.
Pässille vielä sananen.
Sanoit "Iki-ihana matikka saatta tulla kääntämään selkänsä sinulle. Kun menet lukion pitkään matikkaan, huomaat, kuinka paljon joudut oppimaan asioita sielläkin ulkoa."
Pitkän matikan käyneenä (kokonaisuudessaan 14 kurssia) ja siitä M:n kirjoittaneena voin kertoa, ettei ulkoaopettelutaitoa siinä tarvita juuri lainkaan. Soveltamiskyvysta ynnä lukutaidosta on paljon enemmän hyötyä. Opettele lukemaan Maolia niin sillä pääsee joa varsin kelvollisiin suorituksiin jos omaa minkäänlaisia lahjoja matematiikkaan (huom. Matematiikka ja Aritmetiikka ovat täysin eri asioita). Kovinkaan montaa kaavaa tai menetelmää ei tarvitse ulkoa muistaa. Matematiikan opettelu on enemmänkin kielen opettelua. Pitää oppia ymmärtämään matemaattisia merkintöjä ja ilmaisemaan asioita matemaattisesti. Matematiikka on universaali kieli, eikä mitään ympyrän kehän laskemiseen tarvittavan kaavan pänttäämistä.
Ulkoa opeteltavien asioiden määrä on kyllä ala-asteeseen matikkaan verrattuna suurempi. Varsin todennäköistä on myös, ettei matematiikan arvosanat tule olemaan pitkällä juoksulla korkeita, mikäli muutkin numerot ovat huonoja. Itse en ainakaan tällaista poikkeusta tunne.
Millä kurssiarvosanoilla ja millä määrällä kertaamista tuo M tuli? Kysyn vaan mielenkiinnosta. En kuitenkaan pitäisi minään riemuvoittona yo-kokeen läpikahlaamista laskimen ja maolin avulla päätyen keskinkertaisiin arvosanoihin.
Itse pyrin ainakin kehittämään itseäni ja painamaan "turhiakin" asioita mahdollisimman hyvin muistiin. Muisti ei lopu kesken, eikä sen käyttäminen maksa. Asioiden mieleen painaminen on varmasti aina palkitsevampaa ja hyödyllisempää kuin laiskottelu, netflix tai kaveriporukka.
M:n kirjoittanut on paremmalla puoliskolla. Välineenä oli tuiki tavallinen funktiolaskin, solveri löytyi, mutten sitä tarvinnut. Taidat tulla pettymään omissa arvosanoissasi, matematiikan rajat ovat juuri nyt korkealla, koska kaikenmaailman toistaitoiset saavat superlaskimillaan ilmaisia pisteitä. Tunnen monia pitkän matikan kirjoittaneita, jotka eivät osanneet edes derivoida itse. Kertauskurssin kävin istumassa, tehtäviä tein suunnilleen viisi, enkä itsenäistä opiskelua muutenkaan harjoittanut.
Kai sinä hiffaat, että enemmistö yo-kokeisiin osallistuneista saa C:n tai huonomman (yht. 60%). Lehdistä saa sen käsityksen, että kaikki ovat jotain saakelin viidentoista L:än ylioppilaita, mutta todellisuudessa joka koulusta ei L:ää edes tule kellekään, ainakin osassa aineista voi tulla vain keskinkertaisia suorituksia kyseiseen kouluun. Varsinkin äikässä ja matikassa, joita kirjoitetaan paljon, on ällään vaadittava pistemäärä sangen korkea, varsinkin matikassa, koska pitkää matikkaa eivät täysin lahjattomat kirjoita muutenkaan, äikkä on pakko.
Tässä keskustelussa ei ole kyse siitä, onko hyödyllistä opetella kaikkia kaloja huvikseen vaan siitä, onko ulkoaopettelussa mitään pointtia. Hienoa, osaat luetella aakkoset, mutta osaatko tehdä niillä mitään. Ymmärrätkö pointin? Mitä minä hyödyn siitä, että opettelen luettelemaan kaikki kalat ja niiden ruokavalion, jos en enää muista niitä kokeen jälkeen, koska pänttäsin kaiken lyhytkestoiseen muistiini. Asioiden osaamisesta on oikeasti hyötyä. Enkä minä muuten tule tarvitsemaan tarkkaa tietoa muikun ravitsemustottumuksista, kunhan tiedän, että mokoma on pienehkö (ja voissa paistettuna hyvän makuinen) kala. Riittävä yleissivistyksen taso asiaa koskien. Hyväksy jo, ettei minun tarvitse tietää kaloista kaikkea kun haluan automaatioinsinööriksi. Kalastaa en aio.
