onko isovahemmilla oiketta?

olisi edes kuva

Tavata lapsenlapsiaan. Pojallani on kaksi poikaa, joita emme koskaan ole saaneet tavata. Ei tosin muutkaan sukulaiset. Narsisti miniämme on toteuttanut uhkauksensa, että lapsenlapsiamme emme tule näkemään. Apua!

80

1339

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Läheiset on rikkaus

      Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan yhteyttä pidetään lähinnä äidin sukulaisiin ja heidät koetaankin läheisimmiksi sukulaisiksi kuin isän puolen sukulaiset. Jos kaikki lapsesi ovat poikia, niin tutkimuksen mukaan on todennäköistä, että yhteydet lapsenlapsiin jäävät heikoiksi, mikä on valitettavaa myös lastenlasten kannalta, sillä on rikkaus, kun ympärillä on paljon läheisiä ihmisiä. Toivottavasti joku jatkaa tutkimusta ja selvittelee tarkemmin syitä tällaiseen tilanteeseen.

      • näin se menee

        Tuo tulos on ihan ymmärrettävä. Yleisesti miehet ei pidä niin yhteyttä vanhempiinsa kuin esim. tytöt äitiinsä. Tätä voin vetää yhteen suoraan tuosta omasta lähipiiristä. Äiti-tytär -suhde on lujin mahdollinen. Onneksi itselläni on anoppi joita ei kiinnosta poikansa ollenkaan. Ei omaa muutenkaan juuri äidillisiä avuja, joten ei puutu perheeseemmekään liikoja.


      • lastenlasten tahto
        näin se menee kirjoitti:

        Tuo tulos on ihan ymmärrettävä. Yleisesti miehet ei pidä niin yhteyttä vanhempiinsa kuin esim. tytöt äitiinsä. Tätä voin vetää yhteen suoraan tuosta omasta lähipiiristä. Äiti-tytär -suhde on lujin mahdollinen. Onneksi itselläni on anoppi joita ei kiinnosta poikansa ollenkaan. Ei omaa muutenkaan juuri äidillisiä avuja, joten ei puutu perheeseemmekään liikoja.

        Mistä tiedät, että anoppi ei välitä pojastaan eli miehestäsi? Jospa hän pitää etäisyyttä siksi, että perheesi saa valita sopivat hetket yhteydenpitoon. Miksi sinä et voisi tukea miestäsi yhteydenpidossa vanhempiinsa ja edistää samalla lastesi suhteita myös isänsä puoleisiin sukulaisiin?

        Onko isän puolen sukulaisten puuttuminen perheesi elämästä myös lastesi tahto ja ainoastaan hyväksi heille? Vaikka vanhemmat eivät isän puolen sukulaisista välitäkään, niin eivätkö he silti voi olla tärkeitä ja rakkaita lapsille.


      • höpsistä
        lastenlasten tahto kirjoitti:

        Mistä tiedät, että anoppi ei välitä pojastaan eli miehestäsi? Jospa hän pitää etäisyyttä siksi, että perheesi saa valita sopivat hetket yhteydenpitoon. Miksi sinä et voisi tukea miestäsi yhteydenpidossa vanhempiinsa ja edistää samalla lastesi suhteita myös isänsä puoleisiin sukulaisiin?

        Onko isän puolen sukulaisten puuttuminen perheesi elämästä myös lastesi tahto ja ainoastaan hyväksi heille? Vaikka vanhemmat eivät isän puolen sukulaisista välitäkään, niin eivätkö he silti voi olla tärkeitä ja rakkaita lapsille.

        Toi on ihan ääliömäistä että "annamme teidän päättää milloin haluatte nähdä". Kyllä yhteydenpito on vuorovaikutusta kummastakin suunnasta. Se jos jompikumpi haluaa pyyhkiä oman osuutensa tuosta tarkoittaa vain joko suunnatonta laiskuutta/saamattomuutta tai ihan vaan kylmää kettuilua. Eli yksinäinen anoppi vain täydentää narsistista tyydytystään sillä että laittaa ihmiset ottamaan itseensä yhteyttä eikä sitä ikinä itse tee. Että semmosta.


      • Lady Samantha
        höpsistä kirjoitti:

        Toi on ihan ääliömäistä että "annamme teidän päättää milloin haluatte nähdä". Kyllä yhteydenpito on vuorovaikutusta kummastakin suunnasta. Se jos jompikumpi haluaa pyyhkiä oman osuutensa tuosta tarkoittaa vain joko suunnatonta laiskuutta/saamattomuutta tai ihan vaan kylmää kettuilua. Eli yksinäinen anoppi vain täydentää narsistista tyydytystään sillä että laittaa ihmiset ottamaan itseensä yhteyttä eikä sitä ikinä itse tee. Että semmosta.

        Just ja joo!

        Samaa mieltä, että naiset jotka saavat vain poikia, ovat kaikki järjestään NARSISTEJA.

        On varmaan joku happamuus, joka yltää kohtuun asti, että se tuhoaa tyttösikiöt jo alkuunsa ja hapan nainen saa VAIN poikia.

        Mullakin on narsisti anoppi, siis mieheni äiti. Tein heti alkuun selväksi miehelle, että tämä saa tulla toki häihin, mutta ei enempää sen jälkeen. Koska en toki halunnut menettää kasvojani sukulaisten silmissä, että olisin kieltänyt tulemasta häihin anoppia ja appeja.
        Niinpä tein selväksi, että vain häihin ja sitten loppu.
        Anoppi ei aavistanut mitään, makeili häissä ihanasta miniästä, minäpä aattelin että ootas kohta,
        nyt se ulvoo kun ei ole nähnyt pienokaistamme joka on puolivuotias. Tein miehelleni selväksi että ei. Vähän se urpotti ja melkein uhkasi erolla mutta luovutti ja uskoi kun sanoin etten halua narsistin koskevan lapseen.
        Siitä tiedän että on narsisti kun on kauhea mielistelijä koko anoppi ja alkuun seurusteluvaiheessa tyrkytti villasukkia ja leivonnaisia sekä makeili taidollaan mm. runoilee ja kirjoittaa jossain ihme piirissä. Yleensä taitelijaluonteet kai ovat narsisteja.
        Meillä menee hyvin kun anoppi ei sotke ja on onneksi ollut hiljaista, kai se uskoi ettei ulvominen auta.


      • Miten jatkossa
        Lady Samantha kirjoitti:

        Just ja joo!

        Samaa mieltä, että naiset jotka saavat vain poikia, ovat kaikki järjestään NARSISTEJA.

        On varmaan joku happamuus, joka yltää kohtuun asti, että se tuhoaa tyttösikiöt jo alkuunsa ja hapan nainen saa VAIN poikia.

        Mullakin on narsisti anoppi, siis mieheni äiti. Tein heti alkuun selväksi miehelle, että tämä saa tulla toki häihin, mutta ei enempää sen jälkeen. Koska en toki halunnut menettää kasvojani sukulaisten silmissä, että olisin kieltänyt tulemasta häihin anoppia ja appeja.
        Niinpä tein selväksi, että vain häihin ja sitten loppu.
        Anoppi ei aavistanut mitään, makeili häissä ihanasta miniästä, minäpä aattelin että ootas kohta,
        nyt se ulvoo kun ei ole nähnyt pienokaistamme joka on puolivuotias. Tein miehelleni selväksi että ei. Vähän se urpotti ja melkein uhkasi erolla mutta luovutti ja uskoi kun sanoin etten halua narsistin koskevan lapseen.
        Siitä tiedän että on narsisti kun on kauhea mielistelijä koko anoppi ja alkuun seurusteluvaiheessa tyrkytti villasukkia ja leivonnaisia sekä makeili taidollaan mm. runoilee ja kirjoittaa jossain ihme piirissä. Yleensä taitelijaluonteet kai ovat narsisteja.
        Meillä menee hyvin kun anoppi ei sotke ja on onneksi ollut hiljaista, kai se uskoi ettei ulvominen auta.

        Onko lapsesi tyttö vai poika?


    • mek

      Miksi poikanne on noin tossunalla naisensa edessä ette pysty tai voi tehdä niinkuin haluaa ja se siitä. Kun poikanne herää siitä horroksesta aikanaan ja huomaa että se vikä on siinä naisessa eikä itsessä niin hyvä tulee ja se siitä. Teeppä muutama lasten suojeluilmoitus miniästä niin pääset antamaan samalla mitalla takaisin ja muista kosto on paras puolustus.

      • aloittaja

        Pojan edellinen naissuhde päätyi eroon.
        edellinen miniä oli fiksu, kuin oma
        tytär. Eron jälkeen poika tarrautui ilmeisesti ensimmäiseen vastaantulevaan.
        Olemme menettäneet pojan. Viimeisen
        kolmen vuoden aikana tavattu kolme kertaa. Viimeksi kaksi kuukautta sitten.
        Hän tarvitsi takaajaa. Nähtiin siis pankissa. Lastensuojelu ilmoitusta en hhalua, koska haluan suojella häntä.
        Ja myös edelleen rakastan häntä.


      • Dulia
        aloittaja kirjoitti:

        Pojan edellinen naissuhde päätyi eroon.
        edellinen miniä oli fiksu, kuin oma
        tytär. Eron jälkeen poika tarrautui ilmeisesti ensimmäiseen vastaantulevaan.
        Olemme menettäneet pojan. Viimeisen
        kolmen vuoden aikana tavattu kolme kertaa. Viimeksi kaksi kuukautta sitten.
        Hän tarvitsi takaajaa. Nähtiin siis pankissa. Lastensuojelu ilmoitusta en hhalua, koska haluan suojella häntä.
        Ja myös edelleen rakastan häntä.

        Huhuh. Ei taida sinullakaan olla ihan kaikki jauhot pussissa. Luulen, että tässä ei ole vain yhtä syyllistä. Lastensuojeluilmoitusta ei tehdä ikävästä omaan aikuiseen lapseensa! Suosittelen rauhoittavia ja rakentavaa keskustelua nöyrässä hengessä.


      • gyjkjgfyj

        Vai että lastensuojelu ilmoitus perheestä, jonka elämästä ap ei tiedä mitään...
        Toihan on kiusaamista ja perätön ilmoitus.

        Toisekseen, miten ihmeessä se tilannetta parantaa????
        Tommosen ilmoituksen jälkeen kukaan tervejärkinen ei päästä turhista ilmottajaa lähellekkään perhettään. Eli toooosi rakentavaa välien korjailua.


    • 5675

      Isovanhemmilla ei ole mitään juridisia oikeuksia tavata lapsenlapsia.

      • näin se on

        Totta.


    • licence to diagnose

      Joku voisi sanoa, että siellä se on narsistianoppi äänessä...

      • aloittaja

        Kerroin jo aloituksessa, että ei myöskään kukaan muukaan sukulainen ole tavannut heitä. Olen isä.


    • katsokaa ensin peili

      Jos kokoajan kehutte ex-miniäänne niin en ihmette vaikkei halua tavata teitä ollenkaan. Miksi lastensuojeluilmoitus, haluatteko kiusata perhettä, ja mistä teette jos ette kerran ole edes nähneet...PERÄTÖN lastensuojeluilmoitus on oikeutoimikelpoinen asia! Menkääpä itteenne, jos olette loukanneet miniäänne! Epäilen, että olette loukanneet poikaannekin kerran haluaa pysyä teistä kaukana!

