Kysymysasettelu.
Otetaan Suomen tilanne 1990 luvun alkupuolella. Silloin vallitseva pääomatulojen ja palkkatulojen suhde.
Kysymys.
Jos suhde olisi pysynyt samalla tasolla, kuinka paljon enemmän palkkoja maksettaisiin tänä vuonna? Bruttokansantuote on samaan aikaan kasvanut.
Otetaan Suomen tilanne 1990 luvun alkupuolella. Silloin vallitseva pääomatulojen ja palkkatulojen suhde.
Kysymys.
Jos suhde olisi pysynyt samalla tasolla, kuinka paljon enemmän palkkoja maksettaisiin tänä vuonna? Bruttokansantuote on samaan aikaan kasvanut.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Otetaan Suomen tilanne 1990 luvun alkupuolella ja silloin vallinnut pääomatulojen muodostuminen.
Kysymys:
Kuinka paljon enemmän yritysten voitoista tehdään ulkomailla tänään verrattuna 90-luvun alkuun?
Yrityksen ulkomailla tekemä voitto voi olla esimerkiksi raakapuun hankintaa Venäjältä kotimaista kantohintaan alempaan hintaan. Näin yritys on lisännyt pääomatuloaan vaivaamatta suomalaista työläistä mitenkään. Miksi siis lisääntynyt pääomatulo pitäisi jakaa suomalaisten työläisten kesken - eikä venäläisten, jotka tekivät työn?
Kotimaisen yrityksen ulkomailla tekemä voitto lasketaan mukaan Suomen pääomatuloihin. Joten tietämättä pääomatulojen lähdettä ei aloittajan esittämään kysymykseen voi antaa mitään vastausta.
Vai mahtaako aloittaja tarkoittaa, että suomalaisyrityksen kiinalaisiltä työläisiltä riistämät työnarvot pitäisi jakaa suomalaisten työläisten kesken?
Kallen mielestä ne - jos niitä on - pitäisi ensisijassa jakaa kiinassa työhön osallistuneiden kesken.
Missä on kommunistien solidaarisuus?
.....................
Oikea vastaus = 10 mrd enemmän.
Bruttokansantuote on sentään kasvanut 90 luvusta lähtien. Jos siis työn ja pääoman suhde olisi säilynyt ennallaan, työpalkkojen osuus pitäisi olla 10 mrd enemmän vuosittain. Tämän verran pääoma on pystynyt n. 20 vuodessa tiputtamaan palkkojen suhteellista osuutta kansantuotteesta.
Tästä voimme päätellä, että mitään kestävyysvajetta ei ole. Se on pelkkä poliittispropagandistinen valhe.
Kuinka paljon valtio ja kunnat saisivat vuosittain lisätuloja, jos pääomaverotus olisi EU:n keskitasoa?
Huom. Kysymys ei aseta pääomaverotuksen nostamista EU:n ylätasolle.
"Oikea vastaus = 10 mrd enemmän."
Kerrohan, että miten sen laskit.
Miten otit huomioon ulkomailta tulleen pääomatulon vai etkö huomioinut sitä mitenkään vaan katsot olevan oikeus ja kohtuus, että ulkomailta riistetty tulo jaetaan suomalaisten työläisten kesken?
Missä on kommunistien solidaarisuus?
................
"Kuinka paljon valtio ja kunnat saisivat vuosittain lisätuloja, jos pääomaverotus olisi EU:n keskitasoa?"
Veikkaan että 500 mrd euroa. Aika iso summa.
"Kuinka paljon valtio ja kunnat saisivat vuosittain lisätuloja, jos pääomaverotus olisi EU:n keskitasoa?"
Oikea vastaus = 4 mrd euroa.
"Arvaus" arvasi väärin. Oikea luku on 4 mrd.
Suomessa on vuosikymmeniä pääomaverotus ollut alle läntisen Euroopan keskitasoa.
Jos oletamme että 90 luvun keinottelukriisistä lähtien joka vuosi on menetetty 4 mrd valtion tuloja, se tekee 80 mrd.
Valtionvelka on 90 mrd. Herää oletus, että pääomaverotuksen vajaus on siirretty valtion taseissa velaksi, valtionvelaksi ja sillä kiristetään työkansaa sotun leikkauksiin ja palkkojen suhteelliseen alentamiseen. Tosin valtionvelassa on mukana lahjoitukset Keski-Euroopan suurille liikepankeille.
Jos veroaste olisi sama kuin Tanskassa, paljonko nykyistä enemmän valtio saisi verotuloja? Tässä on luonnollisesti mukana sekä pääoma- että palkkatyöverotus.
Tanskassa perusterveydenhuolto on ilmaista, samoin vanhusten viimeisten vuosien hoito ja ne kustannetaan verovaroilla. Tanskassa myös pääoma osallistuu veronmaksuun. Toisin sielläkin etenee populistien markkinoima "verot alas - jokainen hoitakoon itse itsensä". Ministeri Risikko (kok) esiintyy parhaillaan kaikkien populistien äitinä vaatimalla yksityisen terveyden- ja vanhustenhoidon laajentamista.
"Jos veroaste olisi sama kuin Tanskassa, paljonko nykyistä enemmän valtio saisi verotuloja? Tässä on luonnollisesti mukana sekä pääoma- että palkkatyöverotus. "
Samalla verotuksen tasolla valtio saisi n. 8 mrd enemmän tuloja. Mitä se merkitsee?
20 vuodessa valtio olisi saanut verotuloja 160 mrd ja kapitalismi olisi säilynyt edelleen. Säilyihän se Tanskassakin. Valtionvelkaa 90 mrd ei olisi tarvinnut ottaa ja vielä olisi jäänyt yhteiskunnan kehittämiseen 70 mrd euroa.
Mitään kestävyysvajetta ei olisi. Terveyskeskukset eivät olisi rapakunnossa. Lääkäreille ja hoitajille voisi kustantaa reippaammat palkat. Vanhainkoteja olisi voinut rakentaa yhteiskunnan omistukseen. Sen lisäkustannukset suurten ikäluokkien takia kohoaisivat vain vaivaiset 2 - 3 mrd euroa vuoteen 2030 mennessä, jonka jälkeen vanhainhoitokulut laskevat nopeasti.
Hallituspropagandalta putoaa pohja pois. Edes Saksan ja Ranskan liikepankkien tukeminen, joka on joutavaa sinänsä, ei olisi hetkauttanut valtion budjetteja juuri ollenkaan.
Millaiset nettomenetykset aiheutuivat valtiolle 10 vuodessa 90 luvun valtion yritysten lahjoittamisesta yksityiselle pääomalle? Nettomenetykset jatkuvat edelleen, koska osingot menevät yksityisille ja ne vievät varoja veronkiertokeitaisiin.
Entäs yritysten ja suurten osinkojen omistajien veronkierto?
On esitetty että suomalaista pääomaa olisi veronkiertokeitaissa toistakymmentä miljardia vuosittain ja luku olisi kasvamaan päin.
"Millaiset nettomenetykset aiheutuivat valtiolle 10 vuodessa 90 luvun valtion yritysten lahjoittamisesta yksityiselle pääomalle? "
Varovainen arvio = 15 mrd.
Valtionyhtiöiden alemyynti vaikuttaa edelleen osinkotulojen menetyksenä. Summa voi olla jotain 35 - 40 mrd välillä.
Valtion talouden vakavaraisuus on myös yksityistämisten seuraksena kärsinyt.
Vakaan tulopohjan perusta on heikentynyt. Valtion tulot tulevat epävarmoilta yksityisiltä markkinoilta verotuloina josta niitä saadaan jos saadaan.
Kuinka paljon hallitukset ovat leikanneet kuntien rahoitusta 90 luvulta alkaen?
Hallitukset tietoisesti rapauttavat valtion tulojen perustaa, terveyskeskukset lahoavat, viereen syntyy Suomen peräkuntia myöten yksityislääkäriasemia, puheet siirtyy "yhdessä yksityisen sektorin kanssa kehitetään!!!, ja sittenkö lakkautetaan yhteiskunnallinen vakuutus yleisen veronkannon muodossa ja maksut yksityistetään.
Pattiin ottaa. Valtamedia, Katainen, Urpilainen ja Työeläkeläinen jauhavat valtion vararikkoa, vaativat ykstyistämistä mutta eivät koskaan esitä, mistä yksityisellä sektorilla varoja kuitenkin on tai mistä niille varoja siunautuu kun muka yritykset ovat suoritustilan paikkeilla ja rikkaat olisivat köyhempiä kuin keskiverto työväki.
Yhdessähän me olemme eduskuntamme valinneet joten sen kanta ollee perin lähellä meidän keskimääräistä kantaamme. Se jos joku mielipide jää alakynteen on vain kansan tahto.
Eikö juuri kommunismi vetoa kansaan ja sen tukeen joten olemme komujen kanssa samalla linjalla. Se, ettei kansa oikein välitä kommunisteista on heidän omaa syytään, te komut olette toimillanne karkoittaneet kansan ja nyt te parutte mutta ette ole valmiit mitenkään korjaamaan asiaa vaan vaaditte kansaa palaamaan teidän linjoillenne!
Kansa tuskin tulee teitä enää kuulemaan opittuaan olemaan ilman teidän ohjaustanne.
Ei yksityinen ole mikään pahahenki vaan täydentävä siinä kun se tulee edullisemmaksi/tehokkaammaksi.
Olet neko4 väärässä, minä en ole valtiota vararikkoon ajamassa ja varmuudella viimevuodeltakin olen maksanut veroja enemmän kuin sinä joten sinä köyhdytät valtiota minua enemmän. Minun tarpeeni valtion suunnasta ovat minimaaliset koska olen nuoresta alkaen pyrkinyt pärjäämään omillani (isän opetusta).
Kun puhutaan lääkäriasemista niin itse käytän terveyskeskusta ja olen sen palveluihin tyytyväinen ainakin tähän asti. En silti vastusta yksityisiä lääkäriasemia, ei niistä ainakaan minulle haittaa ole joskaan en niitä yleensä käytä ellei TK lähetä niihin kuten kerran on käynyt kun tarpeellista palvelua ei TK:sta löytynyt.
Tutkipa hieman tarkempaan ennen kuin alat hutkia huteja arvoisa neko4!
"Kuinka paljon hallitukset ovat leikanneet kuntien rahoitusta 90 luvulta alkaen? "
Kunnat ovat menettäneet osuuttaan verotuloista valtiontasausjärjestelmän kautta yli 6 mrd..
Tämäkin summa on huomattava. Jokainen leikkaus, joka on hetkellisiä tarpeita (?) varten tehty, on jäänyt lopulliseksi. Esim. 2008 - 2009 suhdannetaantuman (USAn asuntokeinottelukupla) syvä kuoppa on ohi mutta leikkaukset kuntien valtionavusta ovat edelleen.
Tähän on huomioita, että kunnat ovat vapaaehtoisesti liittyneet yhteen ja täten karsineet hallinnollisia menoja. Oletus on tämä.
Toiseksi tietotekninen kehitys on oletettavasti edistänyt kuntienkin taloutta ja vähentänyt hallinnollista työvoimatarvetta.
Silti valtion talous olisi vararikon partaalla. Näin sanotaan. Uskoako vai ei - kas siinäpä pulma.