Tiedoksesi, koskaan en sanakokeisiin ole lukenut ja silti enkusta kirjoitin E:n, koska minä oikeasti osaan kyseistä kieltä lukea, puhua, kirjoittaa ynnä kuunnella, en koska olisin päntännyt sanakokeisiin. Kieltä oppii paremmin vaikka katsomalla netflixiä tai pelaamalla kuin tankkaamalla sanalistoja kirjasta. Matikkaakin oppii varmasti paremmin ratkomalla tehtäviä kuin kaavaa tuijottamalla. Ja silloin osaa oikeasti ratkoa pulmia eikä vain luetella kaavoja.
historian kokeesta sain 6½ vaikka opiskelin ihan hirveästi, luin, pidin taukoa, luin ihan niin kuin pitäisi,
kun muut tyhmät käyttää aikaa ulkoaoppimiseen.
Ensin sanot, että luet hirvittävät määrät kokeisiin ja lopuksi toteat olevasi viisaampi kuin muut, koska et käytä aikaa ulkoaoppimiseen. Väität siis olevasi muita viisaampi, koska luet kokeisiin saman verran kuin muut, (jotka saavat kymppejä) muttet käytä aikaa opettelemiseen.
Hah,
käytän aikaani opiskelemiseen, en tiedä, ehkä päähäni ei jää asiat joilla ei ole mitään merkitystä minkään kanssa.
Näin jälkeenpäin muistatko oikein hyvin mitä oikein kävit historian tunneilla?
Okei, älä naura, mutta jätin kerran ruotsin sanakokeeseen opiskelun välistä... sain siitä nelosen... yllätys.. mutta sen ajan ja parin muunkin kokeen opettelin kutomaan, nyt muut ehkä osaavat kertoa minulle ruotsalaisia verbejä ja adjektiivejä, mutta minullapa on oma tekemät villasukat talvella.
Aivan niin. Jos itse valitset, että et opettele kouluasioita, on täällä ihan turha itkeä.
Tiedät varmaan, että peruskoulun päättötodistuksen arvosanoilla ja keskiarvolla on suuri merkitys siinä, minne pääset jatko-opiskelemaan. Jos et pääse toivomallesi alalle, on ainakin villasukat. Oma valinta. Sait mitä halusit, mutta älä ihmeessä ruikuta siitä, että et saanut kaikkea muutakin - kuten hyväksyttyä ruotsin sanakokeen arvosanaa.
Kun tulee päivä, jolloin tarvitsisit ruotsin verbejä ja adjektiiveja etkä niitä osaa, lohduttaudu sillä, että osaat tehdä villasukat.
Voisiko kyseessä olla perinnöllisiä ongelmia, esim lukihäiriö tai onko sukulaisillasi samanlaisia ongelmia.
Minä muistan kyllä hyvin kaiken historiaan liittyvän, koska kyseinen aine kiinnostaa minua ja erään kirotun sairauden (dysfasia) takia saan matematiikasta korkeintaan 6, vaikka lukisin miten paljon tahansa. "Kalojen nimet" pystyn kyllä muistamaan, mutta matikasta en ymmärrä mitään.
Koulutus on aika puolueellinen, miksi ei voisi keskittyä omien vahvuuksien vahvistamiseen ja jättää asiat joissa ei ole niin hyvä vähemmälle?
Mielestäni näin voisi olla ihan hyvin, niin kauan kuin perustiedot ja osaamiset ovat hallussa.
En näe syytä miksi pitää muistaa ne kalojen nimet ulkoa jos henkilö on vaikka fysiikasta kiinnostunut, tärkeämpää olisi tietää mitä ne kalat.
"Koulutus on aika puolueellinen, miksi ei voisi keskittyä omien vahvuuksien vahvistamiseen ja jättää asiat joissa ei ole niin hyvä vähemmälle?"
Oletetaan, että ihmisen täytyisi pyrkiä parantamaan itseään asioissa joissa he eivät ole hyviä.
