Minulle ruoanlaitto on yksi vaikeimmista asioista saada aikaiseksi. Joskus einekset alkaa ällöttää ja jaksan vääntää itselleni esimerkiksi salaatin, mutta sitä seuraa taas parin viikon eineskuuri. Inhoan ruoanhankintaa eniten kaikista kotiaskareista siksi, että sitä on vaikea lykätä huomiseen. Tai ensi viikkoon. Saati seuraavaan kuuhun. Sitä ruokaa on jossain muodossa tungettava naamaan vähän väliä eli ainakin kahdesti päivässä, koska nälänsietokin on masennuksen pahetessa heikentynyt.
Ostin vuosi sitten blenderin ja ajattelin, että yritän kasata terveellisiä ravintoaineita kokoon tekemällä terveys-smoothieita. Kuinka vaikeaa voi muka olla survoa siitä aukosta vihanneksia ja hedelmiä sisään ja painaa nappia? No täytyy sen melko haasteeellista olla, kun itsensä kokoamisessa meni vuosi. Tänään koin viimein olevani henkisesti valmis ja ostin banaaneja, omenoita, avokadoja, appelsiinituoremehua, tammenlehväsalaattia, persiljaa ja manteleita. Kun tuli avokadon kuorimisen vuoro meinasin heittää koko leikin sikseen, mutta sain kuin sainkin lopulta aikaan smoothien. Ja hitto että oli hyvää. Koko kannu meni illan aikana.
Kunpa jaksaisin vääntää noita säännöllisesti. Ehkä sitä varten pitää matkata niin pitkälle, että jo pelkkä roiskeläppäpizzan haju saa aikaan oksennusreaktion. Häpeä blenderin hankinnastakin hellitti hiukan.
Jos et ole aivan masennuksen pahimmissa syövereissä, niin suosittelen kokeilemaan einesten (tai syömättömyyden) korvaamista smoothieilla. Mutta jättäisin ehkä avokadon kaltaiset haasteelliset käsiteltävät alkuun hankkimatta, jottei into lopahda heti alkuunsa..
Ostin vuosi sitten blenderin ja ajattelin, että yritän kasata terveellisiä ravintoaineita kokoon tekemällä terveys-smoothieita. Kuinka vaikeaa voi muka olla survoa siitä aukosta vihanneksia ja hedelmiä sisään ja painaa nappia? No täytyy sen melko haasteeellista olla, kun itsensä kokoamisessa meni vuosi. Tänään koin viimein olevani henkisesti valmis ja ostin banaaneja, omenoita, avokadoja, appelsiinituoremehua, tammenlehväsalaattia, persiljaa ja manteleita. Kun tuli avokadon kuorimisen vuoro meinasin heittää koko leikin sikseen, mutta sain kuin sainkin lopulta aikaan smoothien. Ja hitto että oli hyvää. Koko kannu meni illan aikana.
Kunpa jaksaisin vääntää noita säännöllisesti. Ehkä sitä varten pitää matkata niin pitkälle, että jo pelkkä roiskeläppäpizzan haju saa aikaan oksennusreaktion. Häpeä blenderin hankinnastakin hellitti hiukan.
Jos et ole aivan masennuksen pahimmissa syövereissä, niin suosittelen kokeilemaan einesten (tai syömättömyyden) korvaamista smoothieilla. Mutta jättäisin ehkä avokadon kaltaiset haasteelliset käsiteltävät alkuun hankkimatta, jottei into lopahda heti alkuunsa..
Vastaukset 9
Vanhimmat
On sitten ainakin ilo kun saanut pinnistettyä vaivan palkaksi jotain hyvää.
Ei todellakaan kiinnosta avokadon kaltaiset tolkuttoman kalliit ja yliarvostetut ökytarpeet. Syön lähinnä puuroa, soijarouhetta ja toisinaan tarjouslihaa. Kalliimpi ruoka ei yksinkertaisesti ole hintansa väärtiä ainakaan maultaan, koska sen juurikaan osaa nauttia syömisestä. Terveyden kannalta se voisi olla vähän parempi, mutta käytän vitamiini- ja omegapillereitä korvaamaan mahdolliset aukot ravitsemuksessa.
meikä heittää einespitsan uuniin valkosipulilla höystettynä , näin sentään pysyy hengissä.
Nyt on viime aikoina tullut sellaista ettei oikein huvittaisi enää syödäkkään vaikka nälkäkin olis. Ahdistus meinaa viedä ruokahalutkin ja välillä pelkkä ruoan hajukin alkaa oksettamaan. Millähän sitä sitten hengissä pysyy jos kohta ei pysty enää syömäänkään?
Mun ratkaisu oli luumukeitto ja leseet, ei tarvi miettiä kun kiskoo nestemäisenä alas kurkusta ravinnon. Ei muakaan kiinnosta pahemmin enää miten päivä kulkee, asioita jää tekemättä ja ruokakin on välttämätön paha. Tosiaan hanki kaupasta niitä keittoja niin hoituu sekin puoli ja jos on ylimääräistä kertynyt niin jää ruokalasku pieneksi sekä paino putoaa itsestään.
ap tässä. Minulla on sama juttu, että tavallisen lämpimän ruoan haju tekee usein pahaa. Kalan haju herättääkin sitten jo yökkäysrefleksin. Usein helpoimmin menee alas kaikki raikas: hedelmät ja kasvikset, parhaimmillaan jugurtti ja pähkinät.
Kannattaa miettiä, mitä itse pystyy syömään eikä välittää siitä, mitä "pitäisi" syödä. Suomalainen peruskotiruoka ei yleensä ole edes kovin terveellistä. Kukaan ei ainakaan yksinäisen ihmisen kohdalla kyttää, syötkö yhden ns. kunnon ruoan päivässä. Jos ei sitä jaksa tehdä/pysty syömään, syö sitten vaikka hedelmiä, kasviksia, voileipiä ja mysliä tai mikä sitten kunkin kohdalla on se, mikä menee helpoiten alas.
Joskus makea uppoaa, vaikka mikään muu ei - silloin voi mielestäni huoletta pitää pulla/suklaa/jäätelö-päivän. Joskus sen jälkeen maistuu paremmin jokin muukin.
Syvimmässä alhossa ja kovimmassa ahdistuksessa ei tietysti auta mitkään konstit. Sitä vaan paarustaa konemaisesti eteenpäin ja toivoo, että jaksaisi hengittää vielä hetken.
Suhtauduitte aika positiivisesti tähän aloitukseen - itse olisin varmaan puoli vuotta sitten vastannut, että tunge ne smoothiesi sinne mihin ei aurinko paista.. =)
Jaksamisia kaikille, koetetaan pitää itsestämme huolta niinä vähän parempina päivinä!
Olisikohan SE äitin patojen ääreen, pöytään istuminen, kova juttu!!!!!!!
yksi kikka on syödä jäätelöä jos mikään muu ei uppoa.
Kuulostaa niin tutulta. Itse kylläkin syön nykyään oikeastaan pelkkiä Vaasan kauratyynyjä joissa on päällä oivariinia, kinkkuleikkelettä ja tuoreita vihanneksia. Samaa ruokaa päivästä toiseen, ja vielä jääkaappikylmää :( Mutta kyllä tuo einekset silti voittaa. Joskus laitan lohta uuniin, tai paistan pakastepizzaa, tai kerran puolessa vuodessa saatan jopa pyöräyttää makaroonilaatikon. Olen asunut nyt pari vuotta omillani ja olen sinä aikana laihtunut reilu 20 kiloa. Olisi niin hienoa kun voisi käydä jossain lounasravintolassa joka päivä syömässä sellaista perusruokaa, ei mitään gourmeeta. Koululaisten todellakin pitäisi osata arvostaa sitä ilmaista kouluruokaa.