Mikäli on lukenut palstaa viime aikoina ei ole voinut välttyä huomaamasta aloituksia, jotka käsittelevät uskonnonvastaisuutta, ja mikäli on vaivautunut lukemaan näitä esityksiä ei voi olla myöskään huomaamatta, että tämä aihe pitää sisällään varsin suuren määrän väärinkäsityksiä.
Eivätkä nämä hämmästyttävät väärinkäsitykset rajoitu ilmeisesti ainoastaan uskonnollisiin henkilöihin, vaan ovat sen sijaan ilmeisen yleisiä myös uskonnottomien henkilöiden joukossa.
Tosin pääasiallisesti nämä hämmästyneet uskonnottomat ovat niitä ateisteja, jotka ovat päättäneet kutsua itseään agnostikoiksi.
Niinpä ajattelin hieman valaista sitä miksi joku saattaisi luonnehtia minua uskonnonvastaiseksi, vaikka itse katson olevani lähinnä realisti uskonnollisten vakaumusten suhteen.
Minä kun satun olemaan sitä mieltä, että uskonnot ovat realistisesti katsottuna negatiivinen ilmiö.
Ja kun sanon jotakin läheskään edellisen kaltaista niin yleisin reaktio johon törmää, silloin kun joku on asiasta eri mieltä, on jotakin seuraavankaltaista: "Mutta uskonnot tekevät myös hyväntekeväisyyttä."
Jostain merkillisestä syystä johtuen ihmisillä näyttää olevan tällainen mustavalkoinen näkemys, jossa kritiikin esittämisen uskontoja kohtaan, oletetaan tarkoittavan sitä että katson kyseisen systeemin olevan sellainen ettei sen kautta voida saavuttaa mitään hyvää.
Eikä kyse ole tästä ollenkaan.
Ennemminkin kysymys on siitä että katson uskonnollisen systeemin kautta ihmisten tekevän hyviä asioita vääristä syistä, jonka lisäksi nämä samat oikeutukset toimivat perustelu toiminnalle joka aiheuttaa konkreettista haittaa.
Uskonnot vain valitettavasti tapaavat olla dogmaattisia, jolloin pysyäkseen yhdenmukaisena ja sisäisesti pätevänä, vaatii kyseisen uskonnollisen vakaumuksen ylläpitäminen myös näiden haitallisten uskonnollisten käsitysten omaksumisen.
Jo koska me toimimme sen vakaumuksen mukaan jonka me olemme omaksuneet, johtaa tällaisen vakaumuksen omaksuminen toimintaan joka on haitallista, myös niiden henkiöiden osalta joita muutoin voisi luonnehtia kaikin puolin hyviksi ihmisiksi.
Eikä tämä koske ainoastaan niitä uskonnollisia henkilöitä jotka ovat fundamentalistisia, sillä tämä sama dogmaattisuus toimii yhtäläiseen oikeutuksena niin kaikkein liberaaleimman kuin fundamentalistisimmankin uskonnon harjoittajan opille. Oppi kun on molemmissa tapauksissa sama, ainaostaan tulkinta on erilainen.
Hyväntekeväisyydessä jota uskonnolliset henkilöt tekevät tämä näkyy ehkä lievimmin siten että uskonto on usein se joka omii kunniat tehdystä hyvästä työstä, sen sijaan että kunnia osoitettaisiin niitä henkilöitä kohtaan jotka ovat vastuussa kyseisen työn tekemisestä.
Jolloin sen sijaan että ihmisiä kiitettäisiin siitä että nämä ovat tehneet uskonnosta inhimillisen, näiden ihmisten inhimillisyydestä kiitetään uskontoa jonka he omaavat.
Käytännössä itsekunnioitus ja luottamus pyritään korvaamaan kunnioituksella ja luottamuksella uskonnolliseen instituutioon ja sen dogmiin.
Kääntäen tämä puolestaan johtaa tilanteeseen jossa uskonnoilla on tapanaan syyllistää niitä jotka eivät kuulu kyseiseen uskonnolliseen yhteisöön, näiden inhimillisten ominaisuuksien puutteesta, vaikka todellisuudessa uskonnot voivat esiintyä inhimillisinä ainoastaan silloin kun inhimilliset ihmiset toimivat kyseisen uskonnon nimissä. Tämän syyllistämisen ollessa varsin tuttua niille jotka kutsuvat itseään ateisteiksi.
Eikä tämä syyllistäminen niin missään mielessä ole sattumanvaraista, vaan sen tarkoitus on ilmiselvästi vahvistaa uskonnollista asemaa, samalla kun sillä pyritään käännyttämään mahdollisimman monet vastustamaan muita ajattelutapoja.
Ja kun tämä on samalla kertaa sekä uskonnon positiivisin ominaisuus, sillä se työ jota nämä ihmiset tekevät on itsessään hyvää, että lievin negatiivinen vaikutus joka uskonnolla todennäköisesti on.
