En ota takaisin eteenpäin menneitä. En vaikka olisin kuinka " ainutlaatuinen " . Vaikka kuinka ei olisi löytynyt " vertaistani ". Siis yksikään viesti minulta ei ole merkinnyt eikä merkitse missään yhteydessä mitään sen suuntaista. Ja myönnettäköön, olen ollut varsin johdonmukainen. Se ei silti tarkoita sitä ettenkö näkisi hyvää hänessä ja iloitsisi hänen onnestaan. Omalla tavallani, vähäeleisesti.
http://m.youtube.com/watch?v=mTa47VIrhWA&desktop_uri=/watch?v=mTa47VIrhWA
http://m.youtube.com/watch?v=mTa47VIrhWA&desktop_uri=/watch?v=mTa47VIrhWA
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ajattelen täysin samoin :) Meidän tapauksessa minä olin ainut joka ikinä kommunikoi suoraan omalla nimellään ja aikani yritin.Ehkä hyvä niin ettei hän koskaan tullut itsenään sanomaan minulle yhtään mitään, koska se haalea aave jollaisena hän on tässä asiassa ollut ei ole koskaan ollut minulle mitään todellista mistä olisin edes voinut mennä eteenpäin, koska hän ei koskaan omalla nimellään sanonut sanaakaan. Tiedän etten tehnyt mitään väärin koska minulle ei kukaan vastannut eli ei ole ollut aitoa ihmistä läsnä ja yritin parhaani. Omatunto on puhdas ja unohtaminen on helppoa, koska tietää kaikkensa yrittäneensä. Kannatti yrittää yksinäni, koska se tekee nyt unohtamisesta niin helpon ettei tarvitse edes yrittää, vaan sen tuntee jo luonnollisesti tapahtuvan, koska tietää kaikkensa tehneensä. :)