      • mää vaan

        Sinä kirjoitit juuri sen mitä minulle tuli heti mieleen tuosta aloittajan tilanteesta. Pojan vanhemmat siis olivat ehtineet kiintyä pojan edelliseen vaimoon niin, että nyt kiukuttelevat eivätkä hyväksy pojan uutta vaimoa. Ei ole ihme, ettei pojan perhettä kiinnosta tavata muuta kuin aivan pakkotilanteissa.


    • negat

      Onko mitään muuta vaihtoehtoa kuin se, että aloittaja on ollut jotenkin negatiivinen pojan miniää kohtaan? Hän oli kuitenkin juuri suostunut takaajaksi. Iso vastaantulo sekin.

      Jos isovanhemmilla ei ole lastenlastensa tapaamisoikeutta, niin onko lapsenlapsilla oikeus molempien vanhempien kautta tuleviin sukulaisiinsa vanhempiensa mahdollisista riidoista huolimatta?

    • Netti toimii

      Ala seurata Facebookia. Ennemmin taii myöhemmin miniäsi on siellä omalla naamallaan, ehkä jo onkin 'Jos on narsisti, niin totta kai kertoo ummet ja lammet ihanasta perheestään. Voit liittyä hänen kaverikseen tai houkutella tuttavasi liittymään, ja niin saat tietoa päivittäin lapsenlapsistasi.

    • foiåeåijqåvo

      Kertoisitko vielä, missä tilanteessa miniäsi on sanonut, että ette tule näkemään lastenlapsia? Ilmeisesti on ollut jokin riitatilanne. Narsisti-sanaa käytetään nykyään riitatilanteessa, toisesta osapuolesta, lähes poikkeuksetta. Ja jos isovanhemmat kohtelevat toista vanhempaa väärin, niin miksi lasten pitäisi olla heidän kanssaan tekemisissä? Minulla on häiriintynyt anoppi, jolla ei ole minkäänlaisia resursseja, toimia lasten kanssa, joten parempi olla erossa.

      • aloittaja

        Kerrottuani, että heidän pitää tehdä avioehto sopimus (tilintarkastajani esitys). Tämä tapahtui 3 vuotta sitten. Sen jälkeen miniä on vienyt poikaa kuin pässiä narusta. Pojan kaikki suhteet sisariinsa ja kaverihinsa miniä sai katkeamaan. Sitten erosivat kirkosta, lapsia ei ole kastettu, häälahjat palautettu ym.järjetöntä. Odotan, että jokin muutos parempaan vielä tapahtuu.


      • vaaaapaus
        aloittaja kirjoitti:

        Kerrottuani, että heidän pitää tehdä avioehto sopimus (tilintarkastajani esitys). Tämä tapahtui 3 vuotta sitten. Sen jälkeen miniä on vienyt poikaa kuin pässiä narusta. Pojan kaikki suhteet sisariinsa ja kaverihinsa miniä sai katkeamaan. Sitten erosivat kirkosta, lapsia ei ole kastettu, häälahjat palautettu ym.järjetöntä. Odotan, että jokin muutos parempaan vielä tapahtuu.

        Herää kysymys, millaisen pojan olet kasvattanut, jos joku pystyy viemään häntä, "kuin pässiä narussa"?? Oletteko lytänneet hänen itsetuntonsa, täyspäistä ihmistä ei nimittäin kukaan vie...
        Kirkosta eroaminen on myös oma valinta, vai onko poikasi syyntakeeton? Hyvän appivanhemman tunnusmerkkejä on se, ettei liikaa puutu aikuisten lasten elämään, muuten voi käydä juuri, kuten teille on käynyt. Muutos parempaan tapahtuu, jos ymmärrätte, että nainen on poikanne valinta ja sitä teidän tulee kunnioittaa. Ehkä anteeksipyyntö ja asenteenmuutos olisi se ensimmäinen askel..Jos teillä on pelko siitä mitä maalliselle mammonalle käy, niin siitä vain tuhlaamaan, ei tarvitse miettiä, kuka eurojanne himoitsee :)


      • Kunnes kuolema erott
        aloittaja kirjoitti:

        Kerrottuani, että heidän pitää tehdä avioehto sopimus (tilintarkastajani esitys). Tämä tapahtui 3 vuotta sitten. Sen jälkeen miniä on vienyt poikaa kuin pässiä narusta. Pojan kaikki suhteet sisariinsa ja kaverihinsa miniä sai katkeamaan. Sitten erosivat kirkosta, lapsia ei ole kastettu, häälahjat palautettu ym.järjetöntä. Odotan, että jokin muutos parempaan vielä tapahtuu.

        On aika huolestuttavaam jos avioehto on niin pelottava asia, että kirkostakin pitää erota.
        Mikä siinä on niin kauheaa?
        Avioehtoa tuntuvat monet muutkin pelkäävän.


      • 9+10
        Kunnes kuolema erott kirjoitti:

        On aika huolestuttavaam jos avioehto on niin pelottava asia, että kirkostakin pitää erota.
        Mikä siinä on niin kauheaa?
        Avioehtoa tuntuvat monet muutkin pelkäävän.

        Olipa hyvä tervetuliainen sukuun tuo avioehto. En yhtään ihmettele, että miniä on tehnyt johtopäätöksiä. Avioehdon tekeminen tai tekemättä jättäminen ei ole millään tavalla suvun asia, vaan siitä päättävät puolisot. Myöskään kirkkoon kuuluminen tai kuulumattomuus ei ole teidän asianne. Jos tätä ette edes tajua vaan näette käytöksenne aivan hyvänä ja vian miniässä niin tuskin on suurtakaan toivoa välien korjaamisesta.

        Näin lähes 30 vuoden kuluttuakin muistan miten oma anoppini vaati avioehtoa kun menimme naimisiin. Se oli paha merkki jatkoa ajatellen. Olisi jo silloin pitänyt ymmärtää pitää puolensa, mutta olin liian kiltti ja nuori. Edelleen olen naimisissa saman miehen kanssa, mutta anoppia tapaan vain kohteliaisuuskäyntien verran. Hän on vuosia haukkunut minua lapsille. En estänyt tapaamisia, mutta lapset eivät kovin korkealle tällaista käytöstä ole arvostaneet. Ovat nyt jo aikuisia.


      • jkåosddoså
        Kunnes kuolema erott kirjoitti:

        On aika huolestuttavaam jos avioehto on niin pelottava asia, että kirkostakin pitää erota.
        Mikä siinä on niin kauheaa?
        Avioehtoa tuntuvat monet muutkin pelkäävän.

        Mistä sait päähäsi, että kirkosta eroaminen liittyisi tuohon avioehtoon??? Kirkosta voi erota ihan muista syistä..


      • joopajoo
        jkåosddoså kirjoitti:

        Mistä sait päähäsi, että kirkosta eroaminen liittyisi tuohon avioehtoon??? Kirkosta voi erota ihan muista syistä..

        Epäsosiaalinen käyttäytymishäiriö!!!
        Yleinen tämänpäivän nuorisolla.
        Ollaan joka asiassa normaalia käytöstä vastaan.


      • Nimet kirjaan
        9+10 kirjoitti:

        Olipa hyvä tervetuliainen sukuun tuo avioehto. En yhtään ihmettele, että miniä on tehnyt johtopäätöksiä. Avioehdon tekeminen tai tekemättä jättäminen ei ole millään tavalla suvun asia, vaan siitä päättävät puolisot. Myöskään kirkkoon kuuluminen tai kuulumattomuus ei ole teidän asianne. Jos tätä ette edes tajua vaan näette käytöksenne aivan hyvänä ja vian miniässä niin tuskin on suurtakaan toivoa välien korjaamisesta.

        Näin lähes 30 vuoden kuluttuakin muistan miten oma anoppini vaati avioehtoa kun menimme naimisiin. Se oli paha merkki jatkoa ajatellen. Olisi jo silloin pitänyt ymmärtää pitää puolensa, mutta olin liian kiltti ja nuori. Edelleen olen naimisissa saman miehen kanssa, mutta anoppia tapaan vain kohteliaisuuskäyntien verran. Hän on vuosia haukkunut minua lapsille. En estänyt tapaamisia, mutta lapset eivät kovin korkealle tällaista käytöstä ole arvostaneet. Ovat nyt jo aikuisia.

        Millä tavoin avioehto vaikutti teidän väleihinne? Ihan laillinen toimenpide, jolla turvataan omaisuus hätätätapauksen kohdatessa.
        Jos puolisolla on yritys, joka saattaa kaatua tms. tapahtuu, niin ette ole puilla paljailla, jos osa omaisuudesta on turvassa. Mitä pelkäämistä ja välienrikkoutumista siinä on?
        Miehelläni ja minullakin on avioehto, jonka vanhempamme halusivat, koska olivat juuri siirtäneet nimiini osan omaisuudestaan.
        Oli ihan järkevä liike heiltä, sillä ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa.
        No ei ole tapahtunut mitään. Avioehto on pankkiholissa, eikä kukaan edes muista sitä, saatii että sen olemassaolo hiertäisi kenenkään välejä.

        Tehdäänhän sitä testamenttejakin, onko sekin jollakin tavoin tuomittavaa?


      • 9+10
        Nimet kirjaan kirjoitti:

        Millä tavoin avioehto vaikutti teidän väleihinne? Ihan laillinen toimenpide, jolla turvataan omaisuus hätätätapauksen kohdatessa.
        Jos puolisolla on yritys, joka saattaa kaatua tms. tapahtuu, niin ette ole puilla paljailla, jos osa omaisuudesta on turvassa. Mitä pelkäämistä ja välienrikkoutumista siinä on?
        Miehelläni ja minullakin on avioehto, jonka vanhempamme halusivat, koska olivat juuri siirtäneet nimiini osan omaisuudestaan.
        Oli ihan järkevä liike heiltä, sillä ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa.
        No ei ole tapahtunut mitään. Avioehto on pankkiholissa, eikä kukaan edes muista sitä, saatii että sen olemassaolo hiertäisi kenenkään välejä.

        Tehdäänhän sitä testamenttejakin, onko sekin jollakin tavoin tuomittavaa?

        Ei se vaikuttanut minun ja puolisoni väleihin, koska avioehtoa ei tehty. Yrittäjänä tiedän varsin hyvin, että avioehto ja testamentti ovat asiallisia ja laillisia toimenpiteitä, mutta juridiset päätökset kuuluvat vain ainoastaan niille, joiden omaisuudesta ja asioista on kysymys. Vanhempien ei kuulu määrätä tai suositella avioehtoa, mutta he voivat tehdä testamentin omasta omaisuudestaan, jossa määrätään, että perintöä ei mene lapsen puolisolle. Näinhän estetään oman yrityksen meneminen täysin vieraille ihmisille, jos oma lapsi sattuu kuolemaan ennen kuin perillisiä on syntynyt. Jos oma lapsi perii perheyrityksen eli hän on sen omistaja, hänelle on annettava täysi vastuu eikä pidettävä ohjailtavana hölmönä. Ei tulisi mieleenkään käskeä aikuisia lapsiani tekemään avioehtoa, vaikka he tulevatkin yritystä jatkamaan. Kyllä he fiksuina ihmisinä osaavat sen päättää ja tietää aivan itse. Lasta ei kannata edes ohjata yrittäjäksi, jos pitää niin toistaitoisena, ettei hallitse yritykseen liittyviä talous- tai lakiasioita omatoimisesti. Luottamus on tosi tärkeää yrittämisessä, tulevan sukupolven on annettava kantaa vastuu asioista itse eikä asioihin pidä puuttua. Itse aion nauttia täysillä eläkepäivistäni ja annan lasten hoitaa asiansa yrittäjinä niin kuin itse parhaaksi näkevät. Minä en ole enää silloin omistaja eikä asiat kuulu minulle. Annan neuvoja, jos niitä kysytään. Taloustilanne voi muuttua kuitenkin niin nopeasti, että omat neuvoni voivat olla täysin aikansaeläneitä aika nopeasti.