Niin kysymys tällöin kuuluu: Miksi minä en olisi uskonnonvastainen?
Uskonnonvastaisuudesta
37
424
Vastaukset
- jonnin joutavaa
Minä olen taasen sitä mieltä, että uskontoon käytetty aika on hukkaanheitettyä kansantaloudellisesti katsottona, samoin kuin liiallinen urheiluharrastus. Kumpaakin voi verrata joutilaitten touhuksi josta vain kansan terveydenhoito kärsii, eikä tuota mitään. Elätetään vain henkilöitä, joita voisi verrata viidakon poppamiehiin, eli loisiin.
To_jonnin joutavaa
Aloitus ei ole kokonaisvaltainen kuvaus siitä mitä minä pidän uskonnoissa ongelmallisena, vaan sen sijaan kysymys on siitä että silloinkin kun uskonnot esiintyvät kaikkein positiivisimmalla mahdollisella tavalla ne edelleen aiheuttavat mielestäni konkreettista vahinkoa.
Mitä tulee sitten tuohon mainitsemaasi ongelmaan, niin olen suurin piirtein samaa mieltä. Tosin vaikka valtiolla olisikin varallisuutta ylenmäärin, niin ei se siitä huolimatta mielestäni antaisi oikeustusta minkään uskonnollisen ideologian tukemiseen,
- kulisseissa kuohuu
Uskontoa käytetään useimmiten välikappaleena, kun halutaan tehdä jotain sellaista, mikä muuten ei onnistu. Jonkinverran aineellisesti hyvää, joka useimmiten kytkytetään uskonnon tuputtamiseen. Paljon pahaa, niin henkistä kiusaamista, kuin ruumiilista kärsimystä. Kun ajattelee uskontoa kokonais valtaisesti ja maailman laajuisesti, löytää hyvin vähän siitä hyviä puolusteltavia piirteitä. Eli yhteenvetona, pahanteot määrällisesti vesittävä ne vähät hyvät teot, joten uskontoa näinollen voidaan pitää vain kulisseina jollekkin muulle.
Jep, ja kun kun nekin hyvä teot joita uskonnon nimissä toteutetaan perustuvat oppiin jossa vedotaan auktoriteettiin jonka olemassaoloa ei voida edes osoittaa, putoaa niissäkin tapauksissa joissa ihiset tekevät jotakin hyvää, oikeutus kyseiselle teolla.
Misät johtuen sanoin että uskoto on todella huono syy tehdä..... no yhtään mitään.
- rinspai
Keksin 2 uskontoa, joita pidän järkevämpänä , positiivisempana ja joiden mantra ei ole millään tavalla väkivaltainen.
1. Buddhalaisuus (ateistinen uskonto)
2. Wicca
Onko muita mielessä? Yleisesti ottaen uskonnot ovat turhia, mutta valtauskonnot on suurimmaksi osaksi jopa haitallisia.- Näin on
Pastafarismissa en ole havainnut mitään negatiivista. Siinä uskossa taivaassa on stripparitehdas ja oluttulivuori, kuulostaa mukavalta. Helvettikään ei mitenkään mahdoton ole, strippareilla sukupuolitauti ja olut väljähtynyttä.
Buddhalaisuus ei välttämättä ole ateistinen mutta vaikka se olisikin niin kyseinen järjeselmä on edelleen ongelmallinen.
Ongelma uskonnoissa kun ei varsinaisesti ole jumalusko, vaan sen sijaan dogmaattinen oppi joka asetetaan asemaan jossa sitä ei voi tai saa kyseenalaistaa.
Buddhalaisuus pitää sisällään aivan yhtälailla dogmaattisia ajatuksia kuin monoteistiset uskonnotkin.
Esim: buddhalaisuudessa karma ajaa periaatteessa täysin samaa asiaa kuin kristillisessä ja islamissa synti. Toki opeissa on varsin suuria eroja ja buddhalaisuus harvemmin johtaa saman kaltaisiin uskonnon puhdistuksiin tai väkivaltaan vääräuskoisia kohtaan kuin edellä mainuitut monoteistiset uskonnot.
Wiccalaisuudesta en rehellisesti sanottuna osaa sanoa oikeastaan yhtään mitään, johtuen lähinnä siitä että niissä harvoissa tapauksissa joissa olen törmännyt wicca uskontoon, en ole oikeastaan koskaan kokenut minkäänlaista tarvetta tutustua kyseiseen uskontoon yhtään sen lähemmin.
Itse kun en ole koskaan törmännyt ainoaankaan wiccaan joka olisi saarnannut omaa uskontoaan tai vaatinut että muiden tulisi välttämättä uskoa samoin.Alffa-Omega kirjoitti:
Buddhalaisuus ei välttämättä ole ateistinen mutta vaikka se olisikin niin kyseinen järjeselmä on edelleen ongelmallinen.
