Kiinteistöyhtiössä toimiva johtaja oli saanut veloituksetta (ilmaiseksi) käytetyn merikontin kiinteistöyhtiönsä pihalle varastokäyttöön vuonna 1991.
Johtaja omisti myös kolme muuta lähistöllä toimivaa kiinteistöyhtiötä, joiden tavaroita säilytettiin kyseisessä kontissa. (Peltilevyjä jne.)
Johtaja kuoli pari vuotta sitten ja yhtiöt jaettiin perilisten kesken. Nyt on syntynyt erimielisyyttä siitä, mille yhtiölle tuo vanha merikontti oikeastaan kuuluu. Onko se sen yhtiön omaisuutta, jonka pihalla se on ollut aikojen alusta, vai onko se kaikkien neljän yhtiön yhteistä omaisuutta? Mitään kirjallista sopimusta ei ole olemassa. Kontti on saatu ilmaiseksi. Kaikkien yhtiöiden edustajilla on avain ja halutessaan pääsy konttiin.
Kontissa on viime vuosina pidetty vain sen yhtiön kunnossapitoon tarvittavia tarvikkeita, jonka pihalla se sijaitsee. Muilta osin kontin sisältö on lähes arvotonta rojua. Kyseinen pitkä merikontti on edelleen arvoltaan n.2000 euroa.
Luoko hallinta omistajaolettamuksen? (Sijainti kiinteistöyhtiön pihalla)
Johtaja omisti myös kolme muuta lähistöllä toimivaa kiinteistöyhtiötä, joiden tavaroita säilytettiin kyseisessä kontissa. (Peltilevyjä jne.)
Johtaja kuoli pari vuotta sitten ja yhtiöt jaettiin perilisten kesken. Nyt on syntynyt erimielisyyttä siitä, mille yhtiölle tuo vanha merikontti oikeastaan kuuluu. Onko se sen yhtiön omaisuutta, jonka pihalla se on ollut aikojen alusta, vai onko se kaikkien neljän yhtiön yhteistä omaisuutta? Mitään kirjallista sopimusta ei ole olemassa. Kontti on saatu ilmaiseksi. Kaikkien yhtiöiden edustajilla on avain ja halutessaan pääsy konttiin.
Kontissa on viime vuosina pidetty vain sen yhtiön kunnossapitoon tarvittavia tarvikkeita, jonka pihalla se sijaitsee. Muilta osin kontin sisältö on lähes arvotonta rojua. Kyseinen pitkä merikontti on edelleen arvoltaan n.2000 euroa.
Luoko hallinta omistajaolettamuksen? (Sijainti kiinteistöyhtiön pihalla)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Eikös hallinta tarkoita käyttäjiä?
Jos kaikilla kolmella on avain konttiin niin silloin haltijoita on 3.
Hallintaolettaman mukaan omistajia on 3.
Eihän kontin sijainti ole sama kuin hallinta.
Alkakaa vain tapella niin todennäköisesti kaikki on yhtä oikeassa ja väärässä.
Jakakaa kontti hyvässä sovussa
Ok!
Entäpä riitatilanne, jossa kolme yhtiötä on sillä kannalla, että se yhtiö jonka tontilla kontti sijaitsee, voisi lunastaa kontin itselleen, mutta yksi yhtiö, (jonka tontilla kontti ei sijaitse) haluaakin säilyttää oman avaimen konttiin jatkossakin, vaikkei sitä juuri käytä.
Voiko tämä yksi yhtiö kampittaa kontin lunastamisen tai myymisen?
Sehän on järkevää että se jonka tontilla kontti on, lunastaa sen muilta.
Se joka kaluaa säilyttää avaimen niin antakaa hänen säilyttää se.
Kaupan jälkeen viekää hänelle se koko lukkokin kun se on hänelle niin rakas.
Lunastanut voi asentaa uuden lukon omilla avaimilla, näin minä tekisin.