Miksi ihmeessä, jos ei ole pakko?
Otetaan vaikka semmoinen todellisuus missä olet ihan paska koripallossa, mutta mahtava jalkapallossa, miksi... miksi.. pelata koripalloa?
Siis, tietekin elämässä pitää tulla epäonnistumisia ja niin edelleen, mutta se, että tulevaisuutesi on kiinni näistä asioista niin ei niin pitäisi olla.
Peruskoulun opettajana sanon, että voi voi! Yläkouluikäisissä pojissa on 30 % tulevia Teemu Selänteitä, 30 % tulevia pelisuunnittelijoita, 30 % tulevia rokkitähtiä ja se loput 10 % realisteja. Se on ihan normaalia sen ikäisille.
Oletko, aloittaja, sitä mieltä, että koulussa pitää saada tehdä sellaista, mikä on kivaa ja kiinnostaa ja missä on hyvä, mutta silti pitää saada hyvät arvosanat myös sellaisesta, mitä ei osaa eikä viitsi tai pysty opetella? Vai näetkö toteuttamiskelpoiseksi ajatuksen, että jokaisen oppilaan kanssa erikseen neuvoteltaisiin, mitä aineita hän opiskelee ja mitkä ovat oppisisällöt? Esimerkiksi, että pitää osata koripalloa, muttei tarvitse hiihtää, pitää osata ruotsiksi perusluvut, mutta ei järjestyslukuja, pitää osata Aasian valtiot, mutta ei merivirtoja, pitää osata prosenttilasku, mutta ei ympyrän pinta-alan laskemista?
Et ehkä toisenlaisesta luulostasi huolimatta oikein taida ymmärtää kokonaisuuksia etkä asioiden keskinäisiä suhteita ja riippuvuuksia.
"Oletko, aloittaja, sitä mieltä, että koulussa pitää saada tehdä sellaista, mikä on kivaa ja kiinnostaa ja missä on hyvä, mutta silti pitää saada hyvät arvosanat myös sellaisesta, mitä ei osaa eikä viitsi tai pysty opetella?"
Hah, ei todellakaan, jotkin asiat pitää vain osata, mutta niin kuin selvästi näkyy 50'000 masentunutta nuorta, että ihan vitun hyvin olette onnistuneet siltä osin tehtävässänne.
Mitä sen sijaan pitäisi olla, että ette olisi niin hyvä-muisti-keskeisiä idiootteja jotka olettavat, että jokainen oppii asiat yhtä nopeasti kuin toiset, miksi minun pitää tehdä sama koe mitä varten joudun opiskelemaan viikkokaupalla, kun taas joku pystyy lukemaan asiat muutamassa hassussa illassa ja muistamaan ne?
Miksi joku pitää tehdä sama koe, mitä hän ei ymmärrä, vaikka yrittäisi, mutta minä pystyn ne tekemään leikiten, koska vain osaan.
Ihmiset eivät ole samanlaisia ja ongelma tulee siinä, kun heitä arvioidaan samalla mittapuulla.
"Esimerkiksi, että pitää osata koripalloa, muttei tarvitse hiihtää, pitää osata ruotsiksi perusluvut, mutta ei järjestyslukuja, pitää osata Aasian valtiot, mutta ei merivirtoja, pitää osata prosenttilasku, mutta ei ympyrän pinta-alan laskemista?"
Ei, vaan pitää tietää mitä urheilu ylipäätänsä on, mitä lajeja on, mitä niistä voisit itse harjoitella, mikä urheilulaji sinua kiinnostaa, miten ne sinua hyödyttävät elämässäsi ja niin edelleen.
Perusluvut, mutta ei järjestysluvukuja, oletko ihan vitun idiootti, oikeasti?
Numerot ovat numeroita, lukumäärän ilmoittamista, mitä vitun merkitystä sillä on muistaa mitkä luvut sijoittuvat mihinkin kategoriaan jos sinä vittu jo tiedät mikä on niiden tarkoitus.
Esimerkiksi ihan idioottimaista on tietää mikä on Biosfääri jos ei vittu edes tiedä mikä Maapallo on ja tarvitseeko sinun edes tässä tapauksessa tietää, mikä Biosfääri on, jos tiedät mikä on ilmakehä ja mikä on Maapallo :) EI!