Ongelma uskonnoissa kun ei varsinaisesti ole jumalusko, vaan sen sijaan dogmaattinen oppi joka asetetaan asemaan jossa sitä ei voi tai saa kyseenalaistaa.
Buddhalaisuus pitää sisällään aivan yhtälailla dogmaattisia ajatuksia kuin monoteistiset uskonnotkin.
Esim: buddhalaisuudessa karma ajaa periaatteessa täysin samaa asiaa kuin kristillisessä ja islamissa synti. Toki opeissa on varsin suuria eroja ja buddhalaisuus harvemmin johtaa saman kaltaisiin uskonnon puhdistuksiin tai väkivaltaan vääräuskoisia kohtaan kuin edellä mainuitut monoteistiset uskonnot.
Wiccalaisuudesta en rehellisesti sanottuna osaa sanoa oikeastaan yhtään mitään, johtuen lähinnä siitä että niissä harvoissa tapauksissa joissa olen törmännyt wicca uskontoon, en ole oikeastaan koskaan kokenut minkäänlaista tarvetta tutustua kyseiseen uskontoon yhtään sen lähemmin.
Itse kun en ole koskaan törmännyt ainoaankaan wiccaan joka olisi saarnannut omaa uskontoaan tai vaatinut että muiden tulisi välttämättä uskoa samoin.Lisäys: tämä kirjoitus on vastaus nimim: rinspai, kirjoitukseen
- ???
Näin on kirjoitti:
Pastafarismissa en ole havainnut mitään negatiivista. Siinä uskossa taivaassa on stripparitehdas ja oluttulivuori, kuulostaa mukavalta. Helvettikään ei mitenkään mahdoton ole, strippareilla sukupuolitauti ja olut väljähtynyttä.
Mitä tuo taivas tarjoaa naisille?
- Näin on
??? kirjoitti:
Mitä tuo taivas tarjoaa naisille?
Miksi sen pitäisi tarjota mitään kenellekään? Tuollainen taivas vain kuulostaa mielestäni mukavalta vaikkei sellaista olekaan eikä tuollainen helvettikään miltään kauhealta tunnu.
Kaikki realistisesti ajattelevat ihmiset tietävät ettei mitään taivaita ja helvettejä ole olemassa. Se on aivan sama mitä mikäkin mielikuvituspalvonnan kohde tarjoaa. Helvetit ja taivaat, samoin kuin jumalat, ovat olemassa vain niihin uskovien päässä. Kun johonkin jumalaan uskovat loppuvat loppuu sen jumalankin olemassaolo. Näin se vain on. - ...
??? kirjoitti:
Mitä tuo taivas tarjoaa naisille?
Miespuolisia strippareita.
- Slackware ateist
3. Pastafarianismi
4. Diskordialaisuus
5. Taolaisuus - rinspai
Alffa-Omega kirjoitti:
Buddhalaisuus ei välttämättä ole ateistinen mutta vaikka se olisikin niin kyseinen järjeselmä on edelleen ongelmallinen.
Ongelma uskonnoissa kun ei varsinaisesti ole jumalusko, vaan sen sijaan dogmaattinen oppi joka asetetaan asemaan jossa sitä ei voi tai saa kyseenalaistaa.
Buddhalaisuus pitää sisällään aivan yhtälailla dogmaattisia ajatuksia kuin monoteistiset uskonnotkin.
Esim: buddhalaisuudessa karma ajaa periaatteessa täysin samaa asiaa kuin kristillisessä ja islamissa synti. Toki opeissa on varsin suuria eroja ja buddhalaisuus harvemmin johtaa saman kaltaisiin uskonnon puhdistuksiin tai väkivaltaan vääräuskoisia kohtaan kuin edellä mainuitut monoteistiset uskonnot.
Wiccalaisuudesta en rehellisesti sanottuna osaa sanoa oikeastaan yhtään mitään, johtuen lähinnä siitä että niissä harvoissa tapauksissa joissa olen törmännyt wicca uskontoon, en ole oikeastaan koskaan kokenut minkäänlaista tarvetta tutustua kyseiseen uskontoon yhtään sen lähemmin.
Itse kun en ole koskaan törmännyt ainoaankaan wiccaan joka olisi saarnannut omaa uskontoaan tai vaatinut että muiden tulisi välttämättä uskoa samoin.Ateistinen uskonto siinä mielessä ettei usko Jumalaan/jumaliin.
- GldnTmLvr
??? kirjoitti:
Mitä tuo taivas tarjoaa naisille?
"Mitä tuo taivas tarjoaa naisille?"
No näin lonkalta heittäisin, että varmaan samaa kuin miehillekkin, elikkäs strippareita (joiden sukupuolijakaumasta ei mainittu edellä mitään, joten olettakaamme että se on melko tasapuolinen) ja olutta niin paljon kuin sielu sietää.
Mielestäni olennaisempi kysymys olisikin, että mitä tuo taivas tarjoaa sellaisille ihmisille jotka eivät juo olutta tai pidä strippauksesta, kuten allekirjoittanut?
