Haluaako joku todella yläaste opettajaksi?

Osa kieltämättä joutuu. Mutta osa myös haluaa. Joillakin aineyhdistelmillä ei voi opettaa kuin yläkoulussa tai lukiossa, ja kaikki eivät halua jälkimmäiseen suuren työmäärän takia. Yläkoulussa myöskin opetusryhmät ovat pienempiä, joten siellä oppii tuntemaan oppilaitaan paremmin yksilöinä kuin lukiossa - olkoonkin, että joukossa on myös niitä "hankalia" yksilöitä.

Lukion opettajalla on tosin pienempi opetusvelvollisuus ja sitä kautta parempi palkka, mutta lukion asema suorana peruskoulun jatkeena - ellei ole kyse mistään huippulukiosta- ja ylioppilaskirjoitusvouhotukset koko lukioajalta saa kyllä aikaan, että moni valitsemalla valitsee peruskoulun yläasteen. Lisäksi peruskoulussa voi vapaammin kokeilla erilalsta.

Yhä useampi yläkoulun oettaja on alunperin luokanopettaja, joka on lisäopintoja suorittamalla (aineopinnot (entinen cumu)) on saanur pätevyyden yläkouluun. Lukioon ei aineopinnoilla pätevyyttä ole. Nyt en puutu epäpäteviin opettajiin.

Omituinen kysymys ottaen huomioon, että opettajuus on todella monen lapsen ja nuoren haaveammatti.

Yläkoulun opettaja tienaa paremmin kuin palkansaajat keskimäärin. Useimmat muut akateemiset toki tienaavat paremmin, mutta toisaalta opettajalla on enemmän lomia ja suhteellisen lyhyet päivät (vaikka ei todellakaan niin lyhyet kuin eräät väittävät). Työ on todella itsenäistä ja OSAAVALLE ihmiselle palkitsevaa. MInä ja lähes kaikki yläkoulunopekollegani pidämme työstämme.

Tietenkin työ muuttuu kärsimykseksi, jos opettajalla ei ole työssä vaadittavia sosiaalisia ja ryhmänhallintaan liittyviä taitoja aineenhallinnan ja pedagogisen osaamisen lisäksi. Sama pätee varmaan kaikilla aloilla.

Miten opettajaksi voi joutua? Jotenkin outo väite, että opettajaksi joutuisi, koska pätevyyskin on hankittava. Ja kun virkoja hakee se 70 hakijaa, niin kyllä siinä saa hakemalla hakea, että pääsee...

Hei itse vaihdoin yläkoululta pois. Pääkauounkiseuduilla on niin paljon ongelmanuoria, että pitäisi olla lääkäri pysykologi sosiiaalityöntekijä,että tätä hommaa voisi pyörittää hyvin.

!13v yläkoululla siis ja nyt ammattikoululla,jossa omat haasteensa,mutta i like :-)

ja mitä tulee tulee opettajaksi joutumiseen, niin minä vahongossa päädyin :-) enkä ole vahinkoa harmitellut

"Tietenkin työ muuttuu kärsimykseksi, jos opettajalla ei ole työssä vaadittavia sosiaalisia ja ryhmänhallintaan liittyviä taitoja aineenhallinnan ja pedagogisen osaamisen lisäksi. Sama pätee varmaan kaikilla aloilla. "

Opetetaanko nämä taidot okl:ssä vai pitääkö opetella omin neuvoin?

Lähipäivinä sataa tai tuulee.Jos ei lähipäivinä niin lähi viikkoina tai ainakin lähi kuukausina.Pätöhommia molemmat.

joo ts uoam

"Haluaako joku todella yläaste opettajaksi?" Haluaa, jos joku pitää tuonkaltaisesta työstä. On hienoa puuttua nuorten elämään, ja olla osa sitä.

Miksi täällä urputetaan tällaisista asioista?
Jokainen tekee työtä mitä haluaa.

Kyllä haluaa. Miksei haluaisi? Ovatko yläkouluikäiset mielestäsi jotenkin epäihmisiä, joiden kanssa ei voi toimia? Tosi kummallista, mutta taitaa olla aika tyypillistä ajattelua.