Selvästi menet nyt aivan vitun perunoiksi joka on säällittävää jos oikeasti on kyseessä opettaja.
Joo, en jaksa kyl rautalangasta vääntämään näitä vitun asioita tai edes lähteä uudestaan suunnittelemaan miten teidän vitun urpojen pitäisi lapsenne kasvattamaan, mutta opettakaa edes se, että maailma ei vittu todellakaan ole sitä miltä se näyttää,
opettakaa se, että meidän koko vitun hyvinvointi perustuu niihin orjatyöläisiin jotka työskentelevät ympäri maailmaa jotta voimme ostaa mm. sitä vitun halpaa elektroniikkaa.
Ja luuletko, että rahat joilla pelastat nälkäisen lapsen kuolemasta maassa josta et ole ikinä kuullut? Aika huono idea, sillä pian sinun täytyy lähettää kolme kertaa enemmän rahaa, koska sen verran muksuja se vitun idiootti tulee tekemään.
JA NIIN EDELLEEN!
Ja tiedätkö miksi en ole tyytyväinen nykyiseen touhuun?
Koska en ole elänyt ajassa, milloin tämä touhu oli vielä paskempaa.
"Et ehkä toisenlaisesta luulostasi huolimatta oikein taida ymmärtää kokonaisuuksia etkä asioiden keskinäisiä suhteita ja riippuvuuksia."
Joo, en tiedä missä vitun satumaailmassa sinä elät, mutta minä tiedän tarkalleen missä minä elän, semmoisessa missä vielä vitun noitia poltetaan elävältä Keniassa.
Minä tiedän tarkalleen mikä ja mitä tämä vitun pikku sininen piste Avaruudessa sisältää, tiedän tarkalleen paikkani tällä vitun pallolla, tiedän tarkalleen mahdollisuuteni ja tiedän tarkalleen mihin minä pystyn jos vain haluan ja tiedän myös sen, että unelmien eteen täytyy taistella, mutta se on osa huvia.
Ja hei, onhan Suomen koulutusjärjestelmä aivan hyväl mallilla maailmalla, täysin paskoista vain paska,
mutta se mitä tykkäisin olisi, että kouluissa opetettaisiin vähän laajempaa materiaalia kuin mitä se on, vähän kaikesta, kirjaimellisesti ja se, että kerrottaisiin totuus ainakin ympärillämme olevista asioista,
ja oikeasti, minä en oikeasti tiennyt et Aurinko on oikeasti valkoinen kunnes eilen! Ja minä idiootti uskoin opettajaani.
Alkaa mennä sekavaksi jo kirjoituksesi minä yksinkertainen en saa enää sanomastasi kiinni. Sinulla tulee ongelmia esiintymistaidossa jos et pysty sanomaasi tiivistämään.
No jopas oli epäasiallinen purkaus! Jutuissa ei kovikaan paljon järkeä ollut tavoitettavissa ja puhui itsensä pussiin moneen kertaan. Huh-huh!
"näkyy 50'000 masentunutta nuorta, että ihan ***** hyvin olette onnistuneet siltä osin tehtävässänne." Tarkoitatko opettajia? Ei heidän tehtävänsä ole huolehtia oppilaiden eikä kenenkään muunkaan mielenterveydestä, eihän heillä ole siihen koulutustakaan. Heidän tehtävänsä on opettaa. Mielenterveys on ennen kaikkea kotien asia, yhteiskunnan muut instanssit auttavat kyllä, kun vaan apua haetaan.
Luettuani näitä juttuja tuli mieleen eräs sankari, nimim. "Komrade Joe", joka kertoi koulujärjestelmän olevan korruptoitunut propagandakone.
Nykyjärjestelmä on ihan OOKOO ja mä haluan kyllä osoittaa arvostusta tätä hyvää systeemiä kohtaan, ihan oikeasti, ehkä ottaa vaa vähä pannuu, kun ei vaa jaksais opiskella asioita vain ulkoa koska joku kertoo et täytyy opiskella ne ulkoa -.-
Jos nyt on hyvä matikassa,niin mitä väliä.Itelläni on ollut matikka 10 koko ala-asteen ja sillä ei pärjää yläastetta,että osaa vähän perusmatikkaa
Hei AP, onko mielipide muuttunut?