Itse kyllä uskon, että sieltä löytyy kaikennäköistä muutakin aktiviteettia, mutta kyseisen lausunnon paratiisista tehnyt pastafari vain syystä tai toisesta halusi keskittyä noihin kahteen viihdykkeeseen. - vinkkilinkki
Slackware ateist kirjoitti:
3. Pastafarianismi
4. Diskordialaisuus
5. TaolaisuusLisäisin tähän väkivallattomien listaan myös henkisen kehityksen opin eli spiritualismin.
http://www.henkinenkehitys.fi/
Kaikenlainen fyysinen ja henkinen väkivalta on väärin ja se kolahtaa vain omaan nilkkaan ennemmin tai myöhemmin. Spiritualismi, oppi henkisyydestä, on maailmanlaajuinen elämänkatsomus. Modernin spiritualismin katsotaan saaneen alkunsa Pohjois-Amerikassa vuonna 1848. Suomessa nykymuotoinen toiminta käynnistyi vuonna 1946. Suomessa toimintaa järjestävät yhdistykset.
Filosofia tiivistyy seitsemään periaatteeseen. Ytimenä on ajatus elämän jatkumisesta toisilla tasoilla fyysisen kuoleman jälkeen, sillä ihmisen katsotaan olevan fyysisen kehon saanut henki.
Yhteys toisille tasoille on mahdollinen. Henkisten tasojen läheisyys voidaan kokea rukouksen, hiljentymisen sekä spontaanien tai intuitiivisten kokemusten kautta. Lohdullista sanomaa elämän jatkumisesta tuovat myös herkät, fyysisen ja henkisen maailman välillä kanavana toimivat spiritualistiset meediot.
Toiminnassa keskeistä on meedioiden viestinvälityksen ohella henkiparannus ja jäsenten tukeminen heidän henkisessä kehityksessään jokapäiväisessä elämässä. Tarkoituksena on saada ihmiset tiedostamaan henkisyytensä ja universaalit lainalaisuudet ja toteuttamaan elämäänsä sopusoinnussa niiden kanssa.
Alffa-Omega
Allekirjoitan.- uusiajatteleva
"Aloitus ei ole kokonaisvaltainen kuvaus siitä mitä minä pidän uskonnoissa ongelmallisena, vaan sen sijaan kysymys on siitä että silloinkin kun uskonnot esiintyvät kaikkein positiivisimmalla mahdollisella tavalla ne edelleen aiheuttavat mielestäni konkreettista vahinkoa. "
Yhdyn näkemykseen.
Uskonnoista ja niiden kirjoista voisi esittää, esim. raamatusta, tuhansia yksittäisiä lauseita jotka edustavat irrallisina yleisinhimillisiä käsityksiä. Ne kääntyvät lähes vastakohdikseen ko. uskonnon yleisen näkemyksen jaloissa.
Tavallinen uskova edustaa silti olemisesta lähteviä näkemyksiä reaalisessa elämässä; työn ymmärtäminen, hyvät naapuruussuhteet, naapurin auttaminen ym.
Hän elää kuin ateisti. Tosin ateistitkaan eivät aina ole kilttejä lapsia.
Se mitä hain ja saattaa olla tulevaisuudessa pelättävissä. Uskovan persoonaa ei saa halventaa, näkemyksiä jos ovat hölmöjä niitä saa kritisoida. Myöskään uskovien oikeutta järjestyä ei saa laittaa kyseenalaiseksi. Olkoot hölmöjä mutta uskomukset katovat ideologisen taistelun tuloksena.
Ateistit eivät saa kostaa uskoville niiden menneitä ahdasmielisyyksiä olemalla itse ahdasmielisiä.
Mikäli amerikkalaislahkojen tyylisiä rikollisia järjestöjä syntyy uskomusten ympärille, oikeuslaitos tutkikoon ja tuomitkoon ja silloin ei ole kyse uskonvainoista. uusiajatteleva kirjoitti:
"Aloitus ei ole kokonaisvaltainen kuvaus siitä mitä minä pidän uskonnoissa ongelmallisena, vaan sen sijaan kysymys on siitä että silloinkin kun uskonnot esiintyvät kaikkein positiivisimmalla mahdollisella tavalla ne edelleen aiheuttavat mielestäni konkreettista vahinkoa. "
Yhdyn näkemykseen.
Uskonnoista ja niiden kirjoista voisi esittää, esim. raamatusta, tuhansia yksittäisiä lauseita jotka edustavat irrallisina yleisinhimillisiä käsityksiä. Ne kääntyvät lähes vastakohdikseen ko. uskonnon yleisen näkemyksen jaloissa.
Tavallinen uskova edustaa silti olemisesta lähteviä näkemyksiä reaalisessa elämässä; työn ymmärtäminen, hyvät naapuruussuhteet, naapurin auttaminen ym.
