Motiva on julkaissut pientalojen lämmitystapojen vertailulaskurin sivuillaan. Laskuri on käyttökelpoinen apuväline, kun kuluttaja vertailee eri lämmitystapoja keskenään.
Alle 150 neliömetrin omakotitalon lämmitysmuodoksi kannattaa aina valita sähkölämmitys. Aina 200 neliömetrin kokoon asti sähkölämmitys on erittäin kilpailukykyinen ja vasta sitä suurempien omakotitalojen kohdalla alkavat muut vaihtoehdot saavuttaa kilpailukykyä sähkölämmitykseen verrattuna. Passiivitaloratkaisuissa sähkölämmitteinen talo on paras vaihtoehto vielä selvästi suuremmillakin neliömäärillä.
Kuluttajan kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä useissa tapauksissa laskennassa käytettävät lähtöarvot eivät ole suoraan sopivia. Suureita on lisäksi melkoinen määrä, joten helpolla ei kuluttaja pääse. Jos luottaa pelkästään annettuihin lähtöarvoihin, saattaa lopputulos olla virheellinen. Esimerkiksi tällaisesta muutostarpeesta käy hyvin kaukolämmön hinta. Vakioarvona laskuri käyttää arvoa 7,5 s/kWh. Tämä on pääsääntöisesti liian alhainen hinta, vaikka löytyy toki joitain paikkakuntia, joilla ko. keskihinnallakin voi kaukolämpöä ostaa pienkohteeseen.
Toinen helposti harhaan johtava asia on lämpimän käyttöveden energiankulutus. Vaikka perheessä olisikin molemmat vanhemmat ja 3 lasta, iältään esimerkiksi 10, 13 ja 16, henkilömääräsarakkeeseen ei ole syytä laittaa lukuarvoa 5, jos tarkoitus on laskurin avulla vertailla hankintaa pidemmällä tähtäyksellä. On varsin epätodennäköistä, että talossa asuisi edes 10 vuoden päästä 5 henkeä, vaan voidaan olla jopa siinä tilanteessa, että asujia on ainoastaan 2 henkilöä.
Laskurin käytössä ja tulosten tulkinnassa tarvitaan siis tarkkuutta. Todellisia paikkakuntakohtaisia hintatietoja sekä omakohtaisia kulutusmääriä hyväksi käyttäen laskurin lopputulokseksi saadaan luotettavia arvoja
Alle 150 neliömetrin omakotitalon lämmitysmuodoksi kannattaa aina valita sähkölämmitys. Aina 200 neliömetrin kokoon asti sähkölämmitys on erittäin kilpailukykyinen ja vasta sitä suurempien omakotitalojen kohdalla alkavat muut vaihtoehdot saavuttaa kilpailukykyä sähkölämmitykseen verrattuna. Passiivitaloratkaisuissa sähkölämmitteinen talo on paras vaihtoehto vielä selvästi suuremmillakin neliömäärillä.
Kuluttajan kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä useissa tapauksissa laskennassa käytettävät lähtöarvot eivät ole suoraan sopivia. Suureita on lisäksi melkoinen määrä, joten helpolla ei kuluttaja pääse. Jos luottaa pelkästään annettuihin lähtöarvoihin, saattaa lopputulos olla virheellinen. Esimerkiksi tällaisesta muutostarpeesta käy hyvin kaukolämmön hinta. Vakioarvona laskuri käyttää arvoa 7,5 s/kWh. Tämä on pääsääntöisesti liian alhainen hinta, vaikka löytyy toki joitain paikkakuntia, joilla ko. keskihinnallakin voi kaukolämpöä ostaa pienkohteeseen.
Toinen helposti harhaan johtava asia on lämpimän käyttöveden energiankulutus. Vaikka perheessä olisikin molemmat vanhemmat ja 3 lasta, iältään esimerkiksi 10, 13 ja 16, henkilömääräsarakkeeseen ei ole syytä laittaa lukuarvoa 5, jos tarkoitus on laskurin avulla vertailla hankintaa pidemmällä tähtäyksellä. On varsin epätodennäköistä, että talossa asuisi edes 10 vuoden päästä 5 henkeä, vaan voidaan olla jopa siinä tilanteessa, että asujia on ainoastaan 2 henkilöä.