Itse halusin alunperin yläkouluun opettajaksi. Tällä hetkellä opinnot gradua vaille valmiit ja motivaatio täysin nolla, koska olen todennut tehneeni todellakin täysin väärän valinnan. Harjoittelut ja tekemäni sijaisuudet ovat olleet jotain aivan kauheaa. Mielestäni nykynuorten kanssa työskenteleviltä vaaditaan todella paljon ja heillä täytyy olla sydän ihan täysillä mukana siinä hommassa, minulla näin ei ole. Nyt vain harmittaa kun on periaatteessa opiskeluaika mennyt hukkaan, koska opiskelemallani aineyhdistelmällä ei oikein mitään muita työpaikkoja voi hakea kuin aineenopettajan paikkoja....

Kyllä yläkoulussakin pärjää kun ottaa niiltä heti luulot pois. Eikun turpaan vaan jos alkavat turhia riehumaan ja inisemään. Niitä paskiaisia ei kannata päästää hyppimään silmilleen.

En ymmärrä miten kukaan enää viitsii alkaa opettajaksi. Lapset ovat nykyään niin vaikeita, samoin heidän vanhempansa, ettei niitä kukaan jaksa. Missä muussa ammatissa haistatellaan/huoritellaan päin naamaa päivittäin, ei anneta tehdä työtään rauhassa jne. Lisäksi potkut kesäksi monella paikkakunnalla. Nykyään pääkaupunkiseudun päiväkodeissakin meno voi olla suorastaan.............. luokkiin pitäisi saada opettajan lisäksi paikalle ns. "vaksit", joilla olisi kurinpito-oikeus, helpottuisi maikkojen työ. Jaksamista opettajat teille kaikille!!

Kröhöm...nykyään puhutaan muuten ala- ja yläkouluista. Ei kukaan ole sanonut, että opettajan työ aina helppoa olisi, etenkin siitä syystä, että opettaja joutuu tekemään työtä myös persoonallaan. Plussaa on, että päivät eivät ole yksitoikkoisia. Koen, että kyllä nuorissa on sitä potentiaaliakin. Kun oppilaan saa motivoitua opiskelemaan ja innostumaan aineesta, voi tunnilla aiemmin häiriköinyt oppilas yllättyä itsekin iloisesti. Sellaiset hetket ovat niitä kultajyviä koulutyön arjessa. Ihanteellista oppilaiden tavoittamisessa tietenkin olisi, että opettaja oppisi hiukan tuntemaan oppilaita. Tämä helpottaisi vuorovaikutuksen syntymistä ja sopivien opetusmenelmien valitsemista. Suurissa kouluissa se on haastavaa. Mutta kuten millä tahansa työpaikalla, sitä huumorin kukkaa ei saa openkaan hommissa päästää lakastumaan :)

Onneksi pääsen ensi vuonna pois yläasteen mat.aineiden opetuksesta!
Huoltajien valitukset työllistää eniten!
Ei nykyajan häiriköt kaljapullolla neuvoen opi mitään ...huoltajat eivät myöskään myönnä että geenin ei perillisellä enää muuhun pysty kuin vastaamaan: "mihin tätä tarvii"
Jospa ne kohta ärrällä tarjoo oppimista varten korvaan työnnettävät guugletikkarit!

Olen yläkoulun miespuolinen erityisluokanopettaja, enkä haluaisi muuta työtä tehdäkään. Minulla on työhöni hyvä koulutus, yhteensä 30 vuotta opettajankokemusta, josta 11 vuotta entisellä ala-asteella ja sen jälkeen nyt melkein 20 vuotta erityisopetusta.

Työni teen persoonallani, autan nuoria kasvamaan ja löytämään vahvuuksiansa ja kasvattamaan itsetuntoaan. Kaikki nuoret eivät ole enkeleitä eikä heidän taustoihin koulu pysty vaikuttamaan. Mutta ihmisen kohtaaminen ja reilu meininki tukevat nuorten kasvamista ja ohjaa/opettaa heitä yhteiskunnan jäsenyyteen ja vastuullisiksi kansalaisiksi.

