Silloin kun mie olin nuori, ei ollut nettiä, ei kännyköitä, ei sähköpostia. Yritäppä siinä ujona ottaa kontaktia ihastukseen sitten? Eka syvä ihastus oli 1994, silloin oli jo kännykät joillakin harvoilla, mutta netti oli harvassa ja itsekin käytin eka kerran nettiä juuri 1994 koulussa. Toinen syvä ihastus tuli 2004, mutta kyseessä oli ruotsalainen kaupan kassa ja ruotsin taitonikin on vähän niin ja näin, tuskaisesti piti luopua tuosta naisesta.
Viimeisin syvä ihastus on noin 1,5 vuoden ajalta ja vieläkin jyllää. Huomasin että ihastukseni on luonut profiilin facebookkiin ja on työpaikan ryhmässä. Tapahtui ihan outo kokemus kun näin naisen profiilin facessa? Sydän alkoi takomaan ihan hulluna ja kaikki veri pakkautui aivoihin, huh huh, menin ihan sekasin? Naureskelin sängyssäni ja kyyneleetkin valui vähän silmistäni. Eka kerran näen syvän ihastukseni "noin lähellä", hänen kommentinsa ja voisin laittaa jopa viestiä?
Te nuoremmat ette voi tajuta tämmöistä tilannetta kun olette kasvaneet netin äärellä.
Mutta sitten ajatuksiin alkoi tulla pelottaviakin asioita? En taida uskaltaa pyytää kaveriksi, en edes tiedä haluanko olla ihastukseni kaveri facessa? Tulee liikaa informaatiota toisen elämästä kerralla ja ajatukseni valtasi vielä semmoinenkin hirvitys, että entäs jos teen jotain typerää humalassa? Toisekseen mulla on muutama semmoinen "törky-sinkku" kaveri jotka postaa mun seinälle kaikelaisia kaksimielisiä linkkejä, että vähän hävettäisi jos ihastukseni huomaisi että minkälaisia kavereita sillä oikein on?
Viimeisin syvä ihastus on noin 1,5 vuoden ajalta ja vieläkin jyllää. Huomasin että ihastukseni on luonut profiilin facebookkiin ja on työpaikan ryhmässä. Tapahtui ihan outo kokemus kun näin naisen profiilin facessa? Sydän alkoi takomaan ihan hulluna ja kaikki veri pakkautui aivoihin, huh huh, menin ihan sekasin? Naureskelin sängyssäni ja kyyneleetkin valui vähän silmistäni. Eka kerran näen syvän ihastukseni "noin lähellä", hänen kommentinsa ja voisin laittaa jopa viestiä?
Te nuoremmat ette voi tajuta tämmöistä tilannetta kun olette kasvaneet netin äärellä.
Mutta sitten ajatuksiin alkoi tulla pelottaviakin asioita? En taida uskaltaa pyytää kaveriksi, en edes tiedä haluanko olla ihastukseni kaveri facessa? Tulee liikaa informaatiota toisen elämästä kerralla ja ajatukseni valtasi vielä semmoinenkin hirvitys, että entäs jos teen jotain typerää humalassa? Toisekseen mulla on muutama semmoinen "törky-sinkku" kaveri jotka postaa mun seinälle kaikelaisia kaksimielisiä linkkejä, että vähän hävettäisi jos ihastukseni huomaisi että minkälaisia kavereita sillä oikein on?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voi kun herttaista:) Kuule rohkeasti vaan!
No aika näyttää että pystynkö? Olen tällä hetkellä niin lukossa tuon ihastuksen kanssa työpaikalla, siitä olen silti 100% varma että kumpikin huomataan toisemme aina jos kohdataan. Vähän hirvittää jopa tulevat pikkujoulut? Mutta mietin jos pikkujouluna pääsisi keskusteluetäisyyteen (parempaan kuin pieni tuokio työasioista) ja ajatusten vaihtoon muutoinkin, että jos sen jälkeen? Voi toki mennä ihan toiseen suuntaankin asiat.
No, pari asiaa pitää yrittää muistaa. En ole liian kännissä ja toisten naisten kanssa en ala flirttailemaan :)
Nyt rohkeutta peliin :). Olet vain oma itsesi ja tsemii!