Ne takertuvat pieniin yksityiskohtiin. Samalla tavoin kuin tietyt äärikristillisestkin tahot, jotka ovat hukannet kristinuskon kokonaisuuden ja itseperussanoman.
Ateistit eivät näe kristinuskon kokonaisuutta
ei se niin mee
32
131
Vastaukset
- Keksimällä keksitty
Kyllä kaikki tietävät, että kristityn perussanoma on evankeliumin ilosanoma ja lähimmäisenrakkaus. Kumpikaan niistä ei vain paljoa näy kristityn arjessa. Raamatun pitäisi myös olla keskeinen, mutta kristitty ei opiskele Raamatun historiaa lainkaan, vaan pönkittää sillä vain omia uskomuksiaan.
Se perussanoma, jota sinä haet, on kirkkoisien keksimä ns. punainen lanka. Luepa jostain, miten kristinusko luotiin.- usko tai älä
Kristitty ei opiskele Raamatun historiaa lainkaan? Eikö sitä sentään jonkin verran kuulu kouluopetukseen. Ehkä pitäisi olla enemmän?
Vaikka itse jonkin verran tunnen Raamatun ja antiikin historiaa, pidän kuitenkin tärkeämpänä Raamatun keskeisimmän sisällön tuntemusta. Ilman sitä on Euroopassa monien asioiden ja tapojen ymmärtäminen hankalaa.
Kaikkien ei silti tarvitse olla mitään raamatuntutkijoita. Se ei ketään pelasta, vaan usko Jeesukseen. Ja se on aika yksinkertainen asia tai sitten ei. Itselläni ei tuota uskoa ole siinä mielessä kuin sitä tiukimmat julistavat. usko tai älä kirjoitti:
Kristitty ei opiskele Raamatun historiaa lainkaan? Eikö sitä sentään jonkin verran kuulu kouluopetukseen. Ehkä pitäisi olla enemmän?
Vaikka itse jonkin verran tunnen Raamatun ja antiikin historiaa, pidän kuitenkin tärkeämpänä Raamatun keskeisimmän sisällön tuntemusta. Ilman sitä on Euroopassa monien asioiden ja tapojen ymmärtäminen hankalaa.
Kaikkien ei silti tarvitse olla mitään raamatuntutkijoita. Se ei ketään pelasta, vaan usko Jeesukseen. Ja se on aika yksinkertainen asia tai sitten ei. Itselläni ei tuota uskoa ole siinä mielessä kuin sitä tiukimmat julistavat.No, jos noin ajatellaan, niin ei ateisti ymmärrä muidenkaan uskontojen perussanomaa kuten he itse.
- 1 + 2
helsinkijokkeri kirjoitti:
No, jos noin ajatellaan, niin ei ateisti ymmärrä muidenkaan uskontojen perussanomaa kuten he itse.
Joo, ei fyysikko tai kemisti oikein tajua homeopaattiakaan...
Eikös se perussanoma jännity toisaalta perisynnin ja sen tuottaman kadotusuhan ja toisaalta Jeesuksen ristinkuoleman tuoman pelastuksen uskomisen väliin? Kokonaisuus on tietenkin suurempi, mutta minä oon ymmärtänyt, että se perussanoma olis tuossa?
Ja noihinn minä en usko, en perisyntiin, enkä ristinkuoleman tuottamaan pelastusoptioon.
Toisaalta, nuohan ovat vain osia suuremmasta, kristinuskon Jumalan olemassaoloa koskevasta kysymyksestä, jossa kantani on se, että sitä tuskin on olemassa, Tämän kannan kautta kaikki muukin sen päälle rakennettu vesittyy katsannossani.- eri ajattelutavat
Sinä oletkin poikkeus tämän palstan ateistien joukossa sikäli, että tajuat olennaisia asioita ja kokonaisuuksia ja niiden merkityksen.
Nämä muut yrittävät rakentaa kokonaisuutta pikku yksityiskohdista käsin, ja eihän siitä mitään tule, kun ne pikku yksityiskohdat ovat Raamatussa tunnetusti usein keskenään ristiriitaisia tai muuten vain järjettömiä tai kauheita.
Mä olen ajatellut, että tässä on kysymys erilaisista ajattelutavoista. Useimmilla ateisteilla sekä äärikristityillä ajattelutapa on sellainen, että he katsovat yksityiskohtia ja pyrkivät rakentamaan niistä kokonaisuutta. Oliko tuo nyt nimeltään induktiivista vai deduktiivista ajattelua, en muista. Taisi olla induktiota. Tuo ajattelutapa pätee tieteen teossa, ja siksi nämä ateistit luottavat tieteeseen. Äärikristityt suhtautuvat Raamattuun yhtä "tieteellisesti", yksityiskohtaisina faktoina, joista rakentuu kokonaisuus.
Päinvastainen ajattelutapa katsoo ensin kokonaisuutta ja johtaa siitä yksityiskohtia. Tuo ajattelutapa pätee epätieteellisillä alueilla, kuten yleensä humanistisilla ja taiteellisilla alueilla.
Kyse on eri aivolohkojen toiminnasta. Se ajattelutapa ihmisellä korostuu, mikä aivojen osa hänellä on kehittyneempi. - ruskeakielinen lipov
eri ajattelutavat kirjoitti:
Sinä oletkin poikkeus tämän palstan ateistien joukossa sikäli, että tajuat olennaisia asioita ja kokonaisuuksia ja niiden merkityksen.
Nämä muut yrittävät rakentaa kokonaisuutta pikku yksityiskohdista käsin, ja eihän siitä mitään tule, kun ne pikku yksityiskohdat ovat Raamatussa tunnetusti usein keskenään ristiriitaisia tai muuten vain järjettömiä tai kauheita.
Mä olen ajatellut, että tässä on kysymys erilaisista ajattelutavoista. Useimmilla ateisteilla sekä äärikristityillä ajattelutapa on sellainen, että he katsovat yksityiskohtia ja pyrkivät rakentamaan niistä kokonaisuutta. Oliko tuo nyt nimeltään induktiivista vai deduktiivista ajattelua, en muista. Taisi olla induktiota. Tuo ajattelutapa pätee tieteen teossa, ja siksi nämä ateistit luottavat tieteeseen. Äärikristityt suhtautuvat Raamattuun yhtä "tieteellisesti", yksityiskohtaisina faktoina, joista rakentuu kokonaisuus.
Päinvastainen ajattelutapa katsoo ensin kokonaisuutta ja johtaa siitä yksityiskohtia. Tuo ajattelutapa pätee epätieteellisillä alueilla, kuten yleensä humanistisilla ja taiteellisilla alueilla.
Kyse on eri aivolohkojen toiminnasta. Se ajattelutapa ihmisellä korostuu, mikä aivojen osa hänellä on kehittyneempi.puhut noin vain koska kaarne aina mielistelee uskoa ja uskovia. muut ateistit ei nuoleskele teitä
- eri ajattelutavat
ruskeakielinen lipov kirjoitti:
puhut noin vain koska kaarne aina mielistelee uskoa ja uskovia. muut ateistit ei nuoleskele teitä
Olihan tuokin yritys:) Ei kaarne nuole. Se on tosiasiassa aika ärtsy.
Mie vain yritin sanoa, että me ihmiset ollaan oikeasti erilaisia. Täällä nyt vaan on niin, että omasta ajattelutavasta käsin kritisoidaann toisenlaista ajattelutapaa, vaikka ei ymmärretä siitä hölynpölyä. ruskeakielinen lipov kirjoitti:
puhut noin vain koska kaarne aina mielistelee uskoa ja uskovia. muut ateistit ei nuoleskele teitä
Voihan mun kirjoittelut nähdä nuoleskelunakin, jos siltä tuntuu. Toisaalta, mun intressit on ihan mun henkilökohtaisia, joten mulla ei ole mitään "ateistista missiota" täällä viipymiseen, vaan olen täällä selvittämässä itselleni ihan itsekeskeisesti uskoon liittyviä asioita.
Ei siis ole mun omien intressien mukaista olla kriittisesti joka ketjussa kertomassa kuinka väärässä teistit on missäkin asiassa. Mun asiaa ajaa paremmin rauhallinen pohdiskelu, vaikka toki välillä lipeän tästä epävirallisesta linjastani.
Olen myös kertonut mielipiteeni useimmista palstan keskeisistä kestoaiheista, eikä mun käsitykset kovin paljon eronne ateistien keskimääräisistä käsityksistä. Mutta koska mulla ei ole suurta tarvetta voittaa väittelyjä, niin mun mielipide hukkuu ehkä tuohon suureen railakkaampaan päävirtaan.
Mua kiinnostaa usko ja puhun siitä mieluustisovinnolla.Uskontoihin suhtaudunaikakriittisesti, mutta mua ei kiinnosta käyttääenergiaa niiden jatkuvaan nuijimiseen.Jos se tuntuu nuoleskelulta, niin tähän mielipiteeseen jokaisella on toki oikeus.eri ajattelutavat kirjoitti:
Sinä oletkin poikkeus tämän palstan ateistien joukossa sikäli, että tajuat olennaisia asioita ja kokonaisuuksia ja niiden merkityksen.
Nämä muut yrittävät rakentaa kokonaisuutta pikku yksityiskohdista käsin, ja eihän siitä mitään tule, kun ne pikku yksityiskohdat ovat Raamatussa tunnetusti usein keskenään ristiriitaisia tai muuten vain järjettömiä tai kauheita.
Mä olen ajatellut, että tässä on kysymys erilaisista ajattelutavoista. Useimmilla ateisteilla sekä äärikristityillä ajattelutapa on sellainen, että he katsovat yksityiskohtia ja pyrkivät rakentamaan niistä kokonaisuutta. Oliko tuo nyt nimeltään induktiivista vai deduktiivista ajattelua, en muista. Taisi olla induktiota. Tuo ajattelutapa pätee tieteen teossa, ja siksi nämä ateistit luottavat tieteeseen. Äärikristityt suhtautuvat Raamattuun yhtä "tieteellisesti", yksityiskohtaisina faktoina, joista rakentuu kokonaisuus.
Päinvastainen ajattelutapa katsoo ensin kokonaisuutta ja johtaa siitä yksityiskohtia. Tuo ajattelutapa pätee epätieteellisillä alueilla, kuten yleensä humanistisilla ja taiteellisilla alueilla.
Kyse on eri aivolohkojen toiminnasta. Se ajattelutapa ihmisellä korostuu, mikä aivojen osa hänellä on kehittyneempi.En tiedä, oletko oikeassa, mutta sen verran tuo pitää paikkansa, että minä kyllä edustan "epätieteellistä humanistista ja taiteellista ajattelua" :-\
- eri ajattelutavat
kaarne kirjoitti:
En tiedä, oletko oikeassa, mutta sen verran tuo pitää paikkansa, että minä kyllä edustan "epätieteellistä humanistista ja taiteellista ajattelua" :-\
Jep. Tuo on käynyt ilmi.
Saako kysyä yhtä asiaa? Tai siis tietenkin aina kysyä saa... Sanoit tuossa, että sinua kiinnostaa usko, mutta uskontoihin suhtaudut kriittisesti. Mitä tarkoitat uskolla? Ihan pelkkää luottamustako vain, jolla ei ole edes selvää kohdetta? Jos, niin miten ihminen voi tietää uskovansa ja luottavansa, jos ei tiedä edes mihin.
Jos uskolla on tietoinen kohde, se onkin silloin jo uskontoa, vaikka minimaalisessa mielessä. Siitä puuttuu uskonnon yhteisöllisyys, perinteet, riitit ja sen sellainen, sekä tietysti melkein kaikki opit.
Siis, mihin vedät uskon ja uskonnon rajan? Tämä tässä askarruttaa. Epäilen nimittäin, että luet uskon alueelle kuuluvaksi sellaista, mikä on jo uskontoa.
Nyt alkoi muuten yhtäkkiä tuntua siltä, niinkuin tästä olisi keskusteltu tällä palstalla joskus aikaisemmin niin, että sinä olet ollut mukana. Ja että olisit sanonut että pidät uskontoina sellaisia, jotka täyttävät uskonnon ulkoiset tunnusmerkit kuten nuo yhteisöllisyys, dogmit ym. Ja että jos joku uskoo vain itsekseen esmes korkeimpaan voimaan, se ei ole uskontoa. Entä onko se uskontoa, jos joku uskoo samalla tavalla itsekseen Raamatun Jumalaan ilman mitään muita oppeja tai kristinuskon tunnusmerkkejä? Missä kohden menee mielestäsi uskon ja uskonnon raja? Tässä on nyt jotakin, mikä hiertää, siksi kyselen. eri ajattelutavat kirjoitti:
Jep. Tuo on käynyt ilmi.
Saako kysyä yhtä asiaa? Tai siis tietenkin aina kysyä saa... Sanoit tuossa, että sinua kiinnostaa usko, mutta uskontoihin suhtaudut kriittisesti. Mitä tarkoitat uskolla? Ihan pelkkää luottamustako vain, jolla ei ole edes selvää kohdetta? Jos, niin miten ihminen voi tietää uskovansa ja luottavansa, jos ei tiedä edes mihin.
Jos uskolla on tietoinen kohde, se onkin silloin jo uskontoa, vaikka minimaalisessa mielessä. Siitä puuttuu uskonnon yhteisöllisyys, perinteet, riitit ja sen sellainen, sekä tietysti melkein kaikki opit.
Siis, mihin vedät uskon ja uskonnon rajan? Tämä tässä askarruttaa. Epäilen nimittäin, että luet uskon alueelle kuuluvaksi sellaista, mikä on jo uskontoa.
Nyt alkoi muuten yhtäkkiä tuntua siltä, niinkuin tästä olisi keskusteltu tällä palstalla joskus aikaisemmin niin, että sinä olet ollut mukana. Ja että olisit sanonut että pidät uskontoina sellaisia, jotka täyttävät uskonnon ulkoiset tunnusmerkit kuten nuo yhteisöllisyys, dogmit ym. Ja että jos joku uskoo vain itsekseen esmes korkeimpaan voimaan, se ei ole uskontoa. Entä onko se uskontoa, jos joku uskoo samalla tavalla itsekseen Raamatun Jumalaan ilman mitään muita oppeja tai kristinuskon tunnusmerkkejä? Missä kohden menee mielestäsi uskon ja uskonnon raja? Tässä on nyt jotakin, mikä hiertää, siksi kyselen."Mitä tarkoitat uskolla? Ihan pelkkää luottamustako vain, jolla ei ole edes selvää kohdetta? Jos, niin miten ihminen voi tietää uskovansa ja luottavansa, jos ei tiedä edes mihin."
Niinpä. Tämä on yksi kysymyksistä, joita mua kiinnostaa pohtia ja selvitellä. Ei mulla ole asiasta selvää kuvaa.
Olen lähipiirini uskovien, lähinnä rakkaani kanssa, kanssa jutellut asiasta ja näyttää siltä,että uskoa ja uskon kohdetta on vaikea erottaa toisistaan, kun puhutaan henkilökohtaisesta kokemuksesta.
Kuitenkin täällä joku pappi joskus erotteli toisistaan kaksi uskoa: uskon jolla uskotaan ja uskon johon uskotaan.Siis jonkunlaisen tunteen tai kokemistavan, ja kohteen johon se tunne kiinnittyy. Se oli mulle yksi uusi oivallus, että noinkin voi ajatella.
Jos nuo erotellaan toisistaan, niin silloin se kokemisen tapa pysyy, vaikkakohde vaihtuu.Se on siis itsenäinen asia riippumatta kohteesta. Siis usko, ilman tiettyä kohdetta. Se on kiinnostava asia.
Olen yrittänyt kaupitella sitä yhteyden kokemuksena, mutta tätä ei kukaan ole vielä ostanut :-)
Sama asia on tullut esiin mm. suomenuskoisten keskusteluissa: usko ei aina ole uskoa jonkun entiteetin olemassaoloon: monet suomenuskoiset ovat ateisteja, jos ajatellaan teisti-ateisti-akselilla. Usko selitetään joskus esim. juuri yhteyden kokemuksena luonnon kanssa. Tämä tosin täyttää uskonnon tunnusmerkitsikäli,että siihen liittyy kuitenkin yhteisöllisesti jaettuja käsityksiä.
Yksi tapa pohtia uskoa on kokemus pyhästä. Äläkä lysy, mitä tarkoitan pyhällä... :-)
Onko se "uskoa" että kokee jotkut asiat pyhäksi, jos siihen ei liity teistisiä käsityksiä tai yhteisöllisiä sidoksia?
Kuten huomaat, mulla ei ole valmiita vastauksia. Joten kysele vain. Kuulen mielelläni muiden käsityksiä näistä asioista.- eri ajattelutavat
kaarne kirjoitti:
"Mitä tarkoitat uskolla? Ihan pelkkää luottamustako vain, jolla ei ole edes selvää kohdetta? Jos, niin miten ihminen voi tietää uskovansa ja luottavansa, jos ei tiedä edes mihin."
Niinpä. Tämä on yksi kysymyksistä, joita mua kiinnostaa pohtia ja selvitellä. Ei mulla ole asiasta selvää kuvaa.
Olen lähipiirini uskovien, lähinnä rakkaani kanssa, kanssa jutellut asiasta ja näyttää siltä,että uskoa ja uskon kohdetta on vaikea erottaa toisistaan, kun puhutaan henkilökohtaisesta kokemuksesta.
Kuitenkin täällä joku pappi joskus erotteli toisistaan kaksi uskoa: uskon jolla uskotaan ja uskon johon uskotaan.Siis jonkunlaisen tunteen tai kokemistavan, ja kohteen johon se tunne kiinnittyy. Se oli mulle yksi uusi oivallus, että noinkin voi ajatella.
Jos nuo erotellaan toisistaan, niin silloin se kokemisen tapa pysyy, vaikkakohde vaihtuu.Se on siis itsenäinen asia riippumatta kohteesta. Siis usko, ilman tiettyä kohdetta. Se on kiinnostava asia.
Olen yrittänyt kaupitella sitä yhteyden kokemuksena, mutta tätä ei kukaan ole vielä ostanut :-)
Sama asia on tullut esiin mm. suomenuskoisten keskusteluissa: usko ei aina ole uskoa jonkun entiteetin olemassaoloon: monet suomenuskoiset ovat ateisteja, jos ajatellaan teisti-ateisti-akselilla. Usko selitetään joskus esim. juuri yhteyden kokemuksena luonnon kanssa. Tämä tosin täyttää uskonnon tunnusmerkitsikäli,että siihen liittyy kuitenkin yhteisöllisesti jaettuja käsityksiä.
Yksi tapa pohtia uskoa on kokemus pyhästä. Äläkä lysy, mitä tarkoitan pyhällä... :-)
Onko se "uskoa" että kokee jotkut asiat pyhäksi, jos siihen ei liity teistisiä käsityksiä tai yhteisöllisiä sidoksia?
Kuten huomaat, mulla ei ole valmiita vastauksia. Joten kysele vain. Kuulen mielelläni muiden käsityksiä näistä asioista.Se, mitä tuo pappi sinulle selitti, on ihan normaaliteologiaa. Noin kuulemma teologiassa voidaan jakaa usko kahteen osaan, ja kelvollinen jako se minusta on, vaikka ei ihan selvä.
Noin jaan itse uskon omassa mielessäni. Minulle se usko, jolla uskotaan, on luottamuksen tunne, mutta siihen sisältyy kyllä myös yhteyden kokemus, yhteys siihen johon luottaa. Minulle se, johon luotan, on itseni yläpuolella, niin että tuo yhteyden kokemus voi olla hieman erilaatuinen kuin suomenuskoisilla. He luullakseni kokevat olevansa samalla tasolla luonnon kanssa, vai miten se oikein on?
Mutta, tuossa yhteyden kokemuksessakin on jo mukana kohde, niin ettei se ole vain tunne ilman kohdetta.
Tämä menee kyllä jo hiustenhalkomiseksi. Voiko tietää, millainen on puhdas luottamuksen ja/tai yhteyden tunne ilman tietoista kohdetta? Voiko niitä tunteita edes olla ilman kohdetta? Voiko olla pelkkää puhdasta uskoa, jolla uskotaan? Itse melkein kallistun siihen, että ei voi. Että ihmisessä on vain valmius noihin kokemuksiin, ja ne syntyvät, kun on sopiva kohde. Siinä mielessä kaikkien kaikki usko olisi aina tiukasti otettuna uskontoa, pitäisi sisällään myös uskon, johon uskotaan. Niillä suomenuskoisillakin on varmaan pohjalla jokin uskon kohde, olisiko se vaikka kaikkeus, olevainen, tai elämä, tai jotain sellaista.
Itselläni tuohon perususkoon (kutsun sitä tässä nyt niin) liittyy pyhä, koska uskoni kohde on minulle pyhä. En tiedä, voiko olla pyhän kokemusta ilman uskoa, mutta ilman teististä uskoa varmasti voi, koska sinäkin olet sitä kokenut, etkä ole ainoa jonka tiedän. eri ajattelutavat kirjoitti:
Se, mitä tuo pappi sinulle selitti, on ihan normaaliteologiaa. Noin kuulemma teologiassa voidaan jakaa usko kahteen osaan, ja kelvollinen jako se minusta on, vaikka ei ihan selvä.
Noin jaan itse uskon omassa mielessäni. Minulle se usko, jolla uskotaan, on luottamuksen tunne, mutta siihen sisältyy kyllä myös yhteyden kokemus, yhteys siihen johon luottaa. Minulle se, johon luotan, on itseni yläpuolella, niin että tuo yhteyden kokemus voi olla hieman erilaatuinen kuin suomenuskoisilla. He luullakseni kokevat olevansa samalla tasolla luonnon kanssa, vai miten se oikein on?
Mutta, tuossa yhteyden kokemuksessakin on jo mukana kohde, niin ettei se ole vain tunne ilman kohdetta.
Tämä menee kyllä jo hiustenhalkomiseksi. Voiko tietää, millainen on puhdas luottamuksen ja/tai yhteyden tunne ilman tietoista kohdetta? Voiko niitä tunteita edes olla ilman kohdetta? Voiko olla pelkkää puhdasta uskoa, jolla uskotaan? Itse melkein kallistun siihen, että ei voi. Että ihmisessä on vain valmius noihin kokemuksiin, ja ne syntyvät, kun on sopiva kohde. Siinä mielessä kaikkien kaikki usko olisi aina tiukasti otettuna uskontoa, pitäisi sisällään myös uskon, johon uskotaan. Niillä suomenuskoisillakin on varmaan pohjalla jokin uskon kohde, olisiko se vaikka kaikkeus, olevainen, tai elämä, tai jotain sellaista.
Itselläni tuohon perususkoon (kutsun sitä tässä nyt niin) liittyy pyhä, koska uskoni kohde on minulle pyhä. En tiedä, voiko olla pyhän kokemusta ilman uskoa, mutta ilman teististä uskoa varmasti voi, koska sinäkin olet sitä kokenut, etkä ole ainoa jonka tiedän."Minulle se usko, jolla uskotaan, on luottamuksen tunne, mutta siihen sisältyy kyllä myös yhteyden kokemus, yhteys siihen johon luottaa."
"Voiko olla pelkkää puhdasta uskoa, jolla uskotaan?"
Minä taidan ajatella niin, että se perusluottamus ja yhteys on oman itsen ytimeen. Tai siihen kokonaisvaltaiseen yhteyteen maailmaan, joka seuraa siitä, että on yhteydessä itsensä ytimeen. Ajattelen ja kokeilen ainakin jungilaisia ajatuksia asiasta.
Siitä syntyy perusluottamus. Se on sanoja ja ajatuksia edeltävä kokemus, joka saa selityksiä sitä mukaa, kun ihmiselle syntyy sanoja ja ajatuksia sen selittämiseen.
Vähän hämärää, myönnän. Kehittelen tätä vielä ja ehkä mulla joskus on yksinkertaisia ja selkeitä ajatuksia asiasta.- eri ajattelutavat
kaarne kirjoitti:
"Minulle se usko, jolla uskotaan, on luottamuksen tunne, mutta siihen sisältyy kyllä myös yhteyden kokemus, yhteys siihen johon luottaa."
"Voiko olla pelkkää puhdasta uskoa, jolla uskotaan?"
Minä taidan ajatella niin, että se perusluottamus ja yhteys on oman itsen ytimeen. Tai siihen kokonaisvaltaiseen yhteyteen maailmaan, joka seuraa siitä, että on yhteydessä itsensä ytimeen. Ajattelen ja kokeilen ainakin jungilaisia ajatuksia asiasta.
Siitä syntyy perusluottamus. Se on sanoja ja ajatuksia edeltävä kokemus, joka saa selityksiä sitä mukaa, kun ihmiselle syntyy sanoja ja ajatuksia sen selittämiseen.
Vähän hämärää, myönnän. Kehittelen tätä vielä ja ehkä mulla joskus on yksinkertaisia ja selkeitä ajatuksia asiasta.Niin, itse ajattelen, että usko kulkee juuri ihmisen ytimen kautta. Siis että usko tulee Jumalalta, ja ihmisen oma ydin, syvimmäksi sisimmäksi olen itse sitä kutsunut, on "välittäjäaine".
Jos tuota ajattelee psykologisesti, niin ympäristöltähän se rakkaus on lapselle tullut, ja se on synnyttänyt perusluottamuksen.
Tuon kaiken alkulähde on uskoni mukaan Jumala.
"perusluottamus. Se on sanoja ja ajatuksia edeltävä kokemus, joka saa selityksiä sitä mukaa, kun ihmiselle syntyy sanoja ja ajatuksia sen selittämiseen."
Nuo sanat ja ajatukset ovat minusta sitten jo uskontoa tai muuta tietoista elämänkatsomusta.
- Riitaisa uskonto
Minua ei edes kiinnosta mikään kristinuskon sanoma. Riittää, kun tietää, ettei kristityillä ollut alun alkaenkaan mitään yhtenäistä uskoa tai oppia. Miksi sellainen pitäisi nykyään yhtäkkiä olla olemassa?
Kristinusko, kuten muutkin uskonnot, on aina muokannut tehokkaasti laajojen ihmismassojen ajattelua. Kristinusko on vallanpitäjille oiva työkalu, koska siinä on valmiiksi kansan alistaminen ja muut elementit vallanpitäjiä varten.
Ihan kulloisenkin valtaapitävän johtoporukan tahdon mukaan nuo massat on lapsesta asti pistetty omaksumaan halutut arvot ja ajattelutapa. Ihminen kun on useimmiten valmiiksi auktoriteetti-alisteinen, itsekäs ja taikauskoinen typerys.
Meidän suomalaistenkin suhtautuminen massasta poikkeaviin ihmisryhmiin kuten köyhiin, vammaisiin, sairaisiin tai muuten heikommassa asemassa oleviin on ollut julmempi. Vielä muutama vuosikymmen sitten köyhien kyykytys oli täälläkin yleistä ja hyväksyttyä kansanhuvia. Että se siitä kristillisestä empatiasta.
Nykytilanne on toki paljon parempi, mutta eipä ole kristinuskon vallastakaan enää paljoa jäljellä ja elämme demokratiassa.- minusta taas
Minusta taas näyttää siltä, että nykyään köyhien kyykytys on voimakkaampaa kuin aikoihin. Epätasa-arvo on todella voimissaan ja kasvaa koko ajan. Suomessa ilmapiiri on kova. Johtuukohan se maallistumisesta?
- evl.
Vaikka kuulunkin evl.kirkkoon ja uskon että voi olla olemassa jonkinlainen korkeampi voima niin ikiateistin kirjoitus on minusta täyttä asiaa ja totta.
minusta taas kirjoitti:
Minusta taas näyttää siltä, että nykyään köyhien kyykytys on voimakkaampaa kuin aikoihin. Epätasa-arvo on todella voimissaan ja kasvaa koko ajan. Suomessa ilmapiiri on kova. Johtuukohan se maallistumisesta?
minusta taas
>>>Minusta taas näyttää siltä, että nykyään köyhien kyykytys on voimakkaampaa kuin aikoihin.- lusikka sopassa
minusta taas kirjoitti:
Minusta taas näyttää siltä, että nykyään köyhien kyykytys on voimakkaampaa kuin aikoihin. Epätasa-arvo on todella voimissaan ja kasvaa koko ajan. Suomessa ilmapiiri on kova. Johtuukohan se maallistumisesta?
Uskonnot vaikuttavat toki osaltaan erilaisiin moraalikäsityksiin, mutta niiden vaikutus ei ole järin suuri ainakaan enää nykypäivänä. Meksikossakin kristittyjä on 95% väestöstä, mutta jos kyseisen maan touhua miettii niin enpä heidän moraalikäsityksiään lähtisi paremmaksi sanomaan.
Euroopassa ja varsinkin Pohjoismaissa erilaiset moraalikäsitykset ovat päässeet kehittymään nopeammin, koska väkimäärä on suhteellisen pieni. Muutokset on helpompi ajaa läpi.
- metsien poika
"Minusta taas" epäili että köyhien kyykytys johtuisi maallistumisesta. Taitaa johtua työväenliikkeen arvojen unohtamisesta.
- Nasse.
Perussanoma, kuten ikiateisti tuolla jo totesikin, on hyvin pitkälti rakennettu kolmen elementin ympärille:
- hallitseminen
- hyväksikäyttö
- petos
Vaimiten avaaja itse tiivistäisi kyseisen väkivaltauskonnon ydinkomponentit?- Vatu pasisti
Tuohan kuulostaa aivan Kokoomuksen puolueohjelmalta. Persutkin varmaan kirjaavat nuo kohdat omaansa, kunhan tokenevat isänmaallisuudestaan sen verran, että oppivat riittävästi äidinkieltä.
Mitäkö tällä oli tekemistä kristinuskon kanssa?
"Jumala isänmaata siunatkoon"
- Juho Kusti
*Kyllä kaikki tietävät, että kristityn perussanoma on evankeliumin ilosanoma ja lähimmäisenrakkaus.*
Lähimmäisenrakkaus on arvostettava asia, eikä sen edistämisessä ole mitään vikaa niin pitkään kuin sen varjolla ei yritetä ujuttaa omaa agendaa autettavan mieleen.
Mitä muilta osin tulee kristinuskon perussanomaan, ihmisellä on onneksi valinnanvapaus: vapaus olla uskomatta perisyntiin (ja syntiin ylipäätänsä), evankeliumiin ja varsinkin siihen, mitä Raamattu väittää tapahtuvan sitten kun evankeliumi on levitetty kaikkialle. Vai oliko tässä juuri sellainen "pieni" yksityiskohta, johon ei saanut puuttua?Ateistit takertuu juuri niihin yksityiskohtiin, jotka todistaa kristinuskon olevan perseestä :D ...Pitäisi vain puhua niistä asiosita, jotka eivät todista mistään mitään, mutta saavat kristinuskon näyttämään hyvältä...Idiootti.
- pelkkä ei mitään sii
No sinähän et ole kumaakaan. Tai ei uskalla tulla msitään kaapista ulos.
- atte343443
Kaikki uskonnot aina tekee seuraavan väitteen: "muut ei pysty tajuamaan missä MEIDÄN uskonnossa ja uskossa on kysymys"...alkaa olemaan jo varsin kulunut fraasi uskikset =D
- ...
Paitsi että taitaa olla totta.
- sdlfsjldkfjsld
Jännä oletus. Eipä ole tullut mieleenikään, että joku voisi keksiä tuollaisen tulkinnan. Yksityiskohdistahan sitä nimenomaan keskustellaan. Ei se tarkoita, etteikö kokonaisuus olisi tiedossa.
No, kukin tavallaan.
Koetko kristilliseksi yleistää tuolla tavalla ja tehdä omista oletuksistasi totuusväittämiä muista ihmisistä? - öljyä lampussa?
"Ne takertuvat pieniin yksityiskohtiin. Samalla tavoin kuin tietyt äärikristillisestkin tahot, jotka ovat hukannet kristinuskon kokonaisuuden ja itseperussanoman."
Se on ikävää jos ateistit tosiaan näin tekevät. Eihän se Jeesus näin kehoittanut toimimaan, eihän?
- Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. (Matteus 5:19)
No enpä tiedä tarvitseeko sitä puuttua pikkuisiin yksityiskohtiin. Vai tarvitseeko?
Ne jotka ottavat uskonnon tosissaan, lähtevät toteuttamaan Jumalan tahtoa hyvin vakavissaan, heidät tullaan tuomitsemaan fundamentalistisina kiihkokristittyinä jotka edustavat uskonnollista terrorismia, mutta heitä tullaan kutsumaan taivasten valtakunnassa suureksi.
Saanko kysyä sitä miksi haluat olla yhteistyössä ateistien kanssa?
- Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä? Voivatko Kristus ja Beliar* olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko? (2. Korinttilaisille 6:14-15)
- Siksi Herra sanoo: Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään saastaiseen, niin otan teidät vastaan (2. Korinttilaisille 6:17)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miten voit manipuloida katsojalukuja?
Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj452822Oletteko naiset huomanneet sellaista asiaa
että vaikka miehiä tulee ja menee ja hakeutuu seuraanne mitä viehättävämpiä olette niin sitä enemmän itseasiassa te olet782121KRP alkaa tutkia Ulvilan murhaa
Jokohan nyt löydetään riittävä näyttö Annelin tuomitsemiseen miehensä murhasta tai taposta.1071888Onkohan tämä jotain elämää suurempaa
Vai olenko kehitellyt nämä tunteet vain omassa pääkopassani. Tunne kyllä sanoo että jotain tässä on.. Toivottavasti et m381658Nainen sä olet
arvokas muista se. Yritän pitää pienen kontaktin yllä vaikka turhaahan tämä on. Toivottavasti joulu meni hyvin ja otat r781419- 901277
En ole häneltä kylläkään koskaan nähnyt sellaista
Tottakai jos hän olisi jonkunlaisen selvän eleen tai jonkun jutun näyttänyt, että häntä kiinnostaakin niin tietenkin si31274- 1171264
Onko Estlink-2 kaapeli lainkaan vaurioitunut?
Vai onko kyseessä Naton operaatio Venäjän ns. varjolaivaston pysäyttämiseksi, ja kaapelivaurio vain simuloitu.2751254Oon vähän pettynyt
Suhun mies. Luulin, että haluat mut ja juokset paljasjaloin kilpaa savannilla leijjonien ja sarvikuonojen ohi saadaksesi1111186