Uran aikana on tullut monia takapakkeja mutta myös useampia onnistumisia. Jälkeenpäin on hienoa, kun nuoret aikuiset ottavat yhteyttä ja kertovat mitä heille kuuluu. Tulevat näyttämään puolisoitaan ja lapsiaan. Se on paras kiitos minulle opettajana.

Peruskoulun yläastetta / yläkoulua ei voi verrata toisen asteen / keskiasteen kouluihin kuten lukioon. Tai voi, mutta vertaileminen on silti jonninjoutavaa. Peruskoulu antaa valmiuden toiselle asteelle, jos kohta sitäkään. Lukio antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden, jos kohta sitäkään. Kaikkialla alkaa jo kohta olemaan pelkkiä stressikana-pääsykokeita. Peruskoulussa oppilaat ovat oppivelvollisuuden alaisia, lukiossa jokainen opiskelee omalla vastuulla, vaikka kuinka olisi hojksia ja hopsia. Peruskoulu on koko kansan koulu, lukioissa on edelleen tietty elitismi(n himokas hurmio). Kummassakin kouluasteessa on opettajilla ongelmia, myös lukioissa entistä enemmän haastavia oppilaita, jotka eivät tajua miten pitää olla ja opiskella. Liikaa nettiä, liikaa somettamista ja likettämistä... pilaa aivot ja asenteet. Keskusteleminen ja opiskeleminen ei mene oikealle levelille lukiossakaan. Olen myös ollut havaitsevinani, että lukio-opiskelijat ovat henkisesti reggressiivisiä kun taasen yläkoululaiset ovat sopivan pirtsakkaassa coctailissa lapsia ja isoiksi pyrkiviä ja täten pystyvät keskustelemaan ja oivaltamaan. Ehkä yo-kisojen deadline pakottaa lukiolaiset ylivarovaisiksi tuppisuiksi kun taas peruskoulun puolella mokaamista ei tarvi pelätä. Mutta kuten sanottu: peruskoulua (yläastetta) ja lukiota ei voi vertailla toisiinsa, joten koko tämä keskustelurihmasto on jonkun stereotyyppi-lukiolehtorin identiteettikriisin patologisoimista.

No nyt aivan viime vuosina on ollut kova työttömyys opettajilla varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla. Hakijoita virkoihin on tuhottomasti, samoin lyhyempiin sijaisuuksiin.
Tuttavani on vanhempi mies, hieman yli 60 vuotias. Hän on täysin pätevä aineenopettaja, myös lukiotasolle. Lisäksi on opiskellut laajalti lisää, niin että hänellä on jopa neljän aineen pätevyys. Sitä ei oikeasti tarvita oikein missän koulussa, eikä sellaista virkaa ole järkevää perustaa. Ainakin ennen yleinen oli kahden opetettavan aineen lehtoraatti.
Hän on alanvaihtaja, ja oikeasti ollut ihan erilaisissa töissä nuorempana. Nyt hän ei ole enää saanut edes muutaman kk:n sijaisuuksia. Työttömyyttä on jatkunut muutama vuosi. Tässä suurin syy on ikäsyrjintä, ja siitä eivät poliitikot eikä media suostu puhumaan juuri lainkaan.

Olen nähnyt jonkun tutkimuksen, jossa työllistymiskäyrä laskee jyrkästi kun työnhakija täyttää 57 vuotta. Sen jälkeen on lähes toivotonta saada nykyaikana töitä. Työnhakijoita on joka alalla todella paljon, vaikka esim. IS.fi talousuutisissaan usein levittää virheellistä propagandaa. Voi vain ihmetellä miksi? Jatkuvaa valehtelua on esim. IT-alan osaajatarpeen määrissä. Avoimia työpaikkoja on paljon vähemmän kuin mitä lehtipropagandassa väitetään olevan.

Tämä epäuskottava artikkeli on Kauppalehdestä:
Lukekaa myös tähän liittyvä keskusteluosio.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/sLxKNU6F

Eipä esim. tuota 9000 paikkaa löydä netistä auki. Jotkut työvoimanvuokrausfirmat laittavat ilmoituksia nettiin, vaikka oikeasti töistä ei ole tietoakaan. Tämä on ollut jo ainakin 20 vuotta aika yleistä. Samaan pätkähommaan voi olla myös ilmoitus toisen välittäjän sivuilla. Hekin keräävät nimiä varastoon.

Minä halusin yläkouluun ja olen ERITTÄIN tyytyväinen. Ja BTW, luokanopen on täysin kelpoinen yläkoulun opeksi, jos on opetettavasta aineesta aineopinnot. Usein olisi jopa parempi vaihtoehto, koska yläkoulun aineenopettajat on välillä vähän yksisilmäisiä lasten suhteen. No, joo, ikuinen riidanaihe. :)

Mikä vika yläkoulussa on? Lukiossa on tulospaineet ja nirppanokat nitisee ja natisee. Pahimmillaan laiskotellaan ja vaaditaan silti opettajan taikomaan tiedot päähän. Mennään kitisemään rehtorille, että pitää vaihtaa koulua, kun on niin huonot opettajat jne. Olen sen verran näitä kuullut, etten todellakaan kadehdi lukion opettajia. Murrosikä venyy monilla lukioikään ja päälle lyödään lukiolaisen oikeudet. Yläkoululaiset on kuitenkin vielä perusopetuksessa ja laki antaa vääntövoimaa. Lisäksi ovat avoimempia ja reilumpia kuin passiiviset lukiolaiset.

Yläkoululaiset on myös paljon hauskempia kuin alakoululaiset, koska ymmärtävät jo huumoria. Semmoinen rennon räväkkä ja vähän äitimäinen ote toimii parhaiten, oma persoona saa olla pelissä ja minkäänlainen feikkaaminen ei toimi. Monesti ikävän tilanteen saa laukaistua huumorilla. Ei kannata koskaan lähteä arvovaltakiistaan. Teinit ovat ihan harvoja lukuunottamatta yhteistyökykyisiä, kun ei ala nillittämään väkisin riitaa aikaiseksi. Esimerkiksi teini, jolla on pipo päässä. Ei ole hyötyä alkaa kiljumaan siinä pulpetin vieressä, että pipo pois. Sen sijaan rento heitto tyyliin: "olis kiva nähdä sun hiuksetkin.." ja kulmien kohotus. Hetken päästä, kun katsot, niin pipo on pois päästä. Nämä on kotona opetettu siihen, että asioista neuvotellaan ja semmoinen käskytys saa vaan niskakarvat pystyyn. Me emme voi muuttaa yhteiskuntaa vaan meidän on pakko sopeutua siihen, miten lapset kotona kasvatetaan. Joskus toki meinaa tulla ihan oikea riita teinin kanssa, mutta senkin saa vielä lopetettua siihen antamatta periksi, että laukaisee tilanteen jollain letkautuksella. Hyvin, hyvin harvoin sitten ollaan siinä, että joutuu alkamaan vääntämään tosissaan.

Tärkeintä yläkoululaisten ja lasten kanssa yleensäkin on fiilis, että ope tykkää oppilaasta. Varmin tapa on saada jatkuva konflikti aikaiseksi, jos oppilas kuvittelee open vihaavan. Sen sijaan opettaja, joka vaikuttaa tykkäävän oppilaista on vahvoilla kurinpidossakin.

”Tota, eikös lukiossa, kuten koko 2. asteella, pidä olla syventävät (lavi) yhdessä opettettavassa aineessa, niin aineopinnoilla (cumu) saa opettaa niitä muita? Näin muistelisin, mutta siitä on kyllä joku vuosi kun asetusta olen tavannut.”

Pätee myös yläkoulussa. Kaiklla aineenopettajilla on laudaturia vastaavat opinnot pääaineessa ja cumu sivuaineessa. Jos sinulla on pätevyys toimia yläkoulussa, sinulla on pötevyys toimia myös lukiossa ja ammattikoulussa (ammattikoulussa on myös lisänä työkokemus). KoulSemmoista kuin ”lukio-ope” ei ole - tutkinto on sama kuin aineenopettajalla yläkoulussa, koulutus on täysin sama.