Hän elää kuin ateisti. Tosin ateistitkaan eivät aina ole kilttejä lapsia.
Se mitä hain ja saattaa olla tulevaisuudessa pelättävissä. Uskovan persoonaa ei saa halventaa, näkemyksiä jos ovat hölmöjä niitä saa kritisoida. Myöskään uskovien oikeutta järjestyä ei saa laittaa kyseenalaiseksi. Olkoot hölmöjä mutta uskomukset katovat ideologisen taistelun tuloksena.
Ateistit eivät saa kostaa uskoville niiden menneitä ahdasmielisyyksiä olemalla itse ahdasmielisiä.
Mikäli amerikkalaislahkojen tyylisiä rikollisia järjestöjä syntyy uskomusten ympärille, oikeuslaitos tutkikoon ja tuomitkoon ja silloin ei ole kyse uskonvainoista.>>>Uskovan persoonaa ei saa halventaa, näkemyksiä jos ovat hölmöjä niitä saa kritisoida.
uusiajatteleva kirjoitti:
"Aloitus ei ole kokonaisvaltainen kuvaus siitä mitä minä pidän uskonnoissa ongelmallisena, vaan sen sijaan kysymys on siitä että silloinkin kun uskonnot esiintyvät kaikkein positiivisimmalla mahdollisella tavalla ne edelleen aiheuttavat mielestäni konkreettista vahinkoa. "
Yhdyn näkemykseen.
Uskonnoista ja niiden kirjoista voisi esittää, esim. raamatusta, tuhansia yksittäisiä lauseita jotka edustavat irrallisina yleisinhimillisiä käsityksiä. Ne kääntyvät lähes vastakohdikseen ko. uskonnon yleisen näkemyksen jaloissa.
Tavallinen uskova edustaa silti olemisesta lähteviä näkemyksiä reaalisessa elämässä; työn ymmärtäminen, hyvät naapuruussuhteet, naapurin auttaminen ym.
Hän elää kuin ateisti. Tosin ateistitkaan eivät aina ole kilttejä lapsia.
Se mitä hain ja saattaa olla tulevaisuudessa pelättävissä. Uskovan persoonaa ei saa halventaa, näkemyksiä jos ovat hölmöjä niitä saa kritisoida. Myöskään uskovien oikeutta järjestyä ei saa laittaa kyseenalaiseksi. Olkoot hölmöjä mutta uskomukset katovat ideologisen taistelun tuloksena.
Ateistit eivät saa kostaa uskoville niiden menneitä ahdasmielisyyksiä olemalla itse ahdasmielisiä.
Mikäli amerikkalaislahkojen tyylisiä rikollisia järjestöjä syntyy uskomusten ympärille, oikeuslaitos tutkikoon ja tuomitkoon ja silloin ei ole kyse uskonvainoista.To_uusiajatteleva
Tämä ongelma jonka nostat esiin on huomattavan laaja-alainen eikä suinkaan koske ainoastaan uskonnollisia asioita. Vähän samalla tapaa kun meillä on yleispätevä ongelma sen osalta etteivät ihmiset näytä kykenevän erottamaan mielipidettä ja argumenttia toisistaan, vaan sen sijaan esittävät mielipiteitään ikään kuin ne olisivat argumentteja.
Ongelman ollessa se että arvoja, käsityksiä ja oikeuksia tarkastellaan lähes poikkeuksetta itsekeskeisesti ja varsin ksenofobisesti.
Esim: varsin usein kuulee puhuttavan kristillisistä arvoista, vaikka todellisuudessa kyseessä on inhimillisistä arvoista joita jotkut henkilöt perustelevat vetoamalla kristilliseen uskoon. Jotakin mikä johtaa varsin usein siihen että kristilliseen uskoon vetoamalla syyllistetään muita näiden inhimillisten ominaisuuksien puutteesta.
Kun puhutaan uskonnonvapaudesta tulisi puhua yhteiskunnallisista oikeuksista joihin uskonnon vapaus tulisi automaattisesti kuulua. Mutta kun asia esitetään uskonnon vapautena johtaa tämä yleisesti esityksiin joissa vaaditaan erityisoikeuksia uskonnoille.
Silloin kun aiheeksi muodostuu naistenoikeudet taikka feminismi, keskustelu on niin mieletöntä ettei siihen yleisti ottaen edes kannata ottaa kantaa, vaikka todellisuudessa se mistä tässä tapauksessa tulisi olla kyse on ihmisoikeuksista. Naiset kun ovat aivan yhtä lailla ihmisiä kun miehetkin.
Mutta esittämällä asia naistenoikeuksina tämä tuo keskusteluun lähes vääjäämättä mukaan seksistisen asenteen.
Joten vaikka olenkin samaa mieltä siitä että uskonto ja se miten uskonnolliset henkilöt harjoittavat tätä uskontoa, ovat kaksi täysin toisistaan eriävää asiaa, niin useimmiten on lähes mahdotonta vakuuttaa uskonnollinen henkilö tästä asiasta.