Eikös tuo kontti ole sen omistajan, eli sen edesmenneen johtajan, omaisuutta (siis perikunnan nyt) - aivan sama missä sitä on säilytetty ja kenen tavaraa siinä on ollut....
Sitä on puhetasolla pidetty kaikkien neljän YHTIÖN yhteisenä, jossa voidaan säilyttää kaikkien yhtiöiden tavaroita.
"Puhetasolla" ei ole käytännössä mitään merkitystä....
Sama henkilö omisi 4 yritysta (näin ymmärsin).
Näillä neljällä yhtiöllä oli yhteiskäytössä jostakin saatu merikontti, jos oikein ymmärsin niin sitä mistä kontti oli tullut jäi edesmenneen omistajan salaisuudeksi.
Nyt kun yhtiöt on jaettu uusille omistajille jäi kontti edelleen yhteiskäyttöön mutta sen todellinen yhteiskäyttö on vaikeaa koska yhteinen nimittäjä on kuollut.
Puhetasolla on tässä tapauksessa merkitystä koska jokaisella osakkaalla on avaimet jotka vahvasti viittaavat jonkinlaisen sopimuksen olemassaoloon.
Koska kukaan ei osaa kertoa keneltä tuo kontti on alunperin tullut ja kuka sen on omistanut voi tuota hallintaolettamaa soveltaa ja todeta että on 4 omistajaa.
Tuollainen ajattelu että minun, minun, minun on perseestä tällaisessa tapauksessa ja aiheuttaa vain turhaa riitaa.
Näinhän se on jos tilanne on päässyt vakiintumaan. Tosiasiassahan jos minkään yhtiön mapeista ei omistusoikeuden osoittavaa dokumenttiä löydy niin kysy on vainajan henkilökohtaisesta irteimesta omaisuudesta joka olisi pitänyt jakaa samalla kun vanhat kalserit ja petivaatteetkin. Sen jaon voi tehdä vielä nytkin
Lähinnä yhteisomistus ja siihen voi hakea purkamista.
Laki eräistä yhteisomistussuhteista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1958/19580180
Miksi se sinusta on vainajan omaisuutta? Eihän vainaja ole sitä koskaan omistanut itse. Kontti tuli kiinteistöyhtiön pihaan jonkun asiakkaan lahjoituksena tai sitten se on vaan jostain syystä unohdettu tai jätetty siihen jonkin liikemanööverin seurauksena.
Kontti on selkeästi liittynyt yhtiöiden harjoittamaan liiketoimintaan.
Ihan aloituksen perusteella:
Kiinteistöyhtiössä toimiva johtaja oli saanut veloituksetta (ilmaiseksi) käytetyn merikontin kiinteistöyhtiönsä pihalle varastokäyttöön vuonna 1991.
johtaja oli saanutkontin. Jos sitä ei minkään yhtiön omistukseksi ole jälkeenpäin kirjattu niin se on vainajan henkilökohtaista omaisuutaa vaikka sitä on käytetty ujtiöiden varastona
Yrittäjä monesti henkilöityy yrityksen/yrityksien kanssa.
Yritykselle saatu tavara on silloin yrittäjän saama tavara vaikka se juridisesti olisikin yrityksen saama tavara.
Monesti yrittäjät käyttävät yrityksen esim. tiloja kuin omiaa (omistavathan he yrityksen) joten käsitteet voivat hämärtyä.
Jos aloittajan tapausta puretaan niin kontissahan ei ollut vainajan hekilökohtaisia tavaroit.
Lisäksi avaimia oli jaeltu muillekkin, lisäksi kontti sijaitsi yrityksen pihalla.
Mikään ei viittaa siihen että kontti olisi kuulunut pesään muuten kuin yritysten kautta.
Sanonta että yrittäjä oli saanut sen on pelkkä sanonta, sehän on (todennäköisintä) tullut jonkin yrityksen kautta esim. korvauksena, palkkiona tms.