Laskurin käytössä ja tulosten tulkinnassa tarvitaan siis tarkkuutta. Todellisia paikkakuntakohtaisia hintatietoja sekä omakohtaisia kulutusmääriä hyväksi käyttäen laskurin lopputulokseksi saadaan luotettavia arvoja
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos sinulla on varaa investoida vaikkapa maalämpöön rakennusvaiheessa, niin taatusti se on halvempi lämmittämismuoto pienessäkin omakotitalossa kuin suora sähkö, jos investointikustannusta ei lasketa mukaan.
Aika ristiriitaista tämä nykyinen verokohtelu sähkölämmitteisiä kohtaan. Se on toiseksi suurin ympäristö-rikos öljylämmitteisen talon jälkeen. Kun taas autoilussa sähkö-auto on suurinta hottia energiamielessä.
Onkohan se vain niin, että kaikki vanha on persiistä ja uusi on JES. Jos nyt oltaisiin keksitty talojen sähkölämmitys niin se olisi suurinta muotia ja valtio tukisi sähköön siirtymistä avokätisesti.
No tietenkin investointikustannus on otettava huomioon.
Jos on rahaa, niin ei tietenkään tarvitse ottaa (velkarahalla pelaavien pitääkin ottaa). Sitäpaitsi maalämpö nostaa asunnon arvoa.
Ei maal'ämpö välttämättä nosta asunnon arvoa. Esim 15 vuotta vanha kone tuo jo negatiivista hintaa talolle kalliin huolto/uusimis tarpeen takia. Tekniikka ei ole ikuista, hmm ja varsinkaan maalämpöpumpuissa
Samalla logiikalla: jos on rahaa, niin ihan turha miettiä sähkönkään hintaa.
Kyllä sille rahalle vaihtoehtotuotto pitää laskea eli lopulta ihan sama ottaako velaksi vai kässillä. Ja minkä laitteen sitten hankkiikaan, on laskettava elinkaarikustannukset, joihin tietysti kuuluvat myös alkuinvestoinnit.
Mutta kuten selväksi tuli: jos on rahaa, eikä tarvitse minkään hinnasta välittää, niin voihan hankkia vaikka kaikki laitteet samaan taloon ja vielä tuulivoimalan katolle. Ja pitää ikkunat auki ympäri vuoden, että saa raikasta ilmaa.
Jos on rahaa, ostaa mieluummin Fortumin osakkeita. Niillä osingoilla sitten makselee sähkölaskuja.
Näin minäkin olen tehnyt. Sähkön maksaa Fortum osinkoina ja muut asumiskulut maksaa vuokralainen vuokratulona ja satanen jää vielä ylikin.
Ostin Fortumin osakkeita muiden osakkeiden ohella ja sijoitusasuntoja on 1kpl. Vaimo on ostanut omiin nimiinsä 1kpl sijoitusasuntoja Espoosta, uusi kerrostalo radanvarressa, hirmuinen vuokratuotto 975 eur/kk vuokra pienestä uudesta kämpästä, vastike alle satasen kuussa uudesta yksiöstä. Mutta se on vaimon tuloa. Itselleni riittää osingot halvemman vanhan sijoitusasunnon vuokratuotto ( toki osakkeiden arvonnousut sekä pörssissä että asunto-osakkeessa). Rahan tuloa ei voi estää!
Niin ja kun tämä on "asuntojen hinnat" palsta niin kysymys: kumman muuten samanlaisen ja samanhintaisen talon ostaisit:
a) Talon, jossa on 15 v vanhat suorasähkökaapelit?
b) Talon jossa on 15 v maalämpöpumppu ja lattialämmitysputket, jotka eivät ole happidiffuusio suojattuja ja kaikki liittimet täysin hapettuneita/korrodoituneita?
Ja vihjeenä vielä, että vaikka tuon suorasähkön täysin remontoisikin niin talossa voi asua remontin aikana. Vesiputkitalosta pitää remotnin ajaksi lähteä pitkäksi aikaa evakkoon. Ja kumpi remontti onkaan se selvästi kalliimpi?
"kumman muuten samanlaisen ja samanhintaisen talon ostaisit:"
Takuulla suorasähkön ja minulla on perusteet hyvin yksinkertaiset.
Vaimo heittää jo volttia kun nämä on jyystäneet maalämmön kanssa kolme päivää hirveä jyrääminen kuulu nytkin,siis kolme päivää,kohteena on rivitalot jotka siirtyvät öljylämmityksestä maalämpöön.