Mikä johtaa tilanteeseen missä uskonnollinen henkilö yhdistää uskontoa ja häntä itseään kohtaan esitetyn kritiikin samaksi asiaksi. Jotakin minkä taustalla todennäköisesti toimii olettamus siitä että henkilö joka kritisoi uskontoja vastustaa myös uskonnollisten henkilöiden oikeuksia.
Realistisesti katsottuna minä en siis oleta voivani ilmaista mitään kritiikkiä uskonnollisia käsityksiä kohtaan, loukkaamatta ketään taikka välttämättä tilanteista jossa joku kokee että minä suhtaudun kyseiseen henkilöön alentuvasti, vaikka tarkoitukseni ei missään....no lähes milloinkaan ole tuon kaltainen.
Ja jos täysin rehellisiä ollaan niin minua ei edes kiinnosta.
Sillä minä kritisoin ajatuksia ja tekoja joiden katson olevan haitallisia ja jos joku katsoo että olen väärässä, niin kyseinen henkilö on täysin vapaa ilmaisemaan miksi minä olen väärässä ja selittämään minulle miksi kyseinen ajatus taikka teko ei ole haitallinen.
Mikäli ainoa reaktio on loukkaantuminen eikä kykene selittämään miksi hyväksyy ajatuksen tai teon jota minä kritisoin, tai miksi kokee kritiikin loukkaavana, niin kyseisen henkilön olisi syytä varsin perusteellisesti harkita sitä mitä hän usko ja miksi.ikiateisti kirjoitti:
>>>Uskovan persoonaa ei saa halventaa, näkemyksiä jos ovat hölmöjä niitä saa kritisoida.
>>> Sen tekee useimmiten pieni ja aktiivinen uskovien etujoukko (tai sellaiseksi itsensä mieltävä) joka on esillä. Dialogi on usein takkuilevaa tai sitä ei edes ole.
Alffa-Omega kirjoitti:
>>> Sen tekee useimmiten pieni ja aktiivinen uskovien etujoukko (tai sellaiseksi itsensä mieltävä) joka on esillä. Dialogi on usein takkuilevaa tai sitä ei edes ole.
Yksi pieni kristinuskon kritiikki ja tuo uskonsotureiden valiojoukko ryntää sen alle tekemään marttyyrikuolemaa.
ikiateisti kirjoitti:
Yksi pieni kristinuskon kritiikki ja tuo uskonsotureiden valiojoukko ryntää sen alle tekemään marttyyrikuolemaa.
Ei oikeastaan.
Marttyyrius kun viittaa siihen että on valmis uhrautumaan oman vakaumuksensa puolesta.
Nämä henkilöt sen sijaan eivät näytä olevan edes valmiita ottamaan vastaan kritiikkiä taikka arvostelua.
Mikä tekee tästä marttyyriudesta vähän niin kuin...... homeopaattista marttyyriutta.
Elämä on kokonaisvaltaista, ihminen on vain jakanut sen osiin
Uskontoihin ja aatteisiin, ateismiin ja teismiin, ja saa käriiä tekojensa seuraukset
Elämälle ei ole mitään merkitystä sillä, mihin ihminen katsoo kuuluvansa, sillä kaikki me olemme osa tuota ajanonta elämää, jot me olemme ilmentämässä täällä ajassa ja aineessa.
Fyysinen elämämme onkuitenkin rajallista, joten tuo ajaton ilmenee fyysisten elämien ketjuna, jotka sitten kehittyvät,
esiasteellta täydellisyyttä kohti
Uskonnot ja aatteet jumalineen,taivaineen ja kadotuksineen
on vain ihmesen omalla toiminnallaan aiheuttama tilanne, joka tulee korjautumaan, jos ihmine alkaa ymmärtämään sen todellisuuden mihin se menneisyyden toimillaan saattanut ihmiskunnan.
Maailmankaikkeudessa ovat toimivat paljon suuremmat voimat ja luonnonlait, kuin uskonnot ja atteet jumalineen.
Elämme kuilun partaalla, ellei ymmärretä mihin uskonnot ja aatteet ovat viemässä ihmiskuntaa ikuistamalla uskonsa ja aatteensa ikuiseksi totuudeksi, vain sen takia,että säilyttäsivät valtansa ihmismieleen
Niinkauan kun ihminen ei ala ymmärtämään, synnyttämäänsä todellisuutta,kuljemme tuota kuilua kohti, joka voi päätyä ihmiskunnan paluuta takaisin kivikauteen.
Kaikella on syynsä ja seurauksensa, joten mitkään jumalat eivät pysty niihin vaikuttamaan, koska luonnon lait, elämän lait ovat meihin sisäsesti rakentuneet.
En halua loukata ketään näillä kirjoituksillani, sillä kirjoita vain siitä mikä tosin vajavaisesti- yurki1000
Langennut maailma on sokea. Se ei ole looginen. Ainoa järkevä selitys kaiken olemassaololle on, että Luoja loi. Nimittäin olemattomuudesta ei tule mitään ja tyhjäkin on vain tyhjää.
