Miten toimitte, kun seksi ei jostain syystä suju? Itselleni on kauhean vaikeaa puhua asiasta, vaikka jostain seksiin liittyvistä asioista voinkin puhua avoimesti. On tunnettu pari vuotta, homma ei vaan etene, ei suju. Toisaalta ei seksi ole mikään pakkokaan siinä suhteessa, mutta... En tahtoisi loukata toista, joten en puhu, vaikka ilmeisesti jokin ongelma on. Oma intoni laskee sitten jo senkin vuoksi, että homma on työlästä, en tiedä, mitä pitäisi tehdä. Tajusin vasta nyt, että minulla ei ole toimivaa seksielämää. Joskus ehkä on ollut. Houkuttaisi laittaa joku parinetsintäilmoitus. Ideoita, etenkin sen puhumispuolen suhteen?
Kun seksi on työlästä...
Keski-ikäinen nainen
7278
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
”… sen puhumispuolen suhteen?”
Minusta kysyminen on paras keino ja valittaminen huonoin.
Jos puhuminenkaan ei suju niin parasta vaihtaa kumppania ajoissa.
Munkki/nunna luostariin tollaset kitisijät
Otan viunaa ja unohdan koko seksin
Itse asiassa tarkoituksenani ei ollut mitenkään valittaa, jos sen käsityksen saitte, niin keksitte itse olemattoman sävyn kirjoitukselleni. Tarkoitus on nimenomaan luodata tietä erään ihmisen sisimpään. Toisaalta haluni ei ole omistaa, se vaihe on jo elämässäni ohi.
Harmillista, että näillä seksipalstoilla on tapana harrastaa sellaista dualismia, että seksi on aksonia, johon tunteet eivät liity millään lailla ja tunnepuolen palstat ovat erikseen. Toisaalta enpä sitten enää ihmettele, mitä täällä itse kirjoitatte. Jotain tyydyttämättömiä tarpeita itsellännekin on. Muuten olisitte vällyjen välissä tai sohvalla runkkaamassa, ette täällä kynäilemässä. Tai jopa auringonlaskua tuijottamassa käsikädessä jonkun nuoren tummaverikön kanssa. Mutta harvoinpa samat ihmiset sekä puhuvat että toimivat, enkä ole tässä itse poikkeus.
Mutta mikäpä ei, nunnaluostari kuulostaa kovin mukavalta vaihtoehdolta. Ja siitä muuten on munkkiluostari ihan kävelymatkan päässä. Onpa silloin tällöin joku talkoolainen tai nunnakokelas tullut raskaaksikin.
No sitten on sexiterapeutti sinne purkamaan tuntojaan ei Se ongelma täällä itkemällä ratkea
Moikka keski-ikäinen nainen!
Itse asiassa kirjoituksesi on aika hyvä & koskettaa varmasti useamman suomalaisen arkea vaikka siitä ei puhuta ääneen. Oletko itse yrittänyt puhua asiasta miehesi/poikaystävän kanssa? Monella vakituisella parilla on samoja ongelmia varmasti jossain vaiheessa suhdetta. Itseni mielestä on paras miettiä itse mikä tekee seksistä huonoa/vastenmielistä jonka jälkeen ottaa asiat puheeksi kumppanin kanssa. Oletteko kokeillut piristää hetkiä erinlaisilla asuilla/paikoilla/leluilla? Monella siitäkin on apua että saa hiukan erinlaista kokemusta. Mutta jos puhuminen ei onnistu niin sitten on mahdollisesti kuljettu yhteinen matka loppuun jolloin kannattaa miettiä mitä itse haluaa elämältä/suhteelta koska jokainen on omasta onnesta vastuussa. Olisi mukava jutella lisää s-postin välityksellä [email protected] on minun jos kaipaat kuuntelijaa.
Heipsan Halsu! Kiva että joku ymmärsi. Valitettavasti joudun jättämään näin netissä muutamia tunnistusta helpottavia asioita sanomatta (ainakaan en halua että toinen osapuoli näkee, että kirjoitan asiasta nettiin). Jos olisin lisännyt kirjoitukseeni muutamia yksityiskohtia, olisi koko juttu vaikuttanut toisenlaiselta. Mutta tiedän kokemuksesta, että Suomi on maa, jossa tarvitsee sanoa varomattomasti kolme yksityiskohtaa, ja ihminen tulee niillä tunnistetuksi. Eli että tuossa ei ollut koko totuus, mutta enempää en voinut kirjoittaa, ja yritän olla tekemättä sitä nytkään (tiedän kuinka helposti lipsautan vääriä sanoja ulos).
Eli kysymykseni oleellinen pointti oli nimenomaan saada apua siihen, miten keskustella asiasta ja miten edetä asiassa. Miksi muka keskustelupalstalla ei voisi keskustella aiheesta "miten keskustella seksistä", etenkin kun vastaukset tyyliin 1) mene luostariin, 2) mene seksiterapeutille, 3) älä valita, 4) hanki elämä (ja mitä muuta henkisesti keskenkasvuiset keksivätkin sanoa), ovat auttamattoman yksipuolisia ja osoittavat vain sitä, että tavis/keskustalupalstalainen ei voi/osaa keskustella (itsekään) asiasta, vaan pitää olla vain hurjaa aksonia.
Yksivaihtoehto tietysti on, että rohkaisen itseni, ja puhun asiasta juuri niinkuin ajattelen. Siinä ei ole mitään pahaa, se vaan vaatii hyvin paljon harkintaa.
Mietin sähköpostiyhteydenottoa, itselläni ei tällä hetkellä vain ole anonyymiä sähköpostiosoitetta, mutta äkkiäkkös sellaisen laatii.