Todennäköisyys, sijoituspaikka, avainten levittely, kontin käyttö ja sen sisältämät tavarat jne ei kerro omistajuudesta mitään. Jos se ei löydy minkään yrityksen papereista, niin silloin se kuuluu henkilökohtaiseen omaisuuteen.
Siiten vain laatimaan täydennysperukirjaa.
On minunkin firmassa tavaraa jotka ei ole firman kirjoissa.
Jotkut tuhoavat firman paperit 6 vuoden jälkeen kun niitä ei enään tarvita.
Mutta kääntäen, jos kontista ei ole mainintaa henk,koht. papereissa niin miksi henkilö on vahvempi kuin juridinen henkilö
Kääntäen ihan siksi että yrityksellä on suurempi velvoite dolumentoida toimintaansa ja omistuksiaan kuin yksityishenkilöllä. Siinä olet oikeassa että yrittäjä on saanut... voi olla pelkkä sanonta mutta annetuilla alkutiedoilla sillekään ei ole varmuutta. Niinpä lähtökohta on edelleen se että jos mistään firmasta ei löydy viitettä omistamiseen niin jäljellä jää yrittäjä itse.
Lisäksi, vaikka yrittäjä olisi saanut kontin täysin ilmaiseksi niin sen siirtyminen jollekin yritykselle ei varmasti olisi tapahtunut ilmaiseksi vaan siitäkin olisi joku jälki pääomasijoituksen muodossa. Kontillahan on kuitenkin selvä käyttöarvo. Ei yksikään yrittäjä ole niin tyhmä että lahjoittaa yritykselleen jotain ja maksaa sitten tämän panoksen tuottamasta hyödystä verot kahteen kertaan, ensin yrityksestä ja vielä osingonjaossa itse
se missään yhteisomistuksessa ole - johtajan perikunnalle se kuuluu.....
"Johtaja kuoli pari vuotta sitten ja yhtiöt jaettiin perilisten kesken."
Tällä perusteella on, koska perinnönjako toimitettu.
No jos kuolleen jäljiltä olisi löydetty vaikkapa miljoona pankkitililtä, niin aivan varmasti se raha kuuluisi perikunnalle vaikka perinnönjako olisi jo tehtykin. Eli kyllä sitä perukirjaa voidaan tarvittaessa korjata mutta tuskin yhden kontin takia....
"kuolleen jäljiltä olisi löydetty vaikkapa miljoona pankkitililtä"
kuolleen jäljiltä siis löydetty kontti pihalta
Asiassa on kysymys siitä, onko merikontti jaettu jollekin yritykselle aikaisemmassa perinnönjaossa, vai kuuluuko se vielä johtajan kuolinpesään? Merikontin omistussuhteiden ratkaiseminen kuuluisi johtajan kuolinpesään määrättävän pesänjakajan toimivaltaan. Jos hän päätyy ratkaisuun, jonka mukaan jotkut yhtiöistä (jotka siis on jo lainvoimaisella perinnönjaolla jaettu) omistavat kontin yhdessä, sitten tämä yhteisomistussuhde taas puretaan eri tavalla. Jos pesänjakaja katsoo kuolinpesän omistavan kontin, hän myös jakaa sen. Varmuuden vuoksi samalle henkilölle tulisi hakea sekä pesänjakajan että yhteisomistajalain mukaisen uskotun miehen määräys, jotta yhteisomistus voidaan purkaa kaikissa vaihtoehdoissa.
Pakkokeinoilla asian ratkaiseminen tietysti maksaa enemmän kuin kontin arvo todennäköisesti :)
Joo, noinhan sen voi ratkoa, mutta jospa kontin sijaintipihan omistava yhtiö lätkäisee perikunnalle kontin sijainnista reippaan vuokran, niin sopuakin voisi löytyä.
Höpö höpö, ei se sille mitään vuokraa voi omasta päästään määrätä.