myöst
olisi huono Krista Kiurun esittämä väite, että abeille annettaisiin massiivinen etu yliopistohaussa verrattuna entisiin opiskelijoihin, koska se muuttaisi sinne pyrkijöiden luonteita turhaan pohtijoiksi enemmän.
myös nykyisellä alalla opiskelevat eiväit saisi ehkä vaihdettua parempaan, vaan heidän pitäisi turtua ikävään alaan. Ehkä he lähtisivät ulkomaille opiskelemaan. Ehkä rikkaat tai työtä tekevät heistä menisivät yksityiselle opiskelemaan. Sitten, he saattaisivat syrjäytyä, koska heillä ei olisi mitään kivaa uramahdollisuutta.
myöskin opiskelu- ja työunelmat vähenenisivät, jotka antaa elämälle suuntaa.
olisi huono Krista Kiurun esittämä väite, että abeille annettaisiin massiivinen etu yliopistohaussa verrattuna entisiin opiskelijoihin, koska se muuttaisi sinne pyrkijöiden luonteita turhaan pohtijoiksi enemmän.
myös nykyisellä alalla opiskelevat eiväit saisi ehkä vaihdettua parempaan, vaan heidän pitäisi turtua ikävään alaan. Ehkä he lähtisivät ulkomaille opiskelemaan. Ehkä rikkaat tai työtä tekevät heistä menisivät yksityiselle opiskelemaan. Sitten, he saattaisivat syrjäytyä, koska heillä ei olisi mitään kivaa uramahdollisuutta.
myöskin opiskelu- ja työunelmat vähenenisivät, jotka antaa elämälle suuntaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei pitäisi antaa ollenkaan etua juuri lukiosta valmistuneille, koska epäonnistuneet exabit saavat miettimisaikaa uralle ja opintoihin ja jo miettineet pääsevät ehkä sinne, minne tietävät haluavansa.
siten nuoret saadaan ehkä vähemmän syrjäytymään, kun laitetaan heille yhtä hienot lähtökohdat kuin muille, koska muuten he lukevat ehkä vääärää alaa ja siten syrjäytyvät, kun haluavat vaihtaa alaa.
Välivuoden pitäen, he saavat aikaa tutustua uravaihtoehtoihin ja myös varmentaa parantaa lukion tietoja. Niitä parantamalla heillä olisi paremmat lähtökohdat myöhemmin pyrkimiselle ehkä.
Lisäpisteet nuorille syrjäyttävät muuta hakijakuntaa, kun heillä ei ole lisäpisteitä ehkä. Eli aina kun toiselle annetaan lisäpisteitä, se saattaa syrjäyttää muuta hakijakuntaa.
tietojen parantaminen auttaa myös opinnoissa.
saattaisin laittaa tällaisen lukion tutkintorakenteen
kaikille olisi yhteinen matematiikan johdantokurssin, jossa opitaan, miten lukea matikkaa
sitten lukiolaiset kävisivät yhden yhteisen lukion kurssin, jossa olisi kurssi funktiot ja yhtälöt
1-kurssi kertoo, miten lukea matikkaa
2-kurssi kertoo, kuinka vaikeat nämä linjat ovat ja kuinka kiinnostavia ne ovat, joka kurssi on sama kuin pitkän matikan funktiot ja yhtälöt
3-kurssista lähtien, oppilaat ovat jakaantuneet pitkään ja lyhyeen matikkalinjaan
2-kurssi on melko vaikea ehkä myöhemmin lyhyen linjan valinneille, koska se auttaa silloin heitä tietämään matikasta ja pitkästä matikkalinjasta enemmän
se ei ole kuitenkaan niin vaikea lyhyen linjalle haluaville, koska he tietävät, miten lukea matikkaa 1-kurssin perusteella.
pitkän linjan valinneet joutuisivat kirjoittamaan myös yo kirjoituksissa logiikkaa ja samalla sen soveltamista, ja huom.
logiikan kirjoittaminen ei mahdu normaaliin yo-kokeeseen, se testataan omana kokeena.
logiikka auttaa kehittymään yleisesti matikassa ja se auttaa arkielämässä,
siten se auttaa arkielämässä, että pääpiirteissään kaikki kunnon loogiset väitteet myötäilevät matematiikan logiikkaa. (miksi suosia järjettömyyttä, kun haluaa ymmärtää ihmistä, tutki ihminen järjellä ja tee johtopäätökset, älä typeryydellä)
ehkä logiikka-yo-kokeesta voisi osan laittaa osaksi matikan lyhyttä koetta tai
kaikille voisi ehkä laittaa pakolliseksi koko logiikan kokeen
on perusteltua laittaa pois ihmisaineita, koska niistä pääsee nopeasti myöhemmin selville omalla ajattelulla, koska molemmat ovat ihmismäisiä
ei kannata jakaa matikkaa kolmeen linjaan, koska oppilaita ei riitä siihen, eikä resursseja riitä ja oppilaanohjaus on tosi vaikeaa ja se edistää liikaa pohtimista