Olen 22-vuotias nainen. Seitsemän viimeisen vuoden ajan olen ollut melkein joka viikonlopun kännissä, yleensä vielä kaksi päivää (la ja su). Usein vielä kesken viikkoakin. Ainut asia minkä takia jaksoin opiskella, oli se että odotin viikonloppua jolloin voisin taas vetää pääni täyteen.
Kun join ensimmäiset kännit, tiesin että tää on mun juttu. Eikä sillon edes tullut mitään krapulaa. Mutta nyt on eri asia. Krapula on ollut jo muutaman vuoden niin hirveä, että itsemurhakin on käynyt mielessä (Olen myös muutamaan otteeseen yrittänyt). Antabusta on kokeiltu ja a-klinikalla käyty. Masennukseenkin sairastuin.
Kännissä tulee tehtyä kaikkea mitä katuu (rattijuopumukset, pettämiset, aggressiivisuus, itsensä täydellinen nolaaminen...)
Tää mun juominen johtuu suurimmaksi osaksi siitä, etten ole kovinkaan sosiaalinen selvinpäin. Itseluottamuksenikin on aika huono tai oikeastaan tosi huono, en kyl tiedä miksi koska olen ihan kaunis ja en mikään tyhmäkään.
Aina perjantaina kun herään, tulee tosi levoton olo, enkä voi ajatella muuta kun viinaa. Samalla jännittää että mistäköhän sitä itsensä seuraavana aamuna löytää. Mutta silti on pakko juoda.
Käytän myös silloin tällöin amfetamiinia ja kannabista ja bentsoja, mutta niiden käyttö on pysyny suht koht hallinnassa.
Voimia kaikille kohtalotovereille ja hyvää syksyn jatkoa!
Kun join ensimmäiset kännit, tiesin että tää on mun juttu. Eikä sillon edes tullut mitään krapulaa. Mutta nyt on eri asia. Krapula on ollut jo muutaman vuoden niin hirveä, että itsemurhakin on käynyt mielessä (Olen myös muutamaan otteeseen yrittänyt). Antabusta on kokeiltu ja a-klinikalla käyty. Masennukseenkin sairastuin.
Kännissä tulee tehtyä kaikkea mitä katuu (rattijuopumukset, pettämiset, aggressiivisuus, itsensä täydellinen nolaaminen...)
Tää mun juominen johtuu suurimmaksi osaksi siitä, etten ole kovinkaan sosiaalinen selvinpäin. Itseluottamuksenikin on aika huono tai oikeastaan tosi huono, en kyl tiedä miksi koska olen ihan kaunis ja en mikään tyhmäkään.
Aina perjantaina kun herään, tulee tosi levoton olo, enkä voi ajatella muuta kun viinaa. Samalla jännittää että mistäköhän sitä itsensä seuraavana aamuna löytää. Mutta silti on pakko juoda.
Käytän myös silloin tällöin amfetamiinia ja kannabista ja bentsoja, mutta niiden käyttö on pysyny suht koht hallinnassa.
Voimia kaikille kohtalotovereille ja hyvää syksyn jatkoa!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Et ole tuleva alkoholisti vaan olet ollut alkoholisti jo pitkään. Sinun kannattaisi hankkiutua johonkin kunnon seurantahoitoon ja lopettaa alkoholin käyttö kokonaan.
Itsekin juon liikaa. Tosin en läheskään niin usein kuin sinä. Mutta kamalaa on kun filmi menee poikki ja tietää vaan sen että on taas kuvitellut olevansa niin helskutin fiksu kun estottomasti on laukonut ihmisille mitä sattuu.
Te sopimus itsesi ja lääkärin ( psykoterapeutti) kanssa: ei tippaakaan enää!
Pieni saivartelunpätkänen sallittakoon.. :)
..et ole alkoholisti. Et nykyinen, mennyt tai tulevat. Et vielä. Olet alkoholisti vasta sitten kun itse sanot sitä olevasi. Sitä ennen ei juuri millään, siis ei todellakaan millään, ole mitään merkitystä. Ei niin hyvässä kun pahassakaan. Valittevasti.
Geeneistä kaikki on varmasti pitkälti kiinni. Itse sekoilin vielä enemmän kuin sinä 16-25v ja sen jälkeen on ollut helpompaa. Ahdisatuksia, itseinhoa ja itsetuhoisuutta oli paljonkin ilmassa. Asiat järjestyvät ajallaan. Huumeet pois -itse menetin niillä mielenterveyteni joksikin aikaa. Viina-alakuloisuudesta viis. Anna Itselles aikaa, syyllisyys on hyvä olemassa ja morkkiksistakin oppii. Täyttä raittiutta en kannata vieläkään, mutta oikean käytön olen oppinut.
Muistan ne perjantaiolot. Ehkä ei ole kaukaa haettu kun puhutaan pakkojuomisen tilasta.
Kaikki keinot ovat sallittuja. Ihmisellä on oikeus hakea apua.
Itselläni apu on löytynyt AA:sta. Sitä ennen oli testattu useampaan otteeseen A-klinikan esittämää kohtuukäyttöä ja hoitolaitoksia. Saman tarinan hiukan eri sanoilla kuin sinulla olen kuulut kerran jos toisenkin. Henkilöhtaisesti se on myös kovasti tuttu.
Usein puhutaan tahdonvoimasta. Ja sen puutteesta. AA lähenee tilannetta ihan eri näkökulmasta. Omasta voimattomuudesta ja tahtonsa luovuttamisesta. Paradoksi mutta toimii. "On kuin yrittäisi nostaa itseään omista saappaista" sanotaan tahdonvoiman käytöstä. AA:ssa etsitään itselle sopivia kenkiä.
Kaikki on omissa käsissäsi. Itse lopetin juomisen 63 päivää sitten. Tämä on toinen yritys, edellinen meni kiville viime keväänä oltuani juomatta melkein puoli vuotta. Se alkoi vain kahdesta keppanasta.
Jokainen selvä päivä on voitto. Itse opetin itseäni olemaan juomatta siten, että kävin ravintolassa ja risteilyillä ja join siellä vain tuoremehua. Vaimo lipitti vieressä siideriä. Hän ei ole alkoholisti, eikä hänellä ole taipumustakaan siihen.
Oli ihan hauska katsella toisten "hauskanpitoa". Varsinkin niitä joilla meni överiksi. Silloin ajatteli: "Onneksi minä en örvellä noin". Sillä minulla ei ole rajaa jos rupean juomaan. Join usein liikaa ja seuraavana päivänä sain hävetä tekemisiäni.
Minua auttaa kun lukee julkkiksista, jotka eivät juo tippaakaan... Esim Heikki Silvennoinen (Kummeli) Anssi Kela, Apulannan Sipe.
Viimeinen on sanonut osuvasti jossakin haastattelussa, että ei ole keksinyt vielä yhtäään hyvää syytä, miksi pää pitäisi sekoittaa jollakin aineilla.
Tsemppiä, jos juominen vaivaa sinua ja haittaa elämääsi lopeta ihmeessä. Vielä lopuksi kannustussuukko sinulle.
Loppupeleissä mikään ei ole omissa käsissä. Vaikuttaa siltä, että se retkahduksesi ei jäänyt viimeiseksi. Tuntuu olevan sellaista omavoimaisuutta, että viinat eivät ole läheskään vielä juotu. Vai julkkiksista... Heh heh.
On se ihan kiitettävä saavutus silti. Tsemppiä.
Mattti n:stä voi ottaa oppia. Hän ei omasta mielestään ole alkoholisti. Tai Elton Johnista. Joka sanoo olevansa alkoholisti vaikkei ole juonut tai käyttänyt kamaa vuosikymmeniin.
valitettavasti on hirmu yleistä suomessa tänä päivänä lähes joka viikonloppuinen juominen itse juon yleensä perjantain ja lauantain varmaan 3 vuotta jo harrastanut tätä.Mutta elämäni kunnossa muuten arkena ei tippaakaan löytyy myös ihmisiä jotka juo joka päivä tota en aido rueta harrastamaan heti hoitoon menen jos noin rupee käymään......
Voi Anne pieni..olet jo aineista riippuvainen,tilanteesi on jo huono,olet suistumassa kohti rappiota ! Olet alkoholisti ja saat myös helposti"piriä",eli mieti todella tilannetta !
Nuori ihminen kuvittelee selviytyvänsä,mutta tuho tulee varmasti.
Jos et aloita hoitoa,tulevaisuutesi on armoton !
Vaihda ihmeessä maisemaa...jos haluat selviytyä !
Vaihda maisemaa... Kyllä se sama pää seuraa mukana minne sitten meneekin. Ongelma ei ole maantieteellinen. Eikä sen surkuteltavampi kuin kuppa tai mikä muukaan sairaus. Ei sen toivottomampi edes.
Jaatko sitä ympäriinsä kännissä?
sulle jakais!
... viesteistä, jotka sulle tänne jätettiin, valitsit sitten vastata tuohon pimpsa-aiheiseen.
Kertoo jotain susta, ANNE. Grow up. There are better ways to get attention.
Tukeva alkoholisti
- Toteuta sosiaalista puoltasi myönteisessä ympäristössä. Karta tiukkoja kilpailutilanteita
- Vältä rituaalista ajattelua ja takertumista. Älä juutu asioihin, joihin et voi vaikuttaa.
-Tee vuoden, kuukauden, viikon ja päivän kattava selkeä tavoite ja toimintasuunnitelma
-Muuta elämäntapojasi vähitellen;älä yritä tarttua kaikkeen samanaikaisesti
-Varaa 2 kertaa tunnin aerobiselle liikunnalle
-Osallistu ryhmätoimintaan. Saat samalla merkityksellisiä kontakteja
-Tee päivittäin mielleharjoituksia
-Varaa aikaa myös yksinoloon
-Vältä stressitilanteissa kofeiinia ja alkoholia
-Syö riittävästi, älä jätä aterioita väliin, varsinkaan aamiaista
Toivottavasti tästä on apua