Niin miten ajattelit pitää huoltaa siitä mies-palvojastasi? Kaiken kurituksen keskellä sekin taitaa tarvita hiukan hellyyttä, huolenpitoa, omaa aikaa ja niitä omia juttujaan..
Sitten jos teistä tulisi pari..
?x?
19303
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
ei meistä tule paria.
saisi;love and sexx.
teistä, näin ohimennen kyselen
tai palvelija.. niihän siinä ennenpitkää käy - vaikka alussa näyttäisikin toiselta. Vaikka vahva tahtoinen se poju-mies olisikin siellä kiltin pinnan alla.. Miten 7 vuoden jälkeen? Olisiko hänestä mielesätsi lapsesi isäksi? Haluaisitko hänet sellaiseksi, isäksi?
Olisiko teidän suhteenne
a) tasa-arvoinen
b) sovinistinen
c) feministinen
Miten hänelle kävisi, miten sinulle kävisi hänen kanssaan - olisitteko molemmat onnellisia?
Palvojista ei tule paria.
Totta. En itsekään palvo ketään... edes häntä. Se on aika tyhmää varsinkin aikuiselta ihmiseltä eikä siinä loukkaa kuin itseään.
Minulla on periaatteita joista en luopuisi edes hänen edessään. Koska muuten en olisi enää minä.
no se on hyvä ettet palvo, en minäkään enää sinua.
Käyttäisin hyväkseni ja palluttaisin ja sitten saisi painua vaimonsa luokse ruokittavaksi.
noh, me ollaan niin samanlaisii, joten tasan menis kaikki tekemiset.
Molemmat tarvii omaa aikaa ja omia juttuja, se ei olisi ongelma.
Läheisyyttä ja hellyyttä saa, kun kainaloidumme takkatulen ääreen.
Ja moleminpuolinen huolenpito on kaiken AjaO.
Näinpä
?x?
Hyvä noin.. Itse haaveilen, että minulla olisi joskus parisuhde, jossa olisi
-hyvä olla
- se olisi tasa-arvoinen myös minulle
- se olisi onnellinen
- jossa saisin helliä toista
- jossa saisin olla oma itseni, myös fantasioineni
- jossa osataan sanoa sana "anteeksi"
- jossa jos olisi lapsia, niitä ei ikinä vietäisi kummankaan ulottuvilta likaisin konstein mahdollisessa erotilanteessa.. sitä en itse henkisesti kestäisi.
- jossa riidassakin kunnioitetaan toista - ja riidan jälkeen tämä kunnioitus näytetään
- jossa kuollaan kun sen aika tulee niin, että toinen pitää kädestä kiinni tai on vierellä - ja siinä hetkessä tuntee mahdollisten kipujen keskellä, että rakastaa toista ja haluaa muuttua tätä vartioivaksi enkeliksi, jos siihen on olemassa mahdollisuus.
Näinpä
en edes halua ajatella mahdollista erotilannetta. Ajattele sinä sitten minunkin puolestani.
Hyvä kuvaus. Tasa-arvoinen suhde. Kestävä sellainen.
No joo... viimeinen kohta taisi kuulostaa vähän lapselliselta... :D Mutta jos ero ei tule kuolemaa ennen, niin toivosin silloin, että toisen kuollessa kummatkin voisivat onnellisia siitä, että ovat saaneet elää toisen kanssa kaikkine hetkineen.
ja mie kuolisin yksin. (?)
Minkälaista huolenpitoa olet vailla? En osaa kokata, enkä tykkää siivota. Mun mielestä tollasista asioista pitää keskustella., mitä molemmat haluaa ja sitten tehdä joku ratkaisu/kompromissi. Minkälainen sun mielestä on tasa-arvoinen suhde?
vaikkei mulle ole tämä kysymys niin siltikään minä en halua ajatella tuollaista koska henkinen kapasiteetti ei nyt valitettavasti riitä, ei vaan jaksa, ja koska turhaa se olisi joka tapauksessa tuollaista ajatella koska tiedän ettei mikään pieninkään asia tule toteutumaan oikeasti- niin juuri siksi koska olen ollut täällä jo realisesti liian kauan, se on se ja kaiken syy.. realisesti täysin mahdotonta.
Rakkaudella hellisin ja hoivaisin sopivasti.
Toivoisin hänen olevan onnellinen kanssani.
Molemmat tarvitsevat omaa tilaa, se olkoon niin.
Tasa-arvoa kyllä..
Yhteistä mukavaa puuhastelua...
Juu..kaikki nuo kädestä pitämis jutskat samoin.
Suhtautuminen asioihin niin että meidän olisi hyvä olla, oli tilanne mikä tahansa.
Vapaa päivinäsi voisin tehdä aamupalaa ja hieroa väsyneitä hartioitasi..