Seinäjoelta ketään?

No periaattes en sairasta eli siis ei oo diagnosoitu yms mut luulen että mulla vois olla jonkin sortin syömihäiriö? Tarttekko parantumis apuu vai laihdutustsemppaus kaverii vai mitä? :)

Täällä myös!

Laihdutuskaveria lähinnä etsiskelen.
Minkä ikäisiä olette?

Seinäjoelta 26-vee juuri sairaalahoidosta päässyt anorektikko haluaa sanoa,että älkää pelleikö näillä asioilla. Nauttikaa elämästä ja nuoruudesta.Minullakin meni tämän sairauden takia kokonainen vuosi hukkaan.Nyt on aivan mahtava olo kun on toipunut sairauden aiheuttamista vaivoista.

Kas, olet ikätoverini kokemuksella1. En sano tätä ollakseni v-mäinen, mutta olet todella onnekas, koska "vain" vuosi elämästäsi on mennyt "hukkaan".
Lähes 10 vuotta on mennyt sinne hukkaan, ja varmaan menee sinne ne kymmenen seuraavaakin..
En jaksa enää yrittää parantua. Pahimmista pohjamudista on päästy ylös, jonkinlaisessa ylläpitovaiheessa elän. Mutta hirmuista parantumishinkua en huomaa omaavani.

Voisin katua erittäin katkerasti sitä, millainen olen, mutta koska en tiedä millaista elämäni voisi olla muuten, miksi osaisin katua?
Uskallan väittää, että anoreksia on antanut mulle melkein yhtä paljon kuin mitä se on ottanutkin: mä tiedän selviytyväni kaikesta, mä tunnen itseni paljon paremmin kuin suurin osa ikäisistäni. Mulla on elämänkokemusta enemmän kuin suurimmalla osalla ikäisistäni.

Totta on se, että tätä en toivo kaverilleni, mutta ne, joilla tämä on, voivat vaikuttaa sen suuntaan ja ottaa siitä _positiivisella_ tavalla kaiken hyödyn irti, enkä nyt tarkoita tällä mitään "jee, laihdutan itteni 15-kiloiseksi".