        Itsehän en reagoinut siihen juuri millään lailla, kun anoppi asetti häihin tulemisen ehdoksi, että pitää tehdä avioehto. Hänen tapansa esittää asiat on aina tuollainen kaupankäynti ja ukaasien antaminen, mikä oli jo sitä ennen tullut selväksi. Sanoin miehelle, että tämä on sinun ja äitisi välinen asia. Mies ei halunnut avioehtoa ottaa enkä minäkään nähnyt sitä tarpeelliseksi, koska omaisuutemme oli yhtä suuri. Katsoin suureksi kunniaksi miehelleni tavan, jolla hän asian hoiti. Hän osoitti olevansa aikuinen, omista asioistaan vastaava mies.


    • määräilty

      Voi hyvinkin olla, ettei tämä narsistiksi haukuttu miniä ole edes koko välirikon aikaansaaja. Jos perheessä on ihan normaalia, että aikuista miestä määräillään vanhempien taholta, voi aikuistumisen alkuunpanijana olla määräilyyn kyllästynyt poikakin. Hän on ehkä kyllästynyt koko sukuun, koska nämä asiat harvoin rajoittuvat vain perhepiiriin. Ei, koko suku on samassa liemessä tavalla tai toisella.

      Isäni myös katsovat aiheelliseksi määräillä tai ainakin yrittää määräillä käytöstäni, kirkkoon kuulumista, raha-asioita, työasioita ja kaikkea muutakin, mikä ei heille pätkääkään kuulu ja josta eivät edes mitään tiedä. Olen siis jo melkein 50-vuotias, elämässäni hyvin menestynyt ja lapseni kunnialla aikuiseksi saattanut nainen. Puhun heille hyvin harvoin mitään elämästäni, mutta sekään ei tunnu auttavan. Lasteni opintojen määräily ovat nyt keskiössä niin että lapset eivät enää jaksa olla yhteyksissä heihin. Ja kyse on tällöinkin hyvin elämässään pärjäävistä nuorista, jotka varsin hyvin tietävät mitä tekevät ja haluavat. Asiasta on sanottu kymmeniä kertoja, mutta se ei vain tunnu menevän jakeluun.

      Kysyisinkin aloittajalta, että miten se ajatus oikein menee, kun aikuisen ihmisen, olkoonkin oma lapsi, elämään halutaan jatkuvasti puuttua määräilemällä ja arvostelemalla? Mitä te oikein ajattelette? Ovatko lapset teidän omaisuutenne, joiden tunteilla ja ajatuksilla ei ole mitään väliä? On monta kertaa ollut ajatuksia siitä, että olisi helpompi, ettei yhteyksiä pidettäisi ollenkaan. Säästyisin pahalta mieleltä ja myös lapset säästyisivät tuolta käytökseltä. Jos on koko elämänsä ollut toisten määräiltävänä, siihen väsyy ja kyllästyy pitkämielisinkin lopulta lopullisesti. Puhumattakaan huonosta omastatunnosta ja itsetunnosta, jonka jatkuva määräily ja arvostelu on saanut aikaan. Olen tottunut siihen, että mikään mitä teen, ei kelpaa. Sellainen ei ole ainakaan rakkautta, vaikka epäilemättä he ajattelevat tarkoittavansa vain hyvää.

      • määräilty

        Unohdin vielä sanoa, että tuo on ihan tuttua, että puolisokin pitäisi olla vanhempien mielen mukainen. Eikö tämä teistä ole ollenkaan epänormaalia ajattelua? Kirkosta puheenollen Raamatussakin sanotaan, että naimisiin mennessä erotaan omista vanhemmista ja liitytään uudeksi omaksi perheeksi. Siinä tarkoitetaan juuri tätä asiaa, että vanhemmat eivät määrää enää lastensa perheiden asiaa millään lailla.


    • lellu...

      Olen hämmästynyt aloittajan saamasta kritiikistä. Hän on menettänyt yhteyden poikansa perheeseen ja ei ole edes nähnyt lapsenlapsiaan. Miniä kimpaantui avioehto vaatimuksesta ja pisti välit miehen sukuun poikki. Ilmeisesti perheessä on yritystoimintaa ja tilintarkastaja on ehdottanut yrityksen suojaamista avioehdolla, mikä on tuossa tilantessa järkevä toimenpide.

      Tekstistä päätellen miniä on aikamoinen narsisti. Oletteko puhuneet pojan kanssa tilanteesta ? Toivoneet näkevänne lapsenlapsia ? Pyytäneet kahville ? Miten poika kommentoi tilannetta ? Terve tilanne ei ole, jos tavallisten ihmisten normaali kanssakäyminen pojan perheen kanssa ei onnistu. Tilanteessa kummastuttaa, että isää pyydetään takaajaksi. Miksi ? Miksi isä suostuu takaajaksi ? Toivoo että välit lämpenevät ?

      Poika ei pidä yhteyttä vanhempiinsa, , koska yhteydenotot aiheuttavat niin suuren perheriidan miniän taholta, että pojan on helpompi noudattaa miniän tahtoa. Miniä päättää perheen asiat.

      Ette voi muuta kuin odottaa, että pojan silmät avautuvat tilanteen suhteen ja hän rupeaa muuttamaan sitä. Kun tapaatte poikaa, olkaa ystävällisiä, kutsukaa kylään, pyytäkää että saisitte tavata lapsenlapsia. Kysykää pojalta välirikon syytä ja onko asiaa mahdollista sopia. Älkää puhuko miniästä mitään. Suhtautukaa hyvin neutraalisti, jos poika kertoo jotain. Vai niin...jaaha.

      Ymmärrän vanhempien ja sisarusten hämmennyksen ja tuskan oudosta tilanteesta, johon he ovat joutuneet.

      • 3+3

        Tuskin kyse on yhteisesti omistetusta yrityksestä, jos kolmen vuoden aikana on tavattu kolme kertaa. Jos kyse on isovanhempien yrityksestä, se suojataan testamentilla miniältä, ei avioehdolla. Jos kyse on pojan yrityksestä, hän päättää avioehdostaan itse. Siitä olen samaa mieltä, ettei takaaminen ole hyvä ratkaisu, jos kerran muutenkaan ei ole luottamusta osapuolilten välillä. Parempi on pitää raha-asiat erillään omien vanhempien kanssa, koska siitäkin voi tulla turhaan sanomista, kiitollisuudenvelkaa ja halua puuttua toisen asioihin, ettei joudu pulittamaan takaamiaan rahoja pankille. Samoin olen siitä samaa mieltä, että kannattaa pyrkiä sovintoon ja pyytää anteeksi, jos on loukannut, jos haluaa tilanteeseen parannusta.


      • aloittaja

        Kaikkiin kysymyksiin vastaus on kyllä. On ollut masentavaa nähdä, kuinka pojan kaveritkin ovat häipänneet! On tällä miniällä sentään yksi tuttu minun kanssa. Tuo ei käynyt tapaamassa omia vanhempiaan kertaakaan viimeisen 20v. aikana, mutta oli ensimmäisenä paikalla perunkirjoituksessa. Neuvosi otan ystävän neuvoina. Muuten olen vankasti sitä mieltä, että narsismi on rikos vailla rangaistusta


      • puskarointia

        Taas yksi psykologi asialla, vai? On se kummallista, että joku tekee diagnooseja, vaikka muutaman rivin perusteella. Kannattaisiko hankkia ihan OMA elämä??


      • puskarointia
        aloittaja kirjoitti:

        Kaikkiin kysymyksiin vastaus on kyllä. On ollut masentavaa nähdä, kuinka pojan kaveritkin ovat häipänneet! On tällä miniällä sentään yksi tuttu minun kanssa. Tuo ei käynyt tapaamassa omia vanhempiaan kertaakaan viimeisen 20v. aikana, mutta oli ensimmäisenä paikalla perunkirjoituksessa. Neuvosi otan ystävän neuvoina. Muuten olen vankasti sitä mieltä, että narsismi on rikos vailla rangaistusta

        Vastailet itsellesi, vähemmän sujuvasti ;)


      • aloittaja 4
        puskarointia kirjoitti:

        Taas yksi psykologi asialla, vai? On se kummallista, että joku tekee diagnooseja, vaikka muutaman rivin perusteella. Kannattaisiko hankkia ihan OMA elämä??

        Lellu...-nimimerkille tarkoitin kyllä-vastauksen. Tämä on tositapaus. En voi kertoa kuitenkaan enempää, koska en halua lisää surua. Lapsen lapset ovat kuitenkin yhtä rakkaita, vaikka ei kaikkia ole nähnytkään. Heitä on yhteensä viisi :)


      • lellu...
        puskarointia kirjoitti:

        Taas yksi psykologi asialla, vai? On se kummallista, että joku tekee diagnooseja, vaikka muutaman rivin perusteella. Kannattaisiko hankkia ihan OMA elämä??

        Psykologi en ole ja tuskin on kukaan muukaan näillä palstoilla. Olen tavallinen maalaisjärjellä ajetteleva nainen. Palstan idean käsitän niin että jokainen voi kommentoida, tulkita tai keskustella aloittajan ongelmasta omalla elämänkokemuksellaan.

        Aloittaja voi poimia ideoita muiden kokemuksista oman tarpeensa mukaan.

        Tässä ketjussa harva kirjoittaja samaistui aloittajan ongelmaan, niin huonoihin väleihin pojan perheeseen että lapsenlapsia ei ole edes saanut nähdä.


      • ex-miniä-onneksi
        lellu... kirjoitti:

        Psykologi en ole ja tuskin on kukaan muukaan näillä palstoilla. Olen tavallinen maalaisjärjellä ajetteleva nainen. Palstan idean käsitän niin että jokainen voi kommentoida, tulkita tai keskustella aloittajan ongelmasta omalla elämänkokemuksellaan.

        Aloittaja voi poimia ideoita muiden kokemuksista oman tarpeensa mukaan.

        Tässä ketjussa harva kirjoittaja samaistui aloittajan ongelmaan, niin huonoihin väleihin pojan perheeseen että lapsenlapsia ei ole edes saanut nähdä.

        Näissä kirjoituksissa tulee harvoin ilmi, mitkä seikat ovat johtaneet välien katki menemisiin.. Olisi mukava kuulla miniän ja etenkin pojan mielipide asiasta. Minunkin ex-anoppini huutelee kaikenlaista (sairastakin) minusta jopa lastenlapsille. Tosi surullista seurata, kuinka käyttää pieniä jäteastianaan. Itseäni sapettaa tuollainen "narsisti"-sanan viljely, maallikoilla kun ei ole minkäänlaista pätevyyttä, tehdä diagnooseja. Ja kun lähdetään katsomaan listaa narsismin tunnusmerkistöistä, niin löytyy varmasti ihan jokaiseen sopivia määreitä.