Tuosta tulisi saada korvauksia melusaasteesta.
sinun ainakin tarvisi saada jotain korvausta kun "porarit" ensin päivän poranneet reikää ja sitten miehissä tulleet teille ja jyystäneet ja hoonanneet työpäivän jälkeen sun muijaas. khyll siinä vaimokin heittää varmasti volttia kun on kolme päivää putkeen saanut melaa mekkoon koko kööriltä.
Näin on, ja nämä lämpöporarit vielä vetävät kakkos reiänkin lähtiissä. Kyllä siinä emäntä velka rivarissa volttia kiimasta heittää. Ei muuta kun rivari isäntä hakee kaupasta voita jotta luistaa paremmin, ei mene ryppy kipeeks.
Tämä maalämpökeskustelu on näin äkkinäiselle kummallista. Puolesta ja vastaan taistellaan oikeastaan ilman mitään todellisia argumentteja.
Maalämpäpumpun kannattajille tuntuu oleva yksi lysti se mitä pumppujärjestelmän hankkiminen maksaa, kun sen jälkeen lämmitys on lähes ilmaista. Ajattelutapa on aika kummallinen, koska kaikille investoinneille on joku takaisinmaksuaika eikä takaisinmaksuaika saisi edes tavalliselle kansalaiselle olla 10 vuotta enempää.
Motivan sivusto on mielestäni järkevä ja tasapuolinen, mutten ole siihen kovin tarkasti perehtynyt.
Meni lämpöpumpusta kompura rikki.
Korjauskustannus karvan yli 4.300 €.
11 vuotta kesti ja korjaajan mukaan kompurakka oli tyypillinen elinkaari.
Koko laitteen joutunee uusimaan sunnilleen 10 vuoden päästä.
Nyt jo korjaaja tarjotteli kovasti uutta.
Siitä olsi tullut semmoisen rapian 10 000 € kustannus.
Ei ole halpaa ei.
Maalämpö asennettu v.1988. Talon koko 2oo m3. etäluettava mittari huhtikuussa -13. Etäluettavan lukema noin 4000kwh. Kesähän, jonkinmoinen meillä oli;))
kahdensadan kuution talo on ihan sopiva monelle.
3m huonekorkeudella 67m2 kämppä.
Olisiko niin että mlp:t kestää nykyään lyhyemmän aikaa kuin aikaisemmin lämmityskäyttöön sopimattomampien nesteiden vuoksi ?
Jos lämmitysjärjestelmä tarvitsee keskimäärin jo 10 v:n päästä 3000-4000 €:n remontin, pitäisi sähkön hinnansäästön olla aika paljon nykyistä parempi tavallisen
kokoisissa taloissa, jotta mlp:ja kannattaisi hankkia.
Laskin Motivan laskurilla yli 200 m² -90-luvun talon lämmityssysteemiä Keski-Suomessa ja edullisimmaksi tuli suorasähkö+varaavatakka+ilp.
(sähkönhinta 12,5 s,jonka vuotuinen reaalih.nousu 4,9 %, puun käyttö 10 i-m³/a, hinta 50€/motti, reaalikorkokanta 1,5 %) . Siinä näytti jäävän n. 150 € /a "puulämmityspalkkaa" ostopuillakin.. omakustannushintaisilla sitten enemmän.
Jos vielä mlp:n remonttiin kuluu esim. 1000 €/10v. enemmän kuin tod.näk. ilp:n uusimiseen, niin melko energiasyöppö pitää talon olla, jonne mlp sopii paremmin.
Minulla kaukolämpö maksaa 4 senttiä / kWh ( perusmaksu on kiinteä 20 eur / kk). Kun kaukolämpöä on olemassa halvalla paikkakunnalla ja kun se talossa oli jo valmiina vesikiertoisena lattialämmityksenä kun talon ostin talon ollessa muutaman vuoden vanha niin pidän lämmitysratkaisua erinomaisena. Huoltovapaa kaukolämpö n. 1/3 hinnalla siitä mitä sähkö maksaisi, lämmityskulu 171 neliöisessä talossa 880 eur/vuosi ( perusmaksu) jos vähän takkaa polttelee joskus talvipakkasilla. Kyllä se kaukolämpö on hyvä ja helppo ja ekologinenkin, paikkakunnalla on teollisuutta jonka hukkalämpö menee kaukolämmöksi ja jopa viemärijätteistä tehdään kaukolämpöä polttamalla.