Eurokriisi ja EKP
Setelirahoitus onkin jo käynnissä
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2009/03/10/setelirahoitus-onkin-jo-kaynnissa/20096379/170
Tuore raha kiertää kehää
EKP on viime syksyn jälkeen voimakkaasti lisännyt uuden rahan tarjontaa ja suuri osa tästä painotuoreesta rahasta on mutkan kautta päätynyt rahoittamaan euromaiden kasvavia velkamääriä.
Näin EKP on tarkoituksella tai tahattomasti käynnistänyt eräänlaisen välillisen setelirahoituksen. EKP ei ole kuitenkaan rikkonut sääntöjään, sillä tuore raha on kiertänyt valtioille euroalueen pankkien kautta.
Näin voi päätellä laskemalla yhteen kaksi viime kuukausien erittäin suurta muutosta EKP:n ja euroalueen pankkien toimissa.
Ensin EKP lisäsi pankeille tarjoamansa keskuspankkirahoituksen määrää erittäin voimakkaasti. Pian tämän jälkeen euroalueen pankit ryhtyivät rahoittamaan eurovaltioita poikkeuksellisen suurilla rahasummilla.
Samalla syntyi pankkien ja valtioiden välille erikoinen kuvio, jossa tuettavat tukevat tukijoitaan.
Valtiot käyttävät kasvavia rahasummia pankkiensa tukemiseen estääkseen tuhoisaa luottolamaa. Pankkituki kuitenkin maksaa, ja muutenkin velkaiset valtiot joutuvat ottamaan rutkasti uutta velkaa. Suuri osa uudesta velkarahasta on peräisin pankeilta, myös valtion tukea saaneilta pankeilta.
Valtioiden velkatarve on kasvanut nopeasti
Eurovaltiot ja muut Länsi-Euroopan valtiot joutuvat tänä vuonna hakemaan rahoitusmarkkinoilta uutta lainarahoitusta arviolta lähemmäs 800 miljardia euroa. Maailmanlaajuisesti valtioiden velanottotarpeeksi arvioidaan tänä vuonna pitkälti yli 2 000 miljardia euroa.
Pelkästään tällä viikolla eurovaltioiden odotetaan hakevan rahoitusmarkkinoilta uutta velkarahaa yhteensä jopa 12 miljardia euroa.
Velkakirjojen kasvava tarjonta on jo hieman kohottanut valtioilta vaadittavia korkoja. Eniten ovat nousseet velkaisimpien ja suurimpia pankkiriskejä kantavien eurovaltioiden, kuten Kreikan, Irlannin ja Itävallan valtioilta vaadittavat korot.
Silti juuri euroalueen ongelmavaltiot ovat alkuvuoden kuluessa kattaneet hyvin suuren osan koko tämän vuoden velanottotarpeestaan. Talouslehti Economistin mukaan esimerkiksi Kreikan ja Irlannin valtioilla on jo noin puolet tämän vuoden velkatarpeistaan kassassa.
Pankeilla 1,3 biljoonan obligaatiosijoitukset
Euroalueen pankit eivät ole tavallisten korkosijoittajien tavoin säikkyneet edes velkaisimpien eurovaltioiden rahoittamista. Päin vastoin, euroalueen pankit ovat loppusyksyn jälkeen kasvattaneet eurovaltioiden velkakirjojen ostojaan merkittävästi – todella merkittävästi.
EKP:n julkaisemien tilastojen mukaan euromaiden pankit kasvattivat sijoituksiaan eurovaltioiden velkakirjoihin marras–tammikuussa peräti 115 miljardia euroa. Tämä oli suurin pankeista valtioiden velkakirjoihin kolmessa kuukaudessa vyörynyt uuden rahan määrä yli kymmeneen vuoteen.
Pankkien hallussa oli EKP:n tilastojen mukaan eurovaltioiden obligaatioita tammikuun lopussa peräti 1 300 miljardin euron arvosta. Pankkien obligaatiosijoitukset kasvoivat pelkästään tammikuussa lähes 60 miljardia euroa.
Talouslehti Financial Timesin mukaan sveitsiläispankki UBS on arvioinut euroalueen pankkien ostaneen suurimman osan eurovaltioiden uusista velkakirjoista. Esimerkiksi tammikuussa pankit ostivat UBS:n mukaan 75 prosenttia valtioiden uusista velkakirjoista.
Draghi: EKP on valmis markkinaoperaatioihin
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2012/08/02/draghi-ekp-on-valmis-markkinaoperaatioihin/201234829/12
Euroopan keskuspankki voi ottaa aktiivisesti osaa avoimiin markkinaoperaatioihin, keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi lupasi tänään. Hänen mukaansa joidenkin euromaiden valtionlainojen markkinakorkojen nousua ei voida hyväksyä.
Asiantuntijat: Draghin puhe odotusten mukainen
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/08/02/asiantuntijat-draghin-puhe-odotusten-mukainen/201234842/12
Etukäteen markkinoilla oli arveltu, että EKP voisi ilmoittaa ostavansa kriisimaiden valtionlainoja jälkimarkkinoilta pysyvän vakausmekanismin EVM:n kautta. Nyt kriisimaiden on ilmeisesti kuitenkin pyydettävä apua ennen sen saamista.
Draghin puheen keskeisenä viestinä voi asiantuntijoiden mukaan pitää juuri sitä, ettei EKP ilmeisesti anna kriisimaiden pelastamisen tyssäävän kriisirahastojen mahdolliseen riittämättömyyteen.
Setelirahoitus onkin jo käynnissä
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2009/03/10/setelirahoitus-onkin-jo-kaynnissa/20096379/170
Tuore raha kiertää kehää
EKP on viime syksyn jälkeen voimakkaasti lisännyt uuden rahan tarjontaa ja suuri osa tästä painotuoreesta rahasta on mutkan kautta päätynyt rahoittamaan euromaiden kasvavia velkamääriä.
Näin EKP on tarkoituksella tai tahattomasti käynnistänyt eräänlaisen välillisen setelirahoituksen. EKP ei ole kuitenkaan rikkonut sääntöjään, sillä tuore raha on kiertänyt valtioille euroalueen pankkien kautta.
Näin voi päätellä laskemalla yhteen kaksi viime kuukausien erittäin suurta muutosta EKP:n ja euroalueen pankkien toimissa.
Ensin EKP lisäsi pankeille tarjoamansa keskuspankkirahoituksen määrää erittäin voimakkaasti. Pian tämän jälkeen euroalueen pankit ryhtyivät rahoittamaan eurovaltioita poikkeuksellisen suurilla rahasummilla.
Samalla syntyi pankkien ja valtioiden välille erikoinen kuvio, jossa tuettavat tukevat tukijoitaan.
Valtiot käyttävät kasvavia rahasummia pankkiensa tukemiseen estääkseen tuhoisaa luottolamaa. Pankkituki kuitenkin maksaa, ja muutenkin velkaiset valtiot joutuvat ottamaan rutkasti uutta velkaa. Suuri osa uudesta velkarahasta on peräisin pankeilta, myös valtion tukea saaneilta pankeilta.
Valtioiden velkatarve on kasvanut nopeasti
Eurovaltiot ja muut Länsi-Euroopan valtiot joutuvat tänä vuonna hakemaan rahoitusmarkkinoilta uutta lainarahoitusta arviolta lähemmäs 800 miljardia euroa. Maailmanlaajuisesti valtioiden velanottotarpeeksi arvioidaan tänä vuonna pitkälti yli 2 000 miljardia euroa.
Pelkästään tällä viikolla eurovaltioiden odotetaan hakevan rahoitusmarkkinoilta uutta velkarahaa yhteensä jopa 12 miljardia euroa.
Velkakirjojen kasvava tarjonta on jo hieman kohottanut valtioilta vaadittavia korkoja. Eniten ovat nousseet velkaisimpien ja suurimpia pankkiriskejä kantavien eurovaltioiden, kuten Kreikan, Irlannin ja Itävallan valtioilta vaadittavat korot.
Silti juuri euroalueen ongelmavaltiot ovat alkuvuoden kuluessa kattaneet hyvin suuren osan koko tämän vuoden velanottotarpeestaan. Talouslehti Economistin mukaan esimerkiksi Kreikan ja Irlannin valtioilla on jo noin puolet tämän vuoden velkatarpeistaan kassassa.
Pankeilla 1,3 biljoonan obligaatiosijoitukset
Euroalueen pankit eivät ole tavallisten korkosijoittajien tavoin säikkyneet edes velkaisimpien eurovaltioiden rahoittamista. Päin vastoin, euroalueen pankit ovat loppusyksyn jälkeen kasvattaneet eurovaltioiden velkakirjojen ostojaan merkittävästi – todella merkittävästi.
EKP:n julkaisemien tilastojen mukaan euromaiden pankit kasvattivat sijoituksiaan eurovaltioiden velkakirjoihin marras–tammikuussa peräti 115 miljardia euroa. Tämä oli suurin pankeista valtioiden velkakirjoihin kolmessa kuukaudessa vyörynyt uuden rahan määrä yli kymmeneen vuoteen.
Pankkien hallussa oli EKP:n tilastojen mukaan eurovaltioiden obligaatioita tammikuun lopussa peräti 1 300 miljardin euron arvosta. Pankkien obligaatiosijoitukset kasvoivat pelkästään tammikuussa lähes 60 miljardia euroa.
Talouslehti Financial Timesin mukaan sveitsiläispankki UBS on arvioinut euroalueen pankkien ostaneen suurimman osan eurovaltioiden uusista velkakirjoista. Esimerkiksi tammikuussa pankit ostivat UBS:n mukaan 75 prosenttia valtioiden uusista velkakirjoista.
Draghi: EKP on valmis markkinaoperaatioihin
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2012/08/02/draghi-ekp-on-valmis-markkinaoperaatioihin/201234829/12
Euroopan keskuspankki voi ottaa aktiivisesti osaa avoimiin markkinaoperaatioihin, keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi lupasi tänään. Hänen mukaansa joidenkin euromaiden valtionlainojen markkinakorkojen nousua ei voida hyväksyä.
Asiantuntijat: Draghin puhe odotusten mukainen
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/08/02/asiantuntijat-draghin-puhe-odotusten-mukainen/201234842/12
Etukäteen markkinoilla oli arveltu, että EKP voisi ilmoittaa ostavansa kriisimaiden valtionlainoja jälkimarkkinoilta pysyvän vakausmekanismin EVM:n kautta. Nyt kriisimaiden on ilmeisesti kuitenkin pyydettävä apua ennen sen saamista.
Draghin puheen keskeisenä viestinä voi asiantuntijoiden mukaan pitää juuri sitä, ettei EKP ilmeisesti anna kriisimaiden pelastamisen tyssäävän kriisirahastojen mahdolliseen riittämättömyyteen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.