Olet väärässä, tuo mitä me sanomme tyhjyydeksi, on tosi oleva ja elävä jiosta kaikki on saanut alkunsa, ja palaa siihen..
Tyhjyys on ajatonta ja elävää ääretöntä tietoisuutta, mutta me ajallisina emme voi tuntea sitä muuna kuin tyhjyytenä.
Meidänkin elämämme on osa tuota ajatonta elämää, mutta materiasta kehityksen kautta syntyneen ajatuksen tietämättään tehneen virheen takia olemme nyt ajan vankeja, emmekä voi käsittää ajattomuuden liikuntoja, jotka tapahtuvat aina nykyhetkessä.
Menneisyytensä vankina ihminen ei elä nykyhetkessä, ja sen seurausta on tämä kaaosmainen yhteiskunta- uusiajatteleva
Alfa-Omegalle
"Esim: varsin usein kuulee puhuttavan kristillisistä arvoista, vaikka todellisuudessa kyseessä on inhimillisistä arvoista joita jotkut henkilöt perustelevat vetoamalla kristilliseen uskoon. Jotakin mikä johtaa varsin usein siihen että kristilliseen uskoon vetoamalla syyllistetään muita näiden inhimillisten ominaisuuksien puutteesta."
Samaan ongelmaan joutuu päivittäin, jos viitsii kuunnella tv- tai radiosaarnoja tai lehtien uskovaiskirjoituksia tai näitä netin uskovien kirjoituksia.
Suomen valtauskonto kristinusko syyllistää muita esittämällä ihan hyviä käytössääntöjä kristinuskon hyveiksi. Se on positiivisen kautta muiden syyllistämistä.
Todellisuudessa kaikkien uskontojen tai uskonnottomien piirissä ihmisten väliset suhteet syntyvät olemisen ehdoista. Mielipiteistä huolimatta ihmiset elävät yhteisössä ja yhteistyössä ja ne muokkaavat siveellisiä ym. normeja. Joskus muinoin niitä kerääntyi uskonnollisiin teksteihin "taivaista" saatuina mutta toisella linjalla ihmissuhteita kirjattiin ilman jumalia rikos- ym. lakeina. Muistaakseni Rooman valtakunnassa kehittyi siviilioikeus ja lait irti uskonnosta ja se edusti aikansa globalisaatiota.
Uskonnot ovat tosi oksettavia kaikessa kaksinaismoralisuudessaan että tekisi mieli haukkua uskovien persoonaa. Mutta ei. Täytyy yrittää olla ihmismäinen ja puuttua asioihin. Muuta tietä kai ei ole. To_uusiajatteleva
Ongelma on huomattavasti laajempi eikä koske yksinomaan uskonnollista mediaa, jonka voi olettaa jo ensitilassa pyrkivän edistämään uskonnollista näkemystä.
Sen sijaan ongelma on siinä että uskonnottomat jotka argumentoivat mm: uskonnollisten järjestöjen eriarvoista asemaa vastaan, yhtä lailla sortuvat käyttämään sitä viitekehystä jonka uskonnolliset instituutiot ovat pystyttäneet.
Mikä asettaa väittelyssä olevan uskonnottoman henkilön asemaan jossa tämän on pyrittävä selittämään miksi uskonnollisille järjestöille ei tulisi antaa erivapauksia ja oikeuksia.
Kun sen sijaan keskustelu pitäisi käydä siitä, miten oikeutetaan uskonnollisten järjestöjen eriarvoinen kohtelu, yhteiskunta järjestelmän sisällä jonka on tarkoitus olla tasa-arvoinen kaikkia kansalaisia kohtaan.
>>> Uskonnot ovat tosi oksettavia kaikessa kaksinaismoralisuudessaan että tekisi mieli haukkua uskovien persoonaa.- uusiajatteleva
Alfa Omegalle.
"Joten vaikka minä en koekaan aiheelliseksi kritisoida ihmisiä siitä mitä nämä uskovat, niin katson täysin perustelluksi kritisoida esitettyjä ajatuksia sekä tekoja joiden motivaationa uskonnollinen vakaumus toimii. "
Tähän se päätyy. Tuohon voisi lisätä vielä mitä yhteiskunnallisia seuraamuksia uskonnollisista vääristä käsityksistä on.
Politiikassa on lähes samanlainen tilanne. Useimmilla on jokin puoluekanta ja joillakin se vaihtelee tiuhempaan, joillakin harvempaan. Jotkut tosikot voivat olettaa, että ainoastaan hänen puolueensa kannattaa ainoita oikeita linjauksia ja siten syyllistävät muiden puolueiden kannattajia.
