Tämä mielenkiintoinen palstailu on herättänyt minussa muutamia ajatuksia, joihin mielelläni saisin vastauksia ja mielipiteitä.
Kirjoitatteko mielestänne siten, että teidän tekstinne tunnistaa saman henkilön kirjoittamiksi, vai kirjoitatteko tarkoituksella välillä kuin täysin eri henkilönä?
Jos jälkimmäinen on kyllä, niin miksi? Onko syynä pelkkä hauskanpito? Joku muu tarkoitus, mikä?
Itselleni on tullut sellainen hämmentävä tunne, että jotkut ihmiset elävät tavallaan montaa elämää yhtaikaa. Ehkä oikeassakin elämässä?
Tämän tarkoitus ei ollut sitten mikään utelu pahassa mielessä, kunhan kysyn.
Kirjoitatteko mielestänne siten, että teidän tekstinne tunnistaa saman henkilön kirjoittamiksi, vai kirjoitatteko tarkoituksella välillä kuin täysin eri henkilönä?
Jos jälkimmäinen on kyllä, niin miksi? Onko syynä pelkkä hauskanpito? Joku muu tarkoitus, mikä?
Itselleni on tullut sellainen hämmentävä tunne, että jotkut ihmiset elävät tavallaan montaa elämää yhtaikaa. Ehkä oikeassakin elämässä?
Tämän tarkoitus ei ollut sitten mikään utelu pahassa mielessä, kunhan kysyn.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kirjoitan fiiliksen mukaan omana itsenäni. Huumori on erikseen. En ajattele tunnistaako minut tai ei. Uskoisin, että minut tunnistaa siksi helposti, mutta aivan sama, mitä väliä sillä on. Josus kirjoitan omalla murteella, joskus kirjakielellä, mutta en harhautusmielessä.
Entä aloittaja, miten itse toimit ?
Kirjoitan eri nikeillä, mutta kaikki kyllä samaa ja tunnistettavaa. Ainakin jos hiukan tuntee kirjoittajaa. On kirjoittamikseni kyllä luultu vääriäkin tekstejä, eikä jokaista varmasti voi tunnistaa.
Huumorilla ja tunteella kirjoitan. Välillä vähän ärsyttelen, mutta en ilkeile tarkoituksella.
ap
on erittäin vaikeasti hoidettava pään sairaus. Kuka on mielenterveys alaa opiskellut ja/ tai töitä sillä alalla tehnyt tietää kyllä varmasti tuon sairauden.
Nopeasti täällä tosiaan alkaa tunnistaa kirjoittajia...
Empä usko että tunnistatte. Epäilen, että suurin osa on kuin minä, lueskelee silloin tällöin ja kirjoittaa todella harvoin. Vaihdellen nimimerkkiään.
Huomaan kirjoittavani ehkä eri tyylillä kiireissä kommenttia hittäessä tai silloin, kun vakavia pohdin.
Joskus laitan tahallani omaa murrettani, jos aloituskin on tehty vähän samalla tapaa omintakeiseksi.
Runotyyppiseen vastaan mieluustii samalla tyylillä,jos osaan.
Ja en kirjoita nikeillä, enkä aina samalla tyylillä, kun oon saanut täältä todella ilkeää palautetta niskaan ja jopa omaan postiini asti.
Enimmäkseen luen. En aloittele.
Kirjoitan niinkuin tunnen, joskus tuntuu siltä, että täällä lainaillaan toisten kommentteja ja ehkä tyyliä kirjoittaa, vai onko niin, että monella sama tyyli, toki myös provosointia näyttää olevan, Se on mielestäni kaikista alhaisin tyylilaji, saada nyt joku ihminen, jonka kuvittelee olevan täällä, näyttämään joltain muulta, kun ensin vähän lainaa tekstiä ja lisää siihen jotakin itse keksittyä.
Toki tänne kirjoittelijat saavat itse varautua kestämään "leikin", vaikka itse purkaisi vaan tuntojaan, jotkut tunteet ovat sellaisia, ettei niitä viitsi, edes ystävälleen aina toitottaa.
Harvemmin täällä kuitenkin käyn, piti lopettaa, mutta kun eksyin lukemaan.. Tänään ei kuitenkaan aikaa, eikä oikein haluakaan, vaan onhan niitäkin hetkiä, tänään paljon tekemistä ja ryhdyn toimeen, jotta saan mahdollisimman paljon tehtyä, enkä voi lopuksi olla sanomatta hyvää työpäivää sille eräälle miehelle, nyt taisi mennä kaikille niille jotka lukee, koska en kertonut etunimeä enkä sukunimeä, tyhmä minä, haittaaks'
Lisäys, sanonta "tyhmä minä" olen jostain täältä lukenut, ei siis mun, näin tunsin nyt. Nyt kai joku luuli, että on sama.. No, siinäs näette, kuinka tyhmää on kuvitella, jonkun tietyn täällä kirjoittavan ties mitä.
Vaan nyt poistun.