Onko ihastumiseen olemassa minkäänlaista lääkettä? Se on vähän niinkuin flunssa: tulee yllättäen, ei ole vaarallinen mutta kiusallinen, ja siitä pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti eroon.
Miten siis pystyy kieltämään tunteensa ja keskittymään maailman tärkeimpään asiaan: opiskeluun?
Miten siis pystyy kieltämään tunteensa ja keskittymään maailman tärkeimpään asiaan: opiskeluun?
Vastaukset 13
Vanhimmat
kieltää tunteensa? Kyllä sitä voi samalla olla ihastunut ja opiskella.
Se on sairaus, joka tekee ihmisen levottomaksi. :-(
Kysyt lääkettä ihastumiseen ja tunteitten kieltämiseen? Ei se kovin helppoa ole mutta mahdollista...mutta sinun on ymmärrettävä että jos kiellät tunteet niin tunteet käsittelevät paljon muutakin kuin ihastumisen...riskinä on ettet enää tuntisi oikeastaan mitään...tekisit kaiken logiikan pohjalta...ja siltikin voi ilmestyä yksi, joka häiriinnyttää universumin ja mitä sitten teet kun haluaisitkin tuntea jotakin muttet enää tiedä miten tuntisit....pidä tunteesi...se on ainut neuvoni sinulle...
Kysymykseni olikin lähinnä pelkkää leikkiä. :-)
Ei kuitenkaan niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli. Ihastuminen on hieman kuin jokin flunssa. Siitä olisi ehkä kuitenkin parempi päästä eroon. Turhia toiveita ei oikein kannata elätellä; ne jäävät vain vaivaamaan mieltä. Muutenkin on kiusallista saada "rukkaset".
Ihastu toiseen.
Se ei kyllä auta tippaakaan keskittymään ns. tärkeimpään asiaan.
Voisit siis kokeilla siedätyshoitoa. Ihastut yhteen. Sitten toiseen. Kolmanteen. Neljänteen. Jne. Kunnes ihastuminen ei tunnu enää miltään.
Niin ilmeisesti onkin jo käynyt (siis, että on ihastunut vuosien saatossa useisiin ihmisiin), mutta en oikein tunnu pääsevän kenenkään kanssa edes tavallista small talk -jutustelua pidemmälle. :-[
Hieman tuntuu ikävältä, jos on vuoden ajan ollut ihastunut johonkuhun ja lopulta huomaa, että se onkin mennyt ihan "hukkaan".
tule toleranssia.Ei ainakaan mulla.Kun syttyy niin aina räiskyy kunnolla.
Opiskele pääsi puhki! Jos se ei vielä ole. Leiki olevasi kone ja laita se kiinni ihastumisen kohdalta.Iltarukouksessasi voit pyytää,että joku joskus ihastuisi sinuun ja toivoisit, että se joku ei olisi samanlainen kone.
Sitten opiskelet, teet urasi eteen töitä kun hullu. Lopulta työsi palkitaan, teet alallasi mahtavan läpimurron. Saat nobelin palkinnon (jonkun niistä). Tekosi auttaa ihmiskuntaa kehittymään parempaan, maailmanrauha saavutetaan, Usa pyytää anteeksi että käyttäytyi kuin idiootti 2000-luvulla, globalisaatio tyrehdytetään ja vain sen hyvät puolet jäävät elämämään. Sinut muistetaan ikuisesti.
Mitä luulette? Oliko A. Einstein tai Beethoven tai Da Vinci tai kukaan onnellisesti rakastunut koko ajan...
Mielestäni asian laita on niin, että kaikenlaiset tunteet esim. rakkaudesta vihaan ja kaikki siltä väliltä ovat meille ihmisille luonnollisia ja jopa pakollisia juttuja. Emme ole koneita, jotka toimivat päivästä toiseen pelkän logiikan varassa vaan me olemme mm. psykologisia, sosiaalisia, henkisiä ja hengellisiä olentoja, unohtamatta biologiaa (geeniperimä) ja sielua (uskonnollinen näkökulma) ja kontekstuaalisesti sidoksissa sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen ympäristöön.
Siltä pohjalta voit miettiä, onko flunssa mielestäsi varsinaisen vaarallinen tauti? Sehän menee levolla ja kipulääkkeillä ohi. Joten ihastumiseen verrattaessa näkökulmani on se, että ihastumisen tunne on väliaikainen olotila, jota ei välttämättä pysty aina välttämään ja se on joskus ihan hyvä käydä läpi. Opit tuntemaan itseäsi paremmin, puhumattakaan biologisesta näkökulmasta: Se on luonnon keino herätellä meidän perimmäisiä eläimellisiä suvunjatkamisviettejä. Herää piilotajuntaan ajatus, olisiko tuossa SE naaras/uros jonka haluaisi raahata luolaan ja vähän "vetäistä".
Meille on olemassa tutkimusten mukaan useita sopivia kumppaneita, olemme ikään kuin moniavioisia luonnostaan. Miehillä on vielä se, että geenejä pitäisi levittää mahdollisimman paljon.
Jos ei muu auta, niin ajattele se vaan niin, että: 1) Monet muutkin painivat saman ongelman parissa päivittäin 2) "Flunssapöpöä" ei aina voi viimeiseen asti välttää 3) ota huumori mukaan ja ajattele että prkl:een geenit ja evoluutio TAAS 4) Ota se kokemuksena ja kasva ennenkaikkea ihmisenä, tämä on vain elämää.
Ookko ihan ite keksinyt noi itsestään selvyydet?
No voi kuule. Joskus itsestäänselviä asioita on hyvä palauttaa mieleen. Ja oletko miettinyt, ettei ne välttämättä ole kaikille sitä, mitä sulle näköjään subjektiivisesti...?
Varmaan näillä keskustelupalstoilla on aika paljon skeidaa, mutta tärkeämpää on eri näkökulmat ja niiden vapaus, kuin toisten kirjoitusten negatiivinen kommentoiminen.
Minun kirjoitus oli myös humoristisen naiivi. Sellaista.
Viestini oli pääasiassa tarkoitettu vain asiaa kysyneelle nimimerkille. Hänen simppeliin kysymykseen tuli vielä yksinkertaisempi, jopa ala-aste ikäisille itsestäänselvä vastaus. Jos olet itse akateeminen kirjaoppinut tohtori, niin anna parempi vastaus. Jäämme odottamaan Todellakin mielenkiinnolla.