Kuitenkin ei niin huonoa puoluetta ole etteikö siinä jotain järkevää ole. Puoluekentässä on myös toinen tilanne. Se elää ja elää siksi, että joka vuosi tulee uusia ajankohtaisia asioita päätettäväksi ja puoluekenttä ei pääse luutumaan läheskään siten kuin uskontojen ikuiset dogmit. Toisaalta useimmat ihmiset eivät aseta puoluekannatusta toista vastaan sinänsä. Ja mikä tärkeintä, kunnan ja valtion asioista voi keskustella kenen kanssa tahansa ja taittaa peistä. Ainakin tämä kokemus on minulla.
Siispä uskonnon suhteen. Siinä tulisi arvostella paitsi kokonaisuutta myös konkreettisia todennetun tiedon vastaisuuksia. Myöskään kaksinaismoraalilta ei pitäisi sulkea silmiä. uusiajatteleva kirjoitti:
Alfa Omegalle.
"Joten vaikka minä en koekaan aiheelliseksi kritisoida ihmisiä siitä mitä nämä uskovat, niin katson täysin perustelluksi kritisoida esitettyjä ajatuksia sekä tekoja joiden motivaationa uskonnollinen vakaumus toimii. "
Tähän se päätyy. Tuohon voisi lisätä vielä mitä yhteiskunnallisia seuraamuksia uskonnollisista vääristä käsityksistä on.
Politiikassa on lähes samanlainen tilanne. Useimmilla on jokin puoluekanta ja joillakin se vaihtelee tiuhempaan, joillakin harvempaan. Jotkut tosikot voivat olettaa, että ainoastaan hänen puolueensa kannattaa ainoita oikeita linjauksia ja siten syyllistävät muiden puolueiden kannattajia.
Kuitenkin ei niin huonoa puoluetta ole etteikö siinä jotain järkevää ole. Puoluekentässä on myös toinen tilanne. Se elää ja elää siksi, että joka vuosi tulee uusia ajankohtaisia asioita päätettäväksi ja puoluekenttä ei pääse luutumaan läheskään siten kuin uskontojen ikuiset dogmit. Toisaalta useimmat ihmiset eivät aseta puoluekannatusta toista vastaan sinänsä. Ja mikä tärkeintä, kunnan ja valtion asioista voi keskustella kenen kanssa tahansa ja taittaa peistä. Ainakin tämä kokemus on minulla.
Siispä uskonnon suhteen. Siinä tulisi arvostella paitsi kokonaisuutta myös konkreettisia todennetun tiedon vastaisuuksia. Myöskään kaksinaismoraalilta ei pitäisi sulkea silmiä.To_uusiajatteleva
>>> Tähän se päätyy. Tuohon voisi lisätä vielä mitä yhteiskunnallisia seuraamuksia uskonnollisista vääristä käsityksistä on. > Siispä uskonnon suhteen. Siinä tulisi arvostella paitsi kokonaisuutta myös konkreettisia todennetun tiedon vastaisuuksia. Myöskään kaksinaismoraalilta ei pitäisi sulkea silmiä.
- eimullamutaa
Mistä siellä teidän ateistien kirkoissa puhutaan tai mitä palvellaan?
- uskovanmielionihmeel
Sitä taivaallisen pohjoiskorean sadistista johtajaa joka vaatii ehdotonta palvontaa .. eiku niin se olikin se kristittyjen jumala. :D
Ihan vain näin mielenkiinnosta kysyisin että mitä mahdollista tekemistä tällä kysymyksellä on aloitukseni kanssa?
- Uskovaiset hoi
Ottakaa kantaa! Tässä on aika hyvät perusteet olla ateisti, perustelkaa oma kantanne. Ilman raamattulainauksia ja "sen vain tietää/koska olemme oikeassa"-teesejä.
- Itsekästä apua!
Eivät uskovaiset "hyvää hyvyyttään" auta. Toki voivat haluta parantaa ihmisten elinoloja, mutta kun esim. lähetystyöntekijöistä puhutaan, onhan taustalla lopulta itsekkäät syyt (joita tosin eivät itsekään aina tiedosta). Eli sen "oman jutun" levittäminen, tunne siitä, että muista tulee meitä.
En ole kuullut vielä yhdenkään uskovaisen vastaavan, lähtisivätkö ulkomaille auttamaan ihmisiä, jos pitäisi vain auttaa, eikä saisi levittää omaa uskontoaan. Ja tämä todistaa nimenomaan sitä, ettei heidän motivaationsa ole auttamisessa vaan oman kulttuurin levityksessä. Vielä jos onnistuvat tässä hankkeessa, ovat automaattisesti autettavia "ylempiarvoisia", vaikkeivat tätä ääneen mainitsisikaan. Kiitollisuuden velassa ei toisella ole oikeus puolustaa omaansa.Minä tunnen monia hyvin vakaumuksellisia uskonnollisia henkilöitä ja sen perusteella mihin itse olen törmännyt, en katsoisi asian olevan ihan noin.
Uskonnolliset henkilöt jotka tekevät vapