tulijasta lähtijäksi

Nyt ymmärrän erästäkin mänttiharjulaista, joka aina katsoi ihmisiä kuin lehmä uutta veräjää kyräillen. Kai siinä lehmässä oli sitten jotain outoa, mäntyharjulainen kun on.

Mäntyharjussa oli 2004, 7018 asukasta.
Mäntyharjussa on 2013, 6281 asukasta.
Aikas hurjaa, eikö??

Ei haittaa vaikka sisäsiittoisten kylä näivettyisi pois.

Metsittyy vain koko kylä...

Jos täältä muualle ja nimenomaan paremmille työmarkkinoille lähtee, niin sitä ei kannata tehdä enää nelikymppisenä, sillä siinä tapauksessa joutuisi luultavasti koko työkautensa maksamaan asuntovelkojaan. Se rajoittaa aika paljon elämistä ja liikkumista.

Parasta on lähteä 20-25 vuoden iässä tai aikaisemminkin. Onneksi kaikki tuonikäiset eivät noin tee. Onnettomuudeksi taas siinä joukossa on paljon sellaisia, joista ei kunnon työntekijöitä tule millään.

Kerran kaveri junteille sanos.
Kato pääristeyksessä etenki kesällä.

Pää liikkuu erittäin nopiaa alkuasukkailla.

Homma huomattu.

Tänne muuttanut huomaa nopeasti joukon epäkohtia. Kun niihin yrittää puuttua, niin saa kyllä vihat päälleen.

Siinä helposti saa kuulla, että' "minä kyllä tiedän, kun olen ikäni asunut täällä". Voisi kuvitellla , että sen huomaa vaikkapa silloin, kun tulee asumaan asunto-osakeyhtiöön, jossa paikalliset asukkaat pyrkivät noudattamaan omaa järjenjuoksuaan Suomen lain sijasta.

Muuan ajattelun Tonavahan, tiettävästi ei mjulainen, kirjoitti taannoin, että Mjusta voisi tulla eläkeläisten Eldorado, jonne joukolla muuttaisi höppänäikäisiä rollaattorilla liikuvia mummoja ja vaareja.
Edelleen kyseisen kirjoittajan (T...) näkemyksen nämä eläisivät ruhtinaallisia eläkepäiviä Mjulla.
Houkutteleva ajatus vai mitä?

Eläkepäiviäkin täällä on eletty, mutta ei täältä mitään Eldoradon kaltaista ole paljastunut. Toivossa on kuitenkin hyvä elää.

Täällä on välistä tavannut jopa kerrassaan mukavia ihmisiä.

Hankalat kanssaihmiset voi täällä välttää, kun hankkii omakotitalon siten, että lähin naapuri on vähintään puolen kilometrin päässä.

Jos taas hankkii asunnon asunto-osakeyhtiöstä, siinä tuskin kauan itse viihtyy. Senhän voi onneksi varsin helposti vuokrata.

"Jos täältä muualle ja nimenomaan paremmille työmarkkinoille lähtee, niin sitä ei kannata tehdä enää nelikymppisenä"

Me muutettiin pois nelikymppisinä eikä olla kaduttu. Vaikka onkin asuntovelkaa, on kuitenkin työpaikat ja markkinat aivan toista luokkaa.
Ei kaduta kuin se, ettei lähdetty aiemmin. Joskus kun lomareissulla poikkeaa mänt... alkaa lähes pahoinvoinnin kaltainen tunne ja äkkiä pois.

Mäntyharjuhan on ihan mukavaa seutua.
Samaa ei voi sanoa mäntyharjulaisista.

Tuntuu ihan ymmärrettävältä, juuri tähän vuodenaikaan, näitä tämänhenkisiä juttuja täältä lueskella. Mäntyharju on iso kesäpitäjä, vaan talven ehtiessä siellä torilla taitaa mäntyharjulainen etsiä toistaan ja osumat on harvassa.

Sikäli on tärkeää, että on paikkakuntatuntemusta, jos meinaa vuoden ympäri noilla turuilla ja toreilla viihtyä. Kesäpopulaatio lienee niin mökkiläispitoista, että Mäntyharjulla kirjoilla olevat lienevät pieni vähemmistö. Mutta on kylällä palvelut ja kesäkansa tuo sesonkina rahan niiden ylläpitoon. Ulkopuolisen silmin paikkakunnalla menee ihan kohtuullisesti, vaikka Saimaalle on yhteys vasta Ristiinasta, eli ollaan pikkuvesistöjen veneilykunta.

Mäntyharjulla on nykyään noin 6300 asukasta (vähän alle) ja vuodessa kuolee vähän yli 70 asukasta.
Jos kootaan on sattumanvaraisesti 90 mäntyharjulaista, niin tilaston mukaan yksi niistä ei ole elossa vuoden kuluttua. Kuka tahansa voisi olla se yhdeksäskymmenes.

Mäntyharju on hienoa seutua ja mäntyharjulaiset hienoja ihmisiä! Ainahan joukkoon mahtuu joku sopeutumattomampikin, mutta ei anneta sen häiritä. Muuttakoot vaikkapa Helsinkiin, niin molemmat voittavat: molempien paikkojen keskimääräinen älykkysosamäärä kasvaa!

Mäntyharjussa on paljon hyvää ja kaunista ja mikä parasta, ihmiset tekevät ison osan siitä. Vietin kylällä lapsuuden & nuoruuden ja toivon että joskus tie veisi sinne vielä takaisin. Työpaikan perässä paluu vaikuttaa harmillisen epätodennäköiseltä mutta jos elämässä on jotain oppinut, niin sen että mitä vain voi tapahtua - ja tapahtuu.

Ilolla seuraan kun kylälle jääneet ikätoverit ovat siirtyneet työelämään, yrittäjiksi, vanhemmiksi...lista on pitkä. Joukkoon mahtuu myös maailmalta opin hakeneita paluumuuttajia. Uskon että uusi sukupolvi mäntyharjulaisia päättäjiä & vaikuttajia tulee olemaan aikaansaavaa ja osaavaa porukkaa, juuri sellaista jota mikä tahansa pieni kylä tarvitsee pärjätäkseen kamppailussa erittäin haastavien tosiasioiden kanssa.

Pessimistejä, marmattajia, nihilistejä, länkyttäjiä ja itsekkäitä nuijia riittää jokaiseen kylään ja kaupunkiin. Ne pitää jättää omaan arvoonsa sillä em. ihmisryhmät eivät kykene rakentavaan kritiikkiin eivätkä vastuunkantoon. Ilman näitä kahta asiaa asiat junnaavat paikoillaan.

Joka työpaikallakin on järkeviä ja kovia kokeneita ihmisiä, joilla ei ole kykyä muuhun kuin nippanappa itsensä elättämiseen ja kaikesta valittamiseen.
Suurin osa ei halua eikä kestä sitä painetta, mitä tulee kun joutuu muidenkin puolesta asioista päättämään.

En ole minkään sortin kuntapäättäjä mutta monissa töissä olen ollut ja nykyään yrittäjänä. Ensimmäistä kertaa elämässä meillä on työntekijä, jolle voi oikeasti antaa suht vapaat kädet toimia työssään.

Tänne muuttaneita ei tosiaankaan oteta aina avosylin vastaan.

Luultavasti kuvitellaan, että vieras on tullut tänne etsimään epäkohtia. Kun löytää niitä, pitää täkäläisiä pilkkanaan.

Tulija taas on hölmistynyt todetessaan täkäläiset vihamieliset asenteet.

Nyt on moni muualta muuttanut saanut huomata ettei sossusta irtoakaan rahaa kuten aiemmalta muuttopaikkakunnalta.

jepulis