Tyhmää on pyytää tommosia täällä palstalla, tiedetään. Mutta välillä tuntuu siltä, että olisitkin kiinnostunut. Noh... tuntuu ja tuntuu... Mistä minä tiedän mitään. Kuitenkin olen jo aikalailla väsynyt tähän palstailuun, ei täällä ikinä ole mitään oikeasti kiinnostavaa. Pelleilyä kaikki täällä.. sitähän minä itsekin täällä teen: välillä luulen tunnistavani täältä jotain. Hullua. Sekopäistä. Joo, taidan tehdä nyt niin, että unohdan tän palstan. Varastoin sinun kuvasi sydämeeni - jos vaikka joku päivä.. Joka päivä en kuitenkaan halua ajatella sinua enää, koska se tekee minut hulluksi ja se sattuu...:( Hyvästi siis siihen asti, kunnes (jos) tiemme kohtaavat.
En jaksa enää tätä... Voisitko sinä tehdä jotain?
mieshenkilö1
11725
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hurtan kuvan olet sulkenut sydämeesi - näin olet hänelle vannonut ja muille kailottanut. Niin se on. Sen pituinen se!
Joo, voisin ottaa avioeron ja tulla luoksesi. Kelpaisko?
Muista lupauksesi ja kailotuksesi. Vain hurtta täyttää sydämesi!
Kohtaaminen tapahtuu kun sen järjestää oikeassa elämässä.Mikä on niin vaikeaa siinä.Kannattaa tehdä itselle selväksi mitä haluaa jos haluaa niin tutustuu.Mielenkuvitus maailmassa ei kannata haahuilla.Tiet kohtaa siis tekemällä siirtoja.
Niinhän se on, mutta omassa tapauksessani shakkinappulani ovat jumissa, joten en tiedä mitä muuta voisin tehdä kuin yrittää unhoittaa hänet.
noin on menny että nappulat jumissa? Liimautuneinako pelilautaan, vai laatikon pohjalle?
Samaa mieltä. Tämäkin viesti voisi olla häneltä minulle. Tosin en ole varma ajatteleeko hän minua noin usein...
Mielenkiintoni heräsi tässä tapauksessa tuon nimimerkkisi takia. Voi näyttää siltä, että minulla olisi mieshenkilö2 myöskin mielessä. Ja he tuntevat keskenään.... Mieshenkilö2:lla tod näköisesti on mielenkiintoa lähempäänkin tuttavuuteen, itselläni ei ole.
Minähän tein. Mikset itse tehnyt mitään?
Itse en olisi kirjoittanut tavuakaan hänelle tänne jos olisin tiennyt hänen käyvän täällä palstalla. Purkasin vain surullista sydäntäni. Tämä on minun taisteluni ja hän on viaton siihen mitä käyn läpi.
Hänen ei pitäisi tietää tunteistani vielä. Tämä saattaa pilata kaiken.
Tekisin kyllä jotain jos vain olisi työkalut millä tehdä, mies jäi tuntemattomaksi.
Ei nimeä, ei varmuutta asuinpaikasta, ei muuta kuin hatarat tuntomerkit... jotka nekin alkaa jo vähän häipyä mielestä :(
Täällä sitten pari kuukautta jo ihmetellyt, että mistä ihmeestä sen voisi uudelleen löytää.
No ei ainakaan täältä, se on jo selvinnyt! PRKL
mistäs jos menisit häntä puolitiehen vastaan. Niin voi jotain tapahtuakin...