Minun olisi tarkoitus aloittaa tammikuussa kemian opinnot luonnontieteellisessä tiedekunnassa ja samalla menisin valmennuskurssille lääketieteelliseen tiedekuntaan. Aloitan opinnot, koska minulla on ollut pari vuotta taukoa opinnoista ja töistä hakuprosessini takia.
Onko jollain kokemuksia opiskelusta toisessa tiedekunnassa ja samalla valmistautumisesta pääsykokeeseen? Jaksaako sitä? Kuinka pitkiä ovat päivät? Olen aikaisemmin valmistautunut kokopäiväisesti pääsykokeeseen ja muistan sen olleen raskasta. Toisaalta nyt olen kokenut sen ja olen oppinut ne ns. vaikeimmat asiat (laskurutiini jne).
Kokemuksia muilta, jotka opiskelevat toisessa tiedekunnassa ja haluavat lääkkikseen.
Onko jollain kokemuksia opiskelusta toisessa tiedekunnassa ja samalla valmistautumisesta pääsykokeeseen? Jaksaako sitä? Kuinka pitkiä ovat päivät? Olen aikaisemmin valmistautunut kokopäiväisesti pääsykokeeseen ja muistan sen olleen raskasta. Toisaalta nyt olen kokenut sen ja olen oppinut ne ns. vaikeimmat asiat (laskurutiini jne).
Kokemuksia muilta, jotka opiskelevat toisessa tiedekunnassa ja haluavat lääkkikseen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Riippuu varmaan tiedekunnasta myös jonkun verran. Opiskelen itse pääaineena fysiikkaa, ja voin sanoa, että on tästä hyötyäkin ollut tulevaa lääketieteen pääsykoe hakua varten. Aika nopeasti fysiikassa (1 kurssin jälkeen) kuitenkin aletaan lähestyä derivoimalla ja integroimalla tehtäviä, ja ne menevät reilusti yli pääsykokeen tason. Kemiassa 1 ja 2 kurssit ovat hyödyllisiä, tosin niissäkin tulee jonkun verran lukion ylittävää tietoa.
Laboratoriotöitä on myös luonnontieteiden opiskelussa jonkun verran, ja voin sanoa, että kyllä ne tökkivät ja pahasti valmistautumisen kannalta - etenkin selkkareiden teko töistä. Niihin voi parhaillaan mennä 10-20 tuntia, ja sitä vain ajattelee että "tähänkö käytän hakuaikaani".
Etenkin matematiikkaa joutuu myös lukemaan jos fysiikkaa opiskelee, ja sekin vie aika paljon aikaa ja jaksamista. Riippuu tietysti sinusta, kuinka paljon kursseja haluat kerralla.
Pääsykokeen kannalta yliopiston anti ei ole siis mielestäni yhtä hyvää, kuin mitä saisi itsenäisesti lukion oppimäärää opiskellessa aikaan. Bonuksena kuitenkin matemaattinen päättelykyky saattaa saada lisäpotkua, aineistojen lukeminen on helpompaa sekä kokemusta yliopistoelämästä karttuu jo tässä vaiheessa. Kyllä sitä ehtii jonkun verran sivussa lukion oppimäärää opiskelemaan, jos on ahkera.
Niin tosiaan, päivien pituus riippuu siitä, millaisia kursseja otat, kuinka paljon kursseja otat, ja kuinka ahkerasti haluat panostaa niihin. Luentopakkoa ei ainakaan meidän tiedekunnassa ole, ja luenkin luentokalvot itsenäisesti kotoa. Laboratoriot ovat pakollisia, ja niitä meillä on kemiassa tässä vaiheessa kerran viikossa. Fysiikassa on ollut nyt 3 labraa joihin saa valita itse ajat. Käyn siis koulussa about 1-2kertaa viikossa.
Kotona sitten menee aikaa noihin koulun kursseihin 3-4h, jos ei lasketa selkkarien tekoa (ja olen 3-5 saanut tenteistä toistaiseksi).
Päivien pituus koululla on siis n. 4h labrapäivinä, muutoin 0h.