    • Ex-miniä-onneksi

      Nämä "oikeuksien" perään huutelijat voisivat joskus muistaa, että heillä on velvollisuuksiakin. Velvollisuus mm. kohdella poikansa valintaa säällisesti, jonka epäilen tässäkin tapauksessa jääneen toteuttamatta..

    • 2203

      Aivan kuin meidän elämästä....Samalla tavoin miniä käyttäytyy kuin teilläkin. Lapsenlapsia ei tuoda koskaan meille, miniän omat vanhemmat kyllä käyvät heidän kotonaan yhtenään. Poika on sopeutunut tähän hyvinkin. Kun me pyydämme heitä kahville, tulee tekstiviestinä miniältä, että "eipä ehditä, on sitä ja sitä puuhaa". Tähän meidän on tyytyminen. Ehkä joskus miniä ymmärtää oman käyttäytymisensä, tai sitten ei. Asia ahdistaa minua tosi paljon, mutta kun en voi sille mitään, niin yritän vain unohtaa koko perheen. Ja kuten tällä palstalla miniät ovat kommentoineet, niin se taitanee olla viisainta. Ainahan syyksi kääntyvät miehen vanhemmat, jotka ovat tosi ikäviä.
      Muistan ajan, kun itse olin miniä ja appivanhemmat asuivat naapurissa. Vaikkei niin lämpimät välit olleet, niin lapset toki saivat käydä heillä mielin määrin ja aina yhteisiin juhliin kutsuttiin, tottakai. Ja mielestäni lapsille isovanhemmat olivat rikkaus ja heiltä saivat elämäänsä sellaista henkistä pääomaa, jota meillä ei ehkä olisi olutkaan antaa.
      Siis mitään ohjetta en pysty antamaan, itselleni neuvoja kaipaisin.
      Avioehto on selvä juttu tänä päivänä, jos toisella puolisoista on ennen avioliittoa huomattavasti enemmän omaisuutta kuin toisella, koska ainahan on avioeron mahdollisuus ja siinä tilanteessa joka lautanen jaetaan......

      • 19+13

        Ihmettelen miten vaikea on nähtävästi tajuta, ettei avioehto ole syy, vaan yritys puuttua asioihin, jotka eivät kuulu appivanhemmille. Avioehto on puolisoiden välinen asia, ei muiden. Olisiko teistä mukava, jos miniä antaisi teille ohjeita jä määräyksiä miten teette avioehdon, testamentin ja hankitte uuden puolison leskeksi jäätyänne sekä koettaisi määrätä teidän raha-asioitanne? En minä ainakaan suviatsisi sellaista. On aivan selvää, että tuosta suuttuu miniä, ensimmäiseksi pitäisi ymmärtää tehneensä väärin avioparia kohtaan, eikä syytellä narsistiksi.

        Minulla ei vielä ole lapsenlapsia, mutta pian ehkä on. Jos en heitä saisi tavata se olisi suuri suru totta kai. Mutta en lähtisi tilannetta selvittämään syyttämällä vaan koettamalla ymmärtää toisen osapuolen näkökantaa. Kumpiko on tärkeämpää, olla oikeassa ja miniä on se paha kuin tavata lapsenlapsia ja koettaa ymmrtää mistä heidän suuttumuksensa johtuu? Eikö vanhempana pitäisi olla viisaampi ja tulla vastaan?


    • 123-12

      Kyllä vanhempana myös avioehtoasiat ovat kirkastuneet aivan eri tavalla kuin parikymppisillä rakastuneilla nuorilla....valitettavasti. Avioliitoista kuitenkin joka kolmas päättyy eroon, tietysti toivotaan, ettei se omalle kohdalle sattuisi, mutta niitä vaan sattuu. Silloin on hyvä, kun edes raha-asiat ovat selvät. Muuta selvitettävää riittää varmasti tarpeeksi. Avioliiton aikana yhdessä hankittu omaisuus on sitten se jaettava asia. Ja mikäli kohdalleni sattuisi avioero tai leskeksi jääminen, niin en kyllä mieltäni pahoittaisi asiantuntevista neuvoista, esim, tuomariminiä osaisi niitä varmasti hyvin antaa.
      Mutta kuten tässä on huomattu, miniät ovat nykyään tosi viisaita ja itsenäisiä. Onnitella täytyy, että oma poikani on noin viisaan ja kyvykkään puolison onnistunut hankkimaan. Kumma millä geeneillä, kun vanhemmat ovat ihmisiä, joita puoliso ei halua tuntea.

      • määräilty

        Kovin tuttuja ovat esittämäsi mielipiteet. En kyllä itse osaa ajatella olevani niin viisas, pätevä ja kyvykäs sekä kokenut henkilö, että osaisin ratkaista muiden ihmisten asiat huomattavasiti paremmin kuin nämä itse. Omat lapset ovat parikymppisiä, osaavat kyllä ihan itse valita puolisot ja tehdä avioehdon, jos niin päättävät eikä se kuulu minulle.

        Omien kokemusteni valossa en ikinä anna neuvoja, jos niitä ei kysytä. Pyytämättä neuvominen johtaa väistämättä välien viilenemiseen niin ystävyyssuhteissa kuin sukulaistenkin välillä.


      • 1+13
        määräilty kirjoitti:

        Kovin tuttuja ovat esittämäsi mielipiteet. En kyllä itse osaa ajatella olevani niin viisas, pätevä ja kyvykäs sekä kokenut henkilö, että osaisin ratkaista muiden ihmisten asiat huomattavasiti paremmin kuin nämä itse. Omat lapset ovat parikymppisiä, osaavat kyllä ihan itse valita puolisot ja tehdä avioehdon, jos niin päättävät eikä se kuulu minulle.

        Omien kokemusteni valossa en ikinä anna neuvoja, jos niitä ei kysytä. Pyytämättä neuvominen johtaa väistämättä välien viilenemiseen niin ystävyyssuhteissa kuin sukulaistenkin välillä.

        Juuri näin, parikymppiset umpirakastuneet nuoret eivät ajattele avioehtoa pätkääkään. Vasta sen jälkeen, kun haetaan avioeroa, avioehto saattaa tulla mieleen. Ja mielestäni on epäoikeudenmukaista, jos toisen lahjaksi saama/perimä omaisuus menee eron tultua tyhjätaskulle puolisolle. Nuorena vaan on niin sinisilmäinen, kyllä kissanpojankin silmät avautuu ennen pitkää. Kyllähän aina omat lapset tuntuvat NIIN fiksuilta, mutta kömmähdyksiä sattuu heillekin......Ja miniät hei, muistakaa sitten, kun olette anoppeja ja omat miniänne pistävät teihin välit poikki. Sitten tiedätte, miten hauskaa on, kun ette näe lapsenlapsianne ettekä omaakaan lastanne enää. Miniähän päättää, ketä suvussa tavataan, ja nehän eivät tutkitusti ole miehen sukulaisia, joiden kanssa pidetään yhteyttä. Toivon teille oikein monta miniää......


    • aloittaja4

      Avioehtoa ehdotettiin,koska kysymyksessä on (oli) sukupolvenvaihdos. Minulla on omaisuutta ja menestyvä yritys.
      En ole niin hölmö, että antaisin sen henkilölle, joka ei koskaan ole ollut halukas tapaamaan ainoatakaan miehensä sukulaista.
      Ovi on kuitenkin auki. Veri on vettä sakeampaa tässäkin tapauksessa.

      • spv

        Arvasin oikein että kyseessä on maatila. Jos spv on tehty, se ei ole sinun omaisuuttasi, vaan poika on ostanut sen sinulta. Jos ei ole spv:tä tehty niin ei kannata spv:tä tehdäkään, kun kerran välit on poikki. Siis nuorten ei kannata tehdä. En muuten näe mitään syytä sille, että miniä antaisi lasten nähdä isovanhempiea, jotka haukkuvat heidän äitiään narsistiksi.

        Aika tarkkaan kannattaa nuorten näitä spv asioita miettiä koska entiset omistajat usein edelleen ajattelevat tilan olevan heidän.


      • aloittaja4
        spv kirjoitti:

        Arvasin oikein että kyseessä on maatila. Jos spv on tehty, se ei ole sinun omaisuuttasi, vaan poika on ostanut sen sinulta. Jos ei ole spv:tä tehty niin ei kannata spv:tä tehdäkään, kun kerran välit on poikki. Siis nuorten ei kannata tehdä. En muuten näe mitään syytä sille, että miniä antaisi lasten nähdä isovanhempiea, jotka haukkuvat heidän äitiään narsistiksi.

        Aika tarkkaan kannattaa nuorten näitä spv asioita miettiä koska entiset omistajat usein edelleen ajattelevat tilan olevan heidän.

        Arvasit väärin.


      • Riidat
        spv kirjoitti:

        Arvasin oikein että kyseessä on maatila. Jos spv on tehty, se ei ole sinun omaisuuttasi, vaan poika on ostanut sen sinulta. Jos ei ole spv:tä tehty niin ei kannata spv:tä tehdäkään, kun kerran välit on poikki. Siis nuorten ei kannata tehdä. En muuten näe mitään syytä sille, että miniä antaisi lasten nähdä isovanhempiea, jotka haukkuvat heidän äitiään narsistiksi.

        Aika tarkkaan kannattaa nuorten näitä spv asioita miettiä koska entiset omistajat usein edelleen ajattelevat tilan olevan heidän.

        Käyttääkö miniä tai lastenlasten vanhemmat valtaansa oikein, kun etäännyttävät lapset heidän isänsä suvusta? Riitoja, erimielisyyksiä ja väärinkäsityksiä on ihmisten välillä aina, mutta kantaako pitkävihaisuus ja kauna eteenpäin. Surevatko lapsenlapset myöhemmin sitä, että he eivät tunne isänsä puolen sukulaisia ollenkaan? Mikä on oikein lapsenlapsia kohtaan? Onko niin, että miniän ja hänen puolisonsa tunteet ovat kaikkein tärkeimmät?


      • 12+1
        Riidat kirjoitti:

        Käyttääkö miniä tai lastenlasten vanhemmat valtaansa oikein, kun etäännyttävät lapset heidän isänsä suvusta? Riitoja, erimielisyyksiä ja väärinkäsityksiä on ihmisten välillä aina, mutta kantaako pitkävihaisuus ja kauna eteenpäin. Surevatko lapsenlapset myöhemmin sitä, että he eivät tunne isänsä puolen sukulaisia ollenkaan? Mikä on oikein lapsenlapsia kohtaan? Onko niin, että miniän ja hänen puolisonsa tunteet ovat kaikkein tärkeimmät?

        Se on oikein, ettei lapsi joudu kasvamaan riitelevien sukulaisten välikätenä. Ellei aikuisilta löydy viisautta olla haukkumatta toisiaan ja sekoittamalla siihen jopa lapset haukkumalla äitiä lapselle tai isovanhempia lapsille on parempi, ettei olla juurikaan tekemisissä. Sukujuhlat pitäisi mielestäni pystyä hoitamaan ja samaan huoneeseen mahtumaan, jos on pakko.

        Riidanhaluisilla ihmisillä on se ongelma, etteivät he pysty hillitsemään itseään edes lapsen läsnäollessa. Sellaisilla ihmisillä tuppaa ongelmia olemaan muissakin suhteissa kuin suhteessa lasten perheisiin tai isovanhempiin.

        On tosiaan vaikea sanoa mitään aloittajan tilanteeseen mitään kun tietää vain yhden puolen, mutta narsistiksi nimittely ei kyllä ole asiallista.


    • guibhyuibcgy

      En ota kantaa ap.n tilanteeseen, kun sitä ei parista rivistä ja yksipuolisesta kertomuksesta voi tietää mitä kaikkea tuo tilanne pitääbsisällään.

      Mutta omalla kohdalla onneksi isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapsiin...
      Omat välini menivät vanhempiini poikki n. 10 vuotta sitten. Sen jälkeen olen voinut paremmin ja olen voinut hengittää... pikkuhiljaa olen alkanut myös uskomaan etten ole paha ja huono hminen, jota koko ikäni minulle toitotettiin. Mitään hellyyttä, kannustusta tai hyväksyntää ei koskaan ole ollut. Henkistä helvettiä ja fyysistä väkivaltaa, hyljeksintää ja halveksuntaa kyllä löytyi ja sai.

      Olen nyt lähemmäs 40 vuotias, ja lähes 30 vuotta meni ennenkun sain tarpeekseni. Lapsiani nämä kaksi eivät tule koskaan näkemään, vain kuolleen ruummini ylitse!!! Tämä ei ole kosto vanhemmilleni, vaan suojelen itseäni, lapsiani ja perhettäni viimeiseen hengenvetoon, ja sitä paskaa mitä itse koin lapsuuden ja aikuisuuden, en päästä omaan perheeseeni! En usko noiden ihmisten ikinä muuttuvan, olenkin kuullut vaikka mitä juorua itsestäni, mitä he ovat minusta levittäneet sukulaisille. Jännä juttu että nämä kaksi osaa kertoa elämästäni asioita, vaikka 10 vuoteen tekemisissä ei olla oltukkaan... minä en loanheittoon lähde mukaan, enkä ole edes korjannut monenkaan sukulaisen käsitystä noista höpöhöpö jutuista.
      Mun puolesta vanhempani saavat jatkaa räkyttämistä, minä olen vapaa!!!

      • Lapsen näkökulma

        Minulla ei ole yhteyksiä sukulaisiini johtuen riidoista, joita äidilläni oli sukulaisten kanssa. Näiden riitojen vuoksi myös minut eristettiin enkä tunne sukulaisiani. Kaipaan nyt aikuisena sukulaisista muodostuvaa turvaverkkoa ympärilleni.


      • 10+14
        Lapsen näkökulma kirjoitti:

        Minulla ei ole yhteyksiä sukulaisiini johtuen riidoista, joita äidilläni oli sukulaisten kanssa. Näiden riitojen vuoksi myös minut eristettiin enkä tunne sukulaisiani. Kaipaan nyt aikuisena sukulaisista muodostuvaa turvaverkkoa ympärilleni.

        Olet aikuinen, joten voit itse ottaa heihin yhteyttä ja ottaa selvää millaisia he ovat. Voi olla, että huomaat äitisi tehneen oikean ratkaisun tai sitten saat uusia sukulaisia.


      • Sukulaiset kateissa
        10+14 kirjoitti:

        Olet aikuinen, joten voit itse ottaa heihin yhteyttä ja ottaa selvää millaisia he ovat. Voi olla, että huomaat äitisi tehneen oikean ratkaisun tai sitten saat uusia sukulaisia.

        Yhteyksiä voi ottaa, mutta vuosien ero on monesti tehnyt tehtävänsä eli osapuolet ovat toisilleen vieraita, koska lapsuudesta asti kertyneitä kokemuksia ei ole. Lisäksi myös vastapuolella tulee olla valmius suhteiden luomiseen ja näin ei välttämättä ole vuosien aikana kertyneiden tapahtumien vuoksi. Sukulaisistaan erotettu lapsi joutuu kantamaan osansa sukuriidoista, vaikka niihin syytön onkin. Miksi saattaa lapsensa tilanteeseen, että hänen on aikuisena itse etsittävä sukulaisensa?


      • 10+14
        Sukulaiset kateissa kirjoitti:

        Yhteyksiä voi ottaa, mutta vuosien ero on monesti tehnyt tehtävänsä eli osapuolet ovat toisilleen vieraita, koska lapsuudesta asti kertyneitä kokemuksia ei ole. Lisäksi myös vastapuolella tulee olla valmius suhteiden luomiseen ja näin ei välttämättä ole vuosien aikana kertyneiden tapahtumien vuoksi. Sukulaisistaan erotettu lapsi joutuu kantamaan osansa sukuriidoista, vaikka niihin syytön onkin. Miksi saattaa lapsensa tilanteeseen, että hänen on aikuisena itse etsittävä sukulaisensa?

        Jos sukulaiset hautovat yhä vanhoja riitojaan niin ehkä se osoittaa äidin ratkaisun olevan ihan oikea.

        Viestisi sisältää oletuksen siitä, että vanhemmat yksin ovat vastuussa siitä, ettei lapsella ole sukulaisia joltain osin. Eihän se niin ole, että vain yksi osapuoli olisi syyllinen riitoihin. Tai hyvin harva ajattelee niin.


      • sukuun naitu
        10+14 kirjoitti:

        Jos sukulaiset hautovat yhä vanhoja riitojaan niin ehkä se osoittaa äidin ratkaisun olevan ihan oikea.

        Viestisi sisältää oletuksen siitä, että vanhemmat yksin ovat vastuussa siitä, ettei lapsella ole sukulaisia joltain osin. Eihän se niin ole, että vain yksi osapuoli olisi syyllinen riitoihin. Tai hyvin harva ajattelee niin.

        Mieheni suvussa on jokin periytynyt epäsopu, joka on jo 100 v vaivannut sukua. Vanhat, jo manalle menneet suvun jäsenet pyörittelivät päätään ja sanoivat, etteivät halua olla missään tekemisissä "niitten" kanssa. Selvitystä ja syytä ei jälkikasvu tiedä, mutta epäluulo ja vierastaminen iskostui heihin niin toukkaan, että yhä tänä päivänä ovat toisilleen täysin vieraat, vaikka riidattomia sukupolvia on jo useampia.
        Todennäköisesti kysymyksessä on ollut perintöriidat, ja tunnetusti ne ovat usein sovittamattomia.
        Ennen vanhaat tilat olivat isoja, metsät koskemattomia ja maatalous kannatti. Nyt ei olisi mitään syytä enää kantaa kaunaa tilojen perintömaista, koska ne on jaettu jo niin moneen kertaan, että ei olla edes selvillä, mitkä alueet ovat taloihin kuuluneet. Niitä halkovat maantiet ja pientaloasutus, urheilukenttä jne. Suvun ihmisiä on eri puolilla maailmaa, heillä on virkansa ja toimensa. Mutta tapaamisia ei sukuhaarojen välillä järjestetä.

        Ehkä sukuriita on muuttunut perinteeksi jota tulee kunnioittaa.


      • 10+14
        sukuun naitu kirjoitti:

        Mieheni suvussa on jokin periytynyt epäsopu, joka on jo 100 v vaivannut sukua. Vanhat, jo manalle menneet suvun jäsenet pyörittelivät päätään ja sanoivat, etteivät halua olla missään tekemisissä "niitten" kanssa. Selvitystä ja syytä ei jälkikasvu tiedä, mutta epäluulo ja vierastaminen iskostui heihin niin toukkaan, että yhä tänä päivänä ovat toisilleen täysin vieraat, vaikka riidattomia sukupolvia on jo useampia.
        Todennäköisesti kysymyksessä on ollut perintöriidat, ja tunnetusti ne ovat usein sovittamattomia.
        Ennen vanhaat tilat olivat isoja, metsät koskemattomia ja maatalous kannatti. Nyt ei olisi mitään syytä enää kantaa kaunaa tilojen perintömaista, koska ne on jaettu jo niin moneen kertaan, että ei olla edes selvillä, mitkä alueet ovat taloihin kuuluneet. Niitä halkovat maantiet ja pientaloasutus, urheilukenttä jne. Suvun ihmisiä on eri puolilla maailmaa, heillä on virkansa ja toimensa. Mutta tapaamisia ei sukuhaarojen välillä järjestetä.

        Ehkä sukuriita on muuttunut perinteeksi jota tulee kunnioittaa.

        Kannattaa kunnioittaa kyllä. Tai ainakin minä kunnioittaisin tuollaista perinnettä ilolla. Rahojen ja perintöjen suojelu ihmissuhteiden kustannuksella on oma valinta, silloin valitsee itse mikä on tärkeää. Suvun perintö voi olla sekin, että aina pitää olla miettimässä mitä toisella on enemmän sekä puhumassa pahaa muista. En näe mitään järkeä sellaisessa pakollisessa sukuyhteydessä, joka ei perustu toisten kunnioittamiseen ja arvostamiseen. Harva nauttii riitelystä ja riitojen seassa luovimisesta. Ellei osata olla riitelemättä, on parempi, ettei niitä tapaamisia ole ollenkaan. Jokainen saa olla ihan rauhassa oikeassa.


    • Kummallinen tilanne

      Tee testamentti niin, että poikasi perii vain lakiosan. Jos hän ei salli lastensa tutustua sinuun ja sukuunsa, ei hänen ole syytä periä kuolemasi jälkeenkään mitään ylimääräistä.
      Tee sukutukimus ja sukutaulut lapsenlapsiasi varten, että saavat joskus myöhemmin faktatietoa isänsä suvusta, sillä aloituksen mukaan miniä ei suvulle paljon painoa anna, joten hänen tietonsa ovat olemattomat.

      Aikuiset ihhmiset eivät juri ota huomioon lasten tarpeita ja toiveita. Myöhemmällä iällä he tulevat olemaan katkeria vanhemmilleen, jotka ovat erottaneet lapsensa suvustaan oman itsekkyytensä vuoksi. Osasyyllinen on yös poikasi, ei miniä tähän yksin pystyisi.

    • Lyhytjänteistä

      Isovanhemmilla ei ole juriidista oikeutta lapsenlapsiin, erotapauksissa siitä on runsaasti ikäviä kokemuksia monella.

      Vanhemmilla on ehdoton valta lapsiinsa. Mutta kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi, ehdottomuus on hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Sekin voi aiheuttaa odottamattomia asioita.
      Tuttavani kehitysvmmainen lapsi, joka oli kaikin tavoin riippuvainen vanhemmistaan, täytti 18 v.
      Siihen asti vanhemmat kuljettivat hänet erityiskouluun, maksoivat harrastukset ja tukivat kaikin tavoin.
      Nyt lapsi kuuli olevansa riippumaton, ja hommasi itselleen tukiasunnon, jonne muutti ja katkaisi kaikki yhteenotot vanhempiin. He eivät saa mitään tietoja, koska lapsi kielsi. Hän haluaa olla itsenäinen.

