voi kirjoitella monin tavoin, vaikka olisi mikään kasvatustieteilijä tai vielä vähemmän kirjailija, on silti melko tärkeää miten itseään kirjoittamalla ilmaisee ja ajatella myös miten lukija kirjoittajan tulkitsee. Kun meitä tulkitsijoita on yhtä paljon kun on lukijoitakin. Toisinaan se saattaa olla hyvinkin hankalaa ja siitä syystä usein ilmaisut ja tulkinnat sivuttaa toisensa huonolla tavalla, joskus jopa erittäin huonolla.
Tai sitte voi vedellä tällä viisii, heitellä ja nakella sanoja vähän miten sattuu. Heitellä pari kärrynpyörää ja vittuuntua että savuu nousee, ei pelkästään korvista vaan myös sieraimista. On tää helvetti kun voi kirjotelle eri tavoilla eikä oikeen tiedä miten toiselle kirjottelis ja jos ei tiedä miten kirjottelis niin mitä kivaa sille sanois. Monenlaisi ongelmii sitä elämässä kohtaaki. Ja sitten kun kirjoittelut ei aina osu yksiin ulkomaailman kourissa. Voi väsää runoo, huonooki tai muuta kaunista maalailevaa tekstiä, asetella sanat kauniisti ja käyttää kirjakieltä ja nakata vaikka pari sivistyssanaa jotta vois luulla tekevänsä paremman vaikutuksen. Mutta koitas sitten kertoa se hieno teksti jossain muualla. Harva tuskin alottaa millään runolla tai lappu kädessä romantisoi toisen ihanuutta, vaan ihan lunkisti vaan. mut joo. Ja sitten nää ketkä vääntää murtaen, on ihan oma lukunsa.
Tai sitte voi vedellä tällä viisii, heitellä ja nakella sanoja vähän miten sattuu. Heitellä pari kärrynpyörää ja vittuuntua että savuu nousee, ei pelkästään korvista vaan myös sieraimista. On tää helvetti kun voi kirjotelle eri tavoilla eikä oikeen tiedä miten toiselle kirjottelis ja jos ei tiedä miten kirjottelis niin mitä kivaa sille sanois. Monenlaisi ongelmii sitä elämässä kohtaaki. Ja sitten kun kirjoittelut ei aina osu yksiin ulkomaailman kourissa. Voi väsää runoo, huonooki tai muuta kaunista maalailevaa tekstiä, asetella sanat kauniisti ja käyttää kirjakieltä ja nakata vaikka pari sivistyssanaa jotta vois luulla tekevänsä paremman vaikutuksen. Mutta koitas sitten kertoa se hieno teksti jossain muualla. Harva tuskin alottaa millään runolla tai lappu kädessä romantisoi toisen ihanuutta, vaan ihan lunkisti vaan. mut joo. Ja sitten nää ketkä vääntää murtaen, on ihan oma lukunsa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.