Euroshokit ja EMU-valtiot
Liittovaltiokehitys imee Suomeakin velkasyöveriin
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/12/30/liittovaltiokehitys-imee-suomeakin-velkasyoveriin/201244494/170
Kriisipiikissä jo tuhat kertaa risteilijävippi
Suomen valtio on kriisin kuluessa velkaantunut omien alijäämiensä kattamisesta. Näin valtion piikkiin on muutamassa vuodessa kertynyt parikymmentä miljardia euroa uutta velkaa.
Tämän lisäksi valtion vastuulle on eri kriisitoimista kertynyt Suomelle "kuuluva" noin parin prosentin osuus kaikista kriisitoimien toteuttamiseksi otetuista uusista veloista tai yhteisellä riskillä olevista epävarmoista saatavista.
Laskutavasta riippuen Suomen valtion piikissä on 30–40 miljardia euroa sellaisia kriisitoimista johtuvia velka- ja takausvastuita tai riskipitoisia saatavia, jotka eivät näy valtion omissa velkaluvuissa mutta ovat silti valtion vastuulla tai riskillä.
Jos kriisivastuita arvioidaan jo toteutettujen toimien asemesta kaikkien laina-, pääoma- ja takaussitoumusten enimmäismäärin, nousee valtion kriisivastuiden enimmäismäärä pitkälle yli 50 miljardiin euroon. EKP voi toki milloin tahansa paisuttaa lukeman ennalta rajoittamattoman suureksi.
Mutta ilman euronkaan uusia tukilupauksia tai kriisitoimia Suomi on jo nyt luvannut maksaa muiden velkoja enimmillään tuhat kertaa suuremmalla summalla kuin olisi tarvittu Turun telakan risteilijäurakan varmistamiseksi.
Suomea tarvitaan laskun maksajaksi
Liian suurten velkavastuiden järjesteleminen uudelleen eurovaltioiden kesken keventäisi kaikkein velkaisimpien velkataakkaa mutta velkojen yhteenlaskettu kokonaismäärä kevenee vain maksamalla tai tappioita kärsimällä.
Suomi on ylivelkaisten euromaiden joukossa keskimääräistä vähemmän velkainen, joten Suomelle yhteisvastuu tietäisi osuutta vielä velkaisempien veloista. Suomea tarvitaan toisin sanoen ainakin muiden velkoja maksamaan.
Sattumoisin Suomi ei ole vain keskivertoa vähävelkaisempi vaan se on kaikista edes Suomen kokoisista 11 vanhasta eurovaltiosta ylivoimaisesti vähävelkaisin. Siksi velkojen tasajako kasvattaisikin juuri Suomen velkataakkaa ylivoimaisesti eniten.
Eurovaltioiden kaikkien velkojen yhteisvastuullinen jako sälyttäisi Suomelle uutta velkaa tähänastisia kriisivastuita ronskimmin ja melkein saman verran kuin valtiolla on ennestään omaa velkaa.
Puheena olevat summat ovat liian suuria maksettaviksi ja suoraan sanottuna hervottomia. Sen on kriisi jo muutaman viime vuoden kuluessa tehnyt selväksi.
Vanhoilla eurovaltioilla on ensi vuoden lopussa velkaa yhteensä vähän päälle 9 100 miljardia euroa. Tämän EU-komission ennusteen mukaan velkaa on vuoden kuluttua jokseenkin tuhat miljardia euroa runsaammin kuin sitä oli vuosi sitten.
Tätä tahtia eurovaltiot uppoavat velkasyöveriin – Suomi muiden mukana.
Suomen velkataakka paukahtaisi tuplaksi
Tähän mennessä euromaat ovat jakaneet kriisitoimien taakkaa pääosin sen mukaan, mikä on kunkin maan kansallisen keskuspankin osuus EKP:n niin sanotusta muunnetusta pääoma-avaimesta.
Kriisimaiden saamat vapautukset kriisitoimien taakanjaosta ovat vastaavasti kasvattaneet taakkaa jakamaan jääneiden maiden, kuten Suomen, osuuksia rahoitus- ja takausvastuista.
Suomen osuus on eri kriisitoimissa vaihdellut kahden prosentin hujakoilla. Samaan osuuteen päästään, vaikka velkavastuita jaettaisiin kunkin euromaan osuudella yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta (bkt).
Komissio ennustaa, että Suomen valtion velka on ensi vuoden lopussa 109 miljardia euroa.
Jos Suomen vastuulle tulisi kaksi prosenttia kaikkien eurovaltioiden veloista, paukahtaisi valtion omien velkojen päälle yli 80 miljardia euroa muiden velkoja ja valtion velkavastuut humahtaisivat yhteensä 190 miljardiin euroon.
Tähän mennessä kertyneet ja luvatut kriisivastuut päälle, niin valtion piikissä onkin jo 240 miljardia euroa ja kokonaisvelkaisuuden suhdeluku 120 prosenttia vuotuisen bkt:n arvosta.
Muutos nykyisestä olisi melkoinen, sillä omin voimin Suomen valtion velkaisuuden suhdeluku ei nouse komission mukaan ensi vuonnakaan kuin 55 prosenttiin – ja pysyy ainoana EU:n määräämän 60 prosentin kattorajan alapuolella.
Liittovaltiokehitys imee Suomeakin velkasyöveriin
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/12/30/liittovaltiokehitys-imee-suomeakin-velkasyoveriin/201244494/170
Kriisipiikissä jo tuhat kertaa risteilijävippi
Suomen valtio on kriisin kuluessa velkaantunut omien alijäämiensä kattamisesta. Näin valtion piikkiin on muutamassa vuodessa kertynyt parikymmentä miljardia euroa uutta velkaa.
Tämän lisäksi valtion vastuulle on eri kriisitoimista kertynyt Suomelle "kuuluva" noin parin prosentin osuus kaikista kriisitoimien toteuttamiseksi otetuista uusista veloista tai yhteisellä riskillä olevista epävarmoista saatavista.
Laskutavasta riippuen Suomen valtion piikissä on 30–40 miljardia euroa sellaisia kriisitoimista johtuvia velka- ja takausvastuita tai riskipitoisia saatavia, jotka eivät näy valtion omissa velkaluvuissa mutta ovat silti valtion vastuulla tai riskillä.
Jos kriisivastuita arvioidaan jo toteutettujen toimien asemesta kaikkien laina-, pääoma- ja takaussitoumusten enimmäismäärin, nousee valtion kriisivastuiden enimmäismäärä pitkälle yli 50 miljardiin euroon. EKP voi toki milloin tahansa paisuttaa lukeman ennalta rajoittamattoman suureksi.
Mutta ilman euronkaan uusia tukilupauksia tai kriisitoimia Suomi on jo nyt luvannut maksaa muiden velkoja enimmillään tuhat kertaa suuremmalla summalla kuin olisi tarvittu Turun telakan risteilijäurakan varmistamiseksi.
Suomea tarvitaan laskun maksajaksi
Liian suurten velkavastuiden järjesteleminen uudelleen eurovaltioiden kesken keventäisi kaikkein velkaisimpien velkataakkaa mutta velkojen yhteenlaskettu kokonaismäärä kevenee vain maksamalla tai tappioita kärsimällä.
Suomi on ylivelkaisten euromaiden joukossa keskimääräistä vähemmän velkainen, joten Suomelle yhteisvastuu tietäisi osuutta vielä velkaisempien veloista. Suomea tarvitaan toisin sanoen ainakin muiden velkoja maksamaan.
Sattumoisin Suomi ei ole vain keskivertoa vähävelkaisempi vaan se on kaikista edes Suomen kokoisista 11 vanhasta eurovaltiosta ylivoimaisesti vähävelkaisin. Siksi velkojen tasajako kasvattaisikin juuri Suomen velkataakkaa ylivoimaisesti eniten.
Eurovaltioiden kaikkien velkojen yhteisvastuullinen jako sälyttäisi Suomelle uutta velkaa tähänastisia kriisivastuita ronskimmin ja melkein saman verran kuin valtiolla on ennestään omaa velkaa.
Puheena olevat summat ovat liian suuria maksettaviksi ja suoraan sanottuna hervottomia. Sen on kriisi jo muutaman viime vuoden kuluessa tehnyt selväksi.
Vanhoilla eurovaltioilla on ensi vuoden lopussa velkaa yhteensä vähän päälle 9 100 miljardia euroa. Tämän EU-komission ennusteen mukaan velkaa on vuoden kuluttua jokseenkin tuhat miljardia euroa runsaammin kuin sitä oli vuosi sitten.
Tätä tahtia eurovaltiot uppoavat velkasyöveriin – Suomi muiden mukana.
Suomen velkataakka paukahtaisi tuplaksi
Tähän mennessä euromaat ovat jakaneet kriisitoimien taakkaa pääosin sen mukaan, mikä on kunkin maan kansallisen keskuspankin osuus EKP:n niin sanotusta muunnetusta pääoma-avaimesta.
Kriisimaiden saamat vapautukset kriisitoimien taakanjaosta ovat vastaavasti kasvattaneet taakkaa jakamaan jääneiden maiden, kuten Suomen, osuuksia rahoitus- ja takausvastuista.
Suomen osuus on eri kriisitoimissa vaihdellut kahden prosentin hujakoilla. Samaan osuuteen päästään, vaikka velkavastuita jaettaisiin kunkin euromaan osuudella yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta (bkt).
Komissio ennustaa, että Suomen valtion velka on ensi vuoden lopussa 109 miljardia euroa.
Jos Suomen vastuulle tulisi kaksi prosenttia kaikkien eurovaltioiden veloista, paukahtaisi valtion omien velkojen päälle yli 80 miljardia euroa muiden velkoja ja valtion velkavastuut humahtaisivat yhteensä 190 miljardiin euroon.
Tähän mennessä kertyneet ja luvatut kriisivastuut päälle, niin valtion piikissä onkin jo 240 miljardia euroa ja kokonaisvelkaisuuden suhdeluku 120 prosenttia vuotuisen bkt:n arvosta.
Muutos nykyisestä olisi melkoinen, sillä omin voimin Suomen valtion velkaisuuden suhdeluku ei nouse komission mukaan ensi vuonnakaan kuin 55 prosenttiin – ja pysyy ainoana EU:n määräämän 60 prosentin kattorajan alapuolella.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.