      Ihmettelen, miten tällaiset ehdottomuudet oikein ovat saaneet alkunsa. Kehitysvammainen lapsi ei tietenkään ymmärrä, että vanhemmat ovat hädissään, koska lapsi oli heistä riippuvainen tähän saakka. Nyt eivät edes tiedä, miten lapsi tulee toimeen eläkkeellään. Pystyykö lapsi hoitamaan raha-asiansa, kun ei ole tähänkään asti pystynyt.

      Ihmiset ovat toisistaan riippuvaisia. Ei ole kenellekään hyväksi katkaista välit kokonaan verisukulaisiin. Eihän ole tarpeen jakaa kaikkea heidän kanssaan, mutta kuuluminen omaan sukuun, omiin ympyröihin, oman esipolviketjun osana, on hyvin tärkeä jokaiselle.
      Moni adoptiolapsi on tästä puhunut. Vaikka koti on ollut hyvä ja rakastava, on aina kaipaus omaisiin olemassa.

    • 1+1=0

      Niin, eivät kaikki sukupolvenvaihdokset ole rahalla tehtyjä. Mekin lahjoitimme pojallemme suuren omaisuuden. Miniällä ei ollut naimisiin mennessään mitään. Pitäisikö todella sallia se, että avioeron koittaessa miniä noin vain kuittaisi puolet omaisuudesta. Mutta näin se menee, umpirakastunut poikaraukka ei ymmärrä vanhempien avioehtohössötyksestä pätkääkään. Fiksu miniä itse ehdottaisi avioehtoa tapauksessa, jossa naimisiin mennessä omistukset eivät ole tasaveroisia, eikä rupea kostamaan lastensa kautta puolison vanhemmille. Aloittajalle tukea, nämä on koettu.

    • Roosaliina

      No jo on ihmeellistä hommaa kun kielletään omien lastenlastensa tapaaminen. Itse olen anoppi mutta en silti juokse poikani kodissa ylenaikaa, sillä koitan muistella omaa miniänä olo aikaani ja tiedän että jokainen haluaa olla omissa oloissaan. Mutta ne kerrat kun käyn niin nautin joka hetkestä tavatessani lastenlapsani. Ihmettelen sellaista poikaakin joka antaa vaimonsa kieltää mummon läsnä olon lasten elämästä, egoistinen pohjia myöten. Ja oikea väärin tulkkaaja asioista, omat kummalliset käsitykset parisuhteestaan mieheensä jolla ei näytä olevan mitään sanomista asiaan, siis toisin sanoen se on se miniä joka tässä on oikea narsisti.
      Mutta kaiken minkä jättää taakseen löytää edestään luulempa että tämä miniä anopiksi tultuaan saa saman kohtalon, joten sitten näkee miten se on kun egoisti miniä sanelee ehdot. Usein myöskin tälläiset ilkeät ihmiset saavat muitakin rangaistuksia kohtalon polulla. kiitän luojaani ettäminun miniäni on ihana ihminen meitä kohtaan.

      • aloittaja4

        Aikamoinen sattuma tällä viikolla. Vaimoni kanssa lentokentällä tulossa koto Suomeen. Ja yllättäen poika oli edessämme. Oli hänkin yllättynyt ja muutaman sanan sanoikin. Hän oli yksin ja hän hymyili niinkuin silloin ennen.


      • öljhökjvlkjv

        Mä en lähtis ampumaan miniää suorilta käsin... olis kiinnostava kuulla myös miniän näkemys asiasta... parista rivistä kun ei koko tarinaa pysty hahmottamaan tai tietämään...
        Voihan se oll että miniä on narsisti, mutta voihan tuo ap anoppi olla myös itse hirviö.. kukas sen meistä täällä tietää...


      • Calaxi
        öljhökjvlkjv kirjoitti:

        Mä en lähtis ampumaan miniää suorilta käsin... olis kiinnostava kuulla myös miniän näkemys asiasta... parista rivistä kun ei koko tarinaa pysty hahmottamaan tai tietämään...
        Voihan se oll että miniä on narsisti, mutta voihan tuo ap anoppi olla myös itse hirviö.. kukas sen meistä täällä tietää...

        Sinä et lähtisi mutta minä luotan aloittajan kykyyn arvioida asiat.
        Nuorilla ihmisillä on joskus niin ihmeellisiä mielipiteitä ettei niissä aina pysy mukana, ja sitten jos ei tanssi heidän pillin mukaan niin välit poikki.
        Monella tuttavalla näin. Jos ei jaksa viimeisinä työvuosinaan hoitaa niiden lapsia joka kerta niin silloin ei kuulemma välitetä, ja pannaan välit poikki.
        Sitten riippuu paljon siitäkin millaisesta perheestä miniä on lähtöisin.
        Jos poika on hyvin koulutettu ja miniän perheessä ai olla samalla tasolla niin silloin menee tikut ristiin.
        Taas jos miniä on hyvin koulutettu niin tavallinen pälliäinen ei kelpaa appivanhemmiksi, muuta kun heidän poikansa.
        Sitten siinä nelikymppisenä ne alkavat vatkomaan lapsuuden kauheita kokemuksia jotka usein ovat yllätys vanhemmille, ja taas välit poikki, kuulemma huono lapsuus.
        Viisikymppisenä alkavat antamaan arvoa vasta muillekkin ihmiselle ja ymmärtämään etteivät kaikki maailman ihmiset ajattele kuin he tekevät.
        Usein on silloin jo myöhäistä solmia ystävyys suhteita lastenlapsiin ja moni vanhus saanut dementian, joten ei muuta kun laittaa omaisuus menemään, miksi ihmiset jotka eivät välitä pitää huolta perhe suhteista olisivat oikeutettuja perintöön, sehän tulisi juuri näiltä kauheilta parjatuilta anopeilta ja apeilta.
        Ennemmin rahat hyväntekeväisyyteen se kun ihmisille joilta ei ole riittänyt empatiaa miehensä vanhemmille.


      • anoppi
        Calaxi kirjoitti:

        Sinä et lähtisi mutta minä luotan aloittajan kykyyn arvioida asiat.
        Nuorilla ihmisillä on joskus niin ihmeellisiä mielipiteitä ettei niissä aina pysy mukana, ja sitten jos ei tanssi heidän pillin mukaan niin välit poikki.
        Monella tuttavalla näin. Jos ei jaksa viimeisinä työvuosinaan hoitaa niiden lapsia joka kerta niin silloin ei kuulemma välitetä, ja pannaan välit poikki.
        Sitten riippuu paljon siitäkin millaisesta perheestä miniä on lähtöisin.
        Jos poika on hyvin koulutettu ja miniän perheessä ai olla samalla tasolla niin silloin menee tikut ristiin.
        Taas jos miniä on hyvin koulutettu niin tavallinen pälliäinen ei kelpaa appivanhemmiksi, muuta kun heidän poikansa.
        Sitten siinä nelikymppisenä ne alkavat vatkomaan lapsuuden kauheita kokemuksia jotka usein ovat yllätys vanhemmille, ja taas välit poikki, kuulemma huono lapsuus.
        Viisikymppisenä alkavat antamaan arvoa vasta muillekkin ihmiselle ja ymmärtämään etteivät kaikki maailman ihmiset ajattele kuin he tekevät.
        Usein on silloin jo myöhäistä solmia ystävyys suhteita lastenlapsiin ja moni vanhus saanut dementian, joten ei muuta kun laittaa omaisuus menemään, miksi ihmiset jotka eivät välitä pitää huolta perhe suhteista olisivat oikeutettuja perintöön, sehän tulisi juuri näiltä kauheilta parjatuilta anopeilta ja apeilta.
        Ennemmin rahat hyväntekeväisyyteen se kun ihmisille joilta ei ole riittänyt empatiaa miehensä vanhemmille.

        Miten täällä voi olla näin paljon vanhempia, jotka ovat noin huonosti onnistuneet kasvattamaan oman poikansa? Vaikka on niin ihanat vanhemmat ja niin hyvä koti, ei poika siltikään pidä vanhempiinsa mitään yhteyttä, vaan on ilkeän, ahneen ja koppavan vaimonsa käskettvissä, vaikka sydän verta vuotaen kaipaa omien vanhempien luo? Haloo, käyttäkää nyt aivojanne!

        Ei aikuinen, normaali mies, jolla aiemmin on ollut läheiset välit vanhempiinsa käännä vanhemmilleen selkäänsä ilman hyvää syytä.


      • määräilty
        anoppi kirjoitti:

        Miten täällä voi olla näin paljon vanhempia, jotka ovat noin huonosti onnistuneet kasvattamaan oman poikansa? Vaikka on niin ihanat vanhemmat ja niin hyvä koti, ei poika siltikään pidä vanhempiinsa mitään yhteyttä, vaan on ilkeän, ahneen ja koppavan vaimonsa käskettvissä, vaikka sydän verta vuotaen kaipaa omien vanhempien luo? Haloo, käyttäkää nyt aivojanne!

        Ei aikuinen, normaali mies, jolla aiemmin on ollut läheiset välit vanhempiinsa käännä vanhemmilleen selkäänsä ilman hyvää syytä.

        Sitä mieltä minäkin olen, että pojan puolelta tässä on kyse harkitusta ratkaisusta, johon on omat syynsä. Kun suhteet omiin vanhempiin katkeavat täysin, sellaista ratkaisua ei varmasti tehdä yhdestä ainoasta syystä, vaan takana on varmaankin monta asiaa. Kolikolla on aina kaksi puolta. Yhdessä tapauksessa, jonka tiedän, suhde vanhempiin on katkennut alkoholismin takia.

        Toivon, että ap saa juteltua poikansa kanssa rakentavasti, että edes jonkinlainen side voisi uudelleen syntyä.


      • Mari-Anne 8
        määräilty kirjoitti:

        Sitä mieltä minäkin olen, että pojan puolelta tässä on kyse harkitusta ratkaisusta, johon on omat syynsä. Kun suhteet omiin vanhempiin katkeavat täysin, sellaista ratkaisua ei varmasti tehdä yhdestä ainoasta syystä, vaan takana on varmaankin monta asiaa. Kolikolla on aina kaksi puolta. Yhdessä tapauksessa, jonka tiedän, suhde vanhempiin on katkennut alkoholismin takia.

        Toivon, että ap saa juteltua poikansa kanssa rakentavasti, että edes jonkinlainen side voisi uudelleen syntyä.

        Sitäkin voi tuumia, silä vaikka olisi miten läheiset välit olleet pojan kanssa niin hännelle tulee usein valintana vaimo ja la pset tai anoppi. Vaan narsisti antaa näitä ehtoja.
        Olen läheltä seurannut tälläistä tapausta jossa narsisti pystyi erottamaan aikuisen lapsen vanhemmistaan , lapsen joka oli ollut heidän silmäteränsä, ja aina luottanut vanhempiinsa. Joten vika ei ole vanhempien kasvatuksessa vaan kiristyksestä ehdoilla jotka ovat vaikeita.
        Narsistin päämäärä on saada vallallaan pahaa toisille ja osaa manipuloida ympäristönsä hyvin. Tämä tapaus jota seuraan tulee loppumaan sairaalaan varmaan piankin.
        Yksi psykoosi on tällä aikuisella lapsella jo ollut ja sen jälkeen ollut täysin puolisonsa vietävissä koska on heikko. Narsisti vaan muka suojelee vaikka hänen suojelunsa on hidasta kiduttamista tälle ihmiselle joka on kuin vahaa hänen kädessään. Vanhemmilta yhtä äkkiä kiellettiin vaan käynti heillä vaikka olivat aina olleet hyvissä väleissä lapsensa kanssa ja auttaneet niin lasten hoidossa kuin rahallisestikkin.
        Joten tämän narsistin kolme aikaisempaa suhdetta ovat loppuneet kaikki samalla tavalla, Toinen osapuoli ei ole jaksanut vaan lähtenyt, minkä seurauksena narsisti on kiristänyt otettaan kerta kerran jälkeen. Omien sukulaistensa kanssa hän on tehnyt loput jo kauan sitten, he eivät tanssineet hänen pillinsä mukaan. Joten minun mielestäni hänen puolisonsa on uhri joka luotti rakkauteen kunnes se vie häneltä terveyden ja lopulta lapsetkin, kuten tavallista narsistin lapset jostain syystä joutuvat aina hänelle eron tullessa.


      • Sivusta seurannut
        Mari-Anne 8 kirjoitti:

        Sitäkin voi tuumia, silä vaikka olisi miten läheiset välit olleet pojan kanssa niin hännelle tulee usein valintana vaimo ja la pset tai anoppi. Vaan narsisti antaa näitä ehtoja.
        Olen läheltä seurannut tälläistä tapausta jossa narsisti pystyi erottamaan aikuisen lapsen vanhemmistaan , lapsen joka oli ollut heidän silmäteränsä, ja aina luottanut vanhempiinsa. Joten vika ei ole vanhempien kasvatuksessa vaan kiristyksestä ehdoilla jotka ovat vaikeita.
        Narsistin päämäärä on saada vallallaan pahaa toisille ja osaa manipuloida ympäristönsä hyvin. Tämä tapaus jota seuraan tulee loppumaan sairaalaan varmaan piankin.
        Yksi psykoosi on tällä aikuisella lapsella jo ollut ja sen jälkeen ollut täysin puolisonsa vietävissä koska on heikko. Narsisti vaan muka suojelee vaikka hänen suojelunsa on hidasta kiduttamista tälle ihmiselle joka on kuin vahaa hänen kädessään. Vanhemmilta yhtä äkkiä kiellettiin vaan käynti heillä vaikka olivat aina olleet hyvissä väleissä lapsensa kanssa ja auttaneet niin lasten hoidossa kuin rahallisestikkin.
        Joten tämän narsistin kolme aikaisempaa suhdetta ovat loppuneet kaikki samalla tavalla, Toinen osapuoli ei ole jaksanut vaan lähtenyt, minkä seurauksena narsisti on kiristänyt otettaan kerta kerran jälkeen. Omien sukulaistensa kanssa hän on tehnyt loput jo kauan sitten, he eivät tanssineet hänen pillinsä mukaan. Joten minun mielestäni hänen puolisonsa on uhri joka luotti rakkauteen kunnes se vie häneltä terveyden ja lopulta lapsetkin, kuten tavallista narsistin lapset jostain syystä joutuvat aina hänelle eron tullessa.

        Minäkin olen seurannut edesmenneen puolison (x anopin) äidin touhua, miten hän pitää niin tiukasti otteessaan nuoriinta poikaansa.
        Pojalla ikää kohta 30 mutta ei mitään päätösvaltaa.
        Päätösvallan puuttuminen tuli esille hänen isänsä (x appeni) kuoltua.
        Poika ei saanut sanoa mitään pesänjakajan kokouksissa, istui hiljaa kun äitinsä puhui.
        Äitinsä vei pesästä pojan omaisuuden, jopa pojalle isältään "testamenttaamat" hopeakellot ja korut jotka äitinsä myi ja käytti rahat.

        Myös minun lasten perinnön kimppuun yritti käydä, onneksi olin valppaana ja estin touhut.
        Paljon pahaa sai aikaan.

        Nyt valittelee kun ei kukaan käy kylässä ja lapsenlapset ovat hylänneet.

        Puolisoni kuoltua alkoi lasteni aivopesu, onneksi huomasin mikä oli homman nimi.
        Määräsin että saa tavata ainoastaan minun valvonnassa lapsiani mutta eihän se narsistille kelvannut, kaikki tai ei itään eli ei mitään li lopputuleman.

        Nyt lapseni ovat täysikäisiä eivätkä ole missään tekemisissä mumminsa kanssa.


    • hulluksi mennyt

      Narsistinaiset hoitavat tilanteen erossa niin, ettei isätkään tule näkemään lasta/lapsia koskaan.

    • sivusta koko tarinan

      olen sivusta seurannut kyseisten henkilöiden tarinan ja voin sanoa että aloittaja on nyt jättänyt paljon kertomatta

    • sivusta koko tarinan

      Aloittajalta on unohtunut täysin mainita muiden muassa se että pojan suku on aloittajan yllyttämänä painostanut poikaa eroamaan vaimostaan ja haukkunut tätä naista pojalleen jatkuvalla syötöllä, ja se että aloittaja itse on käynyt käsiksi miniäänsä. Tapauksen toista puolta, poikaa, kuulleena tiedän sanoa sen että poika oli saanut tarpeeksi siitä kun sukulaiset, niistä juuri tämän ketjun aloittaja pahimpana, puuttuivat hänen asioihinsa, jotka eivät muille kuulu. Kun puhe ei ollut auttanut niin hän oli sitten tehnyt oman ratkaisunsa, josta täällä sitten itketään. poika oli päättänyt ottaa asiat omiin käsiinsä, ja että hänen lapsistaan ei tule mitään pelinappuloita.

      • aloittaja4

        Täyttä puppua. Edellä miniän kaltainen narsu. En ole koskaan lyönyt poikaani.
        Miniäni sensijaan kävi minuun käsiksi.
        Soittipa vielä pahoinpitelijän paikalle,
        joka uhkasi repiä minut paloina ulos jollen heti häivy. Tästä on todiste paperilla, jota miniä ei kiistänyt.
        Kukaan sukulainen ei ole käskenyt eroamaan. Itseäni lukuunottamatta edellämainitusta syystä mm.
        On nyt ainakin tullut selväksi, että ei ole näitä lapsenlapsia mahdollista/okeutta nähdä. Paitsi 16 vuoden päästä.


    • Autsaideri

      Kiittääpä tässä onneaan, kun ei ole kovinkaan tunteellinen ihminen.
      Tulista rakkautta en ole tuntenut, en myöskään tulista vihaa.
      Elämä on ollut järjestyksessä ja varmaan monen mielestä yksitoikkoista ja tasaista.
      Ei ole ollut huippuhetkiä, eikä murheen syövereitä, aina olen tiennyt, että huominen päivä tulee, ja että elettyä elämää ei enää voi muuttaa.

      Aina olen tiennyt, että omaisten ja sukuun naitujen kanssa on tultava toimeen, joten heidän oikkunsa ja outoutensa eivät saa vaikuttaa asialliseen suhtautumiseen.
      En ole sekaantunut toisten elämään, enkä ole sallinut muiden sekaantua omaani.
      Tietysti voin keskustella jostakin akuutista kysymyksestä, mutta ratkaisun tekevät ne, joita asia koskee, enkä ole ikinä sanonut kenellekään, että olisit tehnyt siten ja siten, sillä tehty mikä tehty. Nyt sitten eletään se tuleva päivä tässä todellisuudessa.

      Tällä elämänkatsomuksellani olen välttänyt ne turhat riidat, joiden keskellä tämänkin palstan kirjoittajat tuntuvat elävän. En voisi kuvitellakaan vaativani ketään joulupöytääni, puhumattakaan, että katkaisisin välini johonkin henkilöön sen vuoksi, että olisin eri mieltä avioehdon tarpeellisuudesta.

    • Mandalorian

      Onpas ikävä tilanne.

      Mitens, kävikö se miniä suhun ihan syyttä suotta käsiksi?

      Ja ootko yrittäny pyytää poikaasi käymään miniältä salaa niin että saisitte ihan rauhassa ja kahdenkesken asioista jutella?

      • aloittaja4

        miniä tunnisti itsensä. Toistakymmentä häiriösoittoa. Helppo tunteakin. Ei ole Suomen maassa montaa miniää, jotka jo ennen lastensa syntymää kehtaavat uhata appivanhemmilleen, että eivät tule koskaan tapaamaan lapsenlapsiaan. Nimimimerkki on miniällä "sivusta koko tarinan"
        Maksan pojanpoikien luvusta, jos löytyy halukkaita kuvaajia. Varoitan ennakkoon susikoirista.


    • Se poika

      Olisit antanut olla mutta kun et vaan kykene, niin annetaan sitten tänne vastine. Tätä lukee sitten muuten muutkin kuin me kaksi.
      ”Narsisti-miniä” ei ole tähän ketjuun kirjoittanut vaan minä. Miniä kyllä koitti sulle soittaa mutta sussa ei ole miestä puhua sille suoraan, aina oot päin naamaa ollut mielinkielin ja selän takana haukkunut minkä kerkeät. Käärme.
      Muutama pointti ylläolevasta:1 kuvaaminen kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella on rikos, yritys on rangaistava.2 yllyttäminen tähän on rikos.

      Nimimerkki ”guibhyuibcgy ”, kirjoittanut 12.11.2013 21:44 kirjoittaa kuin omasta elämästäni.

      Koiria vihaat varmaan siksi että niitä ei kiinnosta omaisuus tai muu status, niitä kiinnostaa vain persoona ja niille ei voi valehdella eikä niitä voi lahjoa.

      Ensimmäisen kerran kuulin narsisti-sanan 90–luvun lopussa kun eräs kuvaili isäukkoa. Kaikki oireet siihen viittaavatkin, mutta en lähde diagnosoimaan. Diagnoosini tapauksesta on kansanomaisemmin ”kusipää”.

      Asiaan (tila ei riitä kaiken tarkkaan kertomiseen):
      ”kuin pässiä narussa” tarkoittaa että en olisi saanut vaimolleni kertoa mitä hänestä on kerrottu. Salailulleko se parisuhde pitää perustaa?
      Ensikerran miniän nähtyään kyseinen ukko sanoi sananmukaan: ”viä se likka takaasin sinne kuusen alle mistä oot sen löytäny”. Näistä lähtökohdista aloittaja rupesi appi-miniä-suhdetta rakentamaan, eikä suhtautuminen koskaan muuttunut. Miniän olisi pitänyt kohdella appivanhempia kuin jumalia ja appivanhempien taas olisi pitänyt saada sanoa ja tehdä mitä huvittaa.

      Avioehdosta tuli porua, siksi että olisi pitänyt tehdä sopimus että jos minulle jotain käy niin sukuni perii kaiken. Työvoimaksi firmaan minun rinnalla miniä olisi siis kelvannut, kunhan ei olisi tarvinnut palkkaa maksaa. Kun kysyin isäukolta että miten sinä olisit reagoinut jos äitini maatila jonka eteen isänikin oli töitä tehnyt, josta ovat aikanaan tehneet spv:n isovanhemmiltani, olisi äitini kuoltua mennyt hänen suvulleen. Se ei ollut kuulemma sama asia, he olivat tilasta maksaneet. Minä huomautin että rahaa minäkin olin maksamassa, tilanne olisi täysin sama. Puheenaihe vaihtui välittömästi.

      Olimme ostamassa taloa vanhempieni kodin läheltä. Isäukkoni mukaan hänellä olisi oikeus tulla kotiimme koska vain ilmoittamatta. Tästä taitoimme peistä ja tämä yhdessä avioehto-jupakan ja muun kohtelun kanssa sai vaimoni uhkaamaan mitä uhkasi, ja minkä aion varmistaa, myös pitää.

      N. kuukausi ennen lähtöäni vanhempien firmasta, koko perhe ja äitini vanha äiti, oli pöydän äärellä lounaalla ja minulle soitettiin ja vaadittiin heti paikalle. Kun saavuin, alkoi vaimoni syyttely ja loppukaneetiksi isäni sanoi että ”ongelmat ratkee vaan jos (miniän nimi) lähtee”. Tällöin olimme naimisissa ja he tiesivät että vaimoni oli raskaana. Tämän jälkeen pari viikkoa vielä niin isäni tarjosi minulle mm. autoa (jotain 8-5 vuotta vanhaa volvoa) jos jäisin. Kuka vaihtaa perheensä muutaman tonnin autoon? Isäukkoni sanoi ”laita se akkas kurihin”. En kysynyt tarkoittiko hän kännissä nyrkillä lyömistä vai mitä? Minä en ota parisuhdeneuvoja vaimonhakkaajalta.

      Pari viikkoa sen jälkeen kun olin lähtenyt vanhempien firmasta, isäukko tuli meille räyhäämään että minulla oli jäänyt jotain töitä tekemättä. En ollut itse pihalla ja isäukko otti kuvia vaimostani ja aukoi päätä että pakko ottaa kuvia kun sä oot niin stnan ruma. Vaimoni pyysi poistamaan kuvat. Kun tätä ei tapahtunut niin hän nappasi rillit isäni päästä ja tämän seurauksena isäni otti maasta sellaisia nyrkin kokoisia kiviä ja kohotti kätensä heittääkseen ja lähti jahtaamaan vaimoani (joka siis oli näkyvästi raskaana). Tällöin saavuin paikalle ja keskeytin tilanteen.

      Koskaan emme ole saaneet mistään asiasta minkäänlaista anteeksipyyntöä, kummaltakaan vanhemmistani. Jeesus saarnasi että syntejään pitää katua, mutta tässä tapauksessa mitään sellaista ei ole koskaan tapahtunut. Ja nyt on myöhäistä ottaa lakkia päästä ja pyytää anteeksi. Minä en unohda koskaan. Minä en myöskään usko että hän on mitenkään kiinnostunut yhdestäkään lapsenlapsesta muutoin kuin vallan välineenä joiden kautta voi määräillä toisten ihmisten elämää. Jos ei kyse ole tästä, minulla on epäilykseni ja jotkin kokemukset puhuvat sen puolesta että hän on kiinnostunut lapsista aivan muulla kuin terveellä tavalla.

      Tähän loppuun vielä sen kirjoitan, että tuntuu ihan turhalta kirjoittaa mitään. ”narsisti ei jätä rauhaan” pätee varmasti tässäkin tilanteessa. Ei se välttämättä tähän ketjuun kirjoittelua jatka mutta kyllä taas, kun on kaljaa päässä, alkaa puhelin soida joku viikonloppu.. tai voi se olla keskellä viikkoakin. Tai teet taas sen perättömän lastensuojeluilmoituksen.
      Minä olisin tyytyväisin jos seuraavan kerran tavattaisiin nahkurin orsilla. Tämän elämän aikana en enää haluaisi tuollaiseen ihmissaastaan törmätä.

      Koska netistä joskus häviää asioita, esim joku ottaa foorumin ylläpitoon yhteyttä koska hänestä on sanottu pahasti, niin tallennan tämän sivun koneelle ja googlen palvelimelle. Myöhempää käyttöä varten.

      • 1+16

        onpas pojalla vaikea epäsosiaalinen käyttäytymishäiriö.


      • Oma tupa, oma lupa
        1+16 kirjoitti:

        onpas pojalla vaikea epäsosiaalinen käyttäytymishäiriö.

        Vai on. Mitä itse suosittelisit siinä tapauksessa, että appiukko uhkaa heittää vaimoasi kivenmurikalla?

        Onneksi ei ihmisten ole pakko olla tekemisissä sukunsa kanssa. Kun välit menevät tuohon pisteeseen, ei ole paluuta.


      • totta tämä
        Oma tupa, oma lupa kirjoitti:

        Vai on. Mitä itse suosittelisit siinä tapauksessa, että appiukko uhkaa heittää vaimoasi kivenmurikalla?

        Onneksi ei ihmisten ole pakko olla tekemisissä sukunsa kanssa. Kun välit menevät tuohon pisteeseen, ei ole paluuta.

        Mitä itse tekisit samassa tilanteessa?
        Istut autossa, joka on pysäköity yleiselle tielle. Talosta saapuu kiroileva nainen. Kaappaa silmälasit naamaltasi. Olisitko jollain tavalla yrittänyt saada ne takaisin?
        Tässä tapauksessa päällekäyvä tekeytyy uhriksi.


      • Lääkitys kunnossa?
        totta tämä kirjoitti:

        Mitä itse tekisit samassa tilanteessa?
        Istut autossa, joka on pysäköity yleiselle tielle. Talosta saapuu kiroileva nainen. Kaappaa silmälasit naamaltasi. Olisitko jollain tavalla yrittänyt saada ne takaisin?
        Tässä tapauksessa päällekäyvä tekeytyy uhriksi.

        Pojan kertomasta tuossa edellä sai tilanteesta hiukan toisenlaisen kuvan. Sen kirjoituksen perusteella aloittaja itse olisi ärsyttänyt tahallaan miniäänsä ja kun tilanne ei mennyt miten aloittaja olisi halunnut, hän yritti kivittää raskaana olevaa naista..

        Jaa mitäkö olisi pitänyt tehdä? No soittaa vaikka poliisit tai käyttää järkeä ja puhua tilanne ohi.
        Haloo! Minkälainen "mies" kehtaa väittää että on missään tilanteessa kohtuullista yrittää kivittää raskaana olevaa naista? Aiheuttaako tajunnan ahtaus ongelmia ymmärtää noin selvää asiaa? Onko päässä kaikki kohdallaan? Häpeäisit aikuinen "mies"


    • sivustaseuraaja3

      Meillä on suvussamme aloituksen kaltainen tapaus. Perheen isä on sukulaisemme ja tämän vaimo oli alkuun aivan tavallinen, mukava ihminen. Minäkin olin hänen kanssaan todella hyvät kaverit, eikä mitään ongelmia ollut.

      Heille syntyi pian poika, jonka myötä nainen alkoi muuttumaan, tai jonka myötä naisen todellinen luonne alkoi paljastumaan. Poika ei näyttänyt merkitsevän naiselle mitään, tämä lapsi on ollut hengenvaarassakin naisen välinpitämättömyyden vuoksi monesti, eikä naista ole asia liikauttanut suuntaan eikä toiseen, poliisien voimin lasta on etsitty moneen kertaan, tämän oltua ulkona yksinään noin kolmevuotiaasta lähtien. Poika on nyt jo alakoulu ikäinen.

      Pojan synttäriaikaan, jouluna yms. nainen piti huolen ettei isän puolen isovanhemmat näkisi tätä ja järjesti juhlat omien vanhempiensa luokse, johon isän vanhemmilla ei ollut asiaa. Jos synttärilahjan halusi toimittaa lapsenlapselleen, sai tämän viedä illalla pihalle heidän kotiuduttuaan.
      Tämä kaikki siksi, ettei naisen mielestä miehen vanhemmat antaneet heille tarpeeksi rahaa, koska tämän mielestä vanhempien kuuluu elättää lapsensa hautaan saakka.

      Heille syntyi myöhemmin toinen poika, joka tuskin on edes tämän isän lapsi, uskollinen nainen ei ole ollut hetkeäkään ensimmäisen lapsen synnyttyä. Tätä lasta eivät isän vanhemmat ole juuri ollenkaan nähneet ja kuulevat naiselta vain uhkauksia miten lapset eivät tule syömään viikkoihin jolleivat isän vanhemmat maksa heidän menojaan. Perheen rahat nainen käyttää itseensä ja omaan ulkonäköönsä sekä huvituksiinsa.

      Perheen isä ei saa olla enää yhteyksissä sisaruksiinsa, ei kavereihinsa eikä vanhempiinsa. Hänellä on vain ja ainoastaan tämä narsistinen naisensa ja heidän lapsensa joille hän on lähinnä palvelija sekä lastenhoitaja äidin liidellessä baareissa sekä kavereillaan.

      • fklgujä-gutö

        Kantsis varmaan lukea tuo aloittajan pojankin kirjoitus.. joka valaisee aikalailla kokonaistilannetta...

        Näköjään on tuo aloittaja näitä hajoita ja hallitse ihmisiä, jotka ajaavat läheiset ihmiset luotaan omalla käytöksellä ja toiminnallaan...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tapio Suominen on kuollut

      Urheilutoimittaja Tapio Suominen on kuollut. Suominen oli kuollessaan 60-vuotias. Selostajalegendan kuolemasta kertoo Y
      Maailman menoa
      281
      19199
    2. Tapio Suominen oli sairauden uhri

      Urheiluselostaja Tapio Suominen kuoli eilen keskiviikkona aamulla tapaturmaisesti Hattulassa. Toisen uutisen mukaan van
      86
      3612
    3. Tapio suominen

      Liian aikaisin lähdit sinua oli kiva kuunnella.
      Ikävä
      124
      2255
    4. Mitä toivot

      Tämän hetkiseen tilanteeseen?
      Ikävä
      196
      1956
    5. Sydämeni on

      varattu sinulle. Et ole minun, en ole sinun. Me on mahdottomuus. Mutta olet se joka on mielessäni ensimmäisenä kun herää
      Ikävä
      142
      1860
    6. Rannalle! Uimaan!! Rinnat paljaiksi!!!

      Järki kadonnut sekä niiltä feministeiltä, jotka vaativat saada esiintyä rinnat paljaina julkisilla uimarannoilla, kuten
      Maailman menoa
      293
      1610
    7. Minä itkin kotona kun tajusin että

      Pelkuruuteni takia kun en lähestynyt vaikka järjestit otollisen hetken ja myöhemmin huomasin lasittuneen katseesi miten
      Ikävä
      10
      1362
    8. Kok-edustaja: Yle aivopesee työntekijöitä

      "– Yle ei vain sensuroi Kyllä isä osaa-sarjaa, vaan haluaa jaksojen määrää manipuloimalla HÄVITTÄÄ ”ongelman” todellisuu
      Maailman menoa
      86
      1308
    9. Muistutus t-Naiselle.

      Olet ilkeä ja narsistinen k-pää. Annat itsestäsi kiltin kuvan ulospäin kelataksesi ihmiset ansaan. Sitten päsmäröit, hau
      Ikävä
      149
      1162
    10. Ylen jälkiviisaat estotonta Kamala Harris suitsutusta

      Kolme samanmielistä naikkosta hehkutti Kamala Harrisia ja haukkui Trumpia estottomasti. Nyt oli tarkoituksella valittu
      Maailman menoa
      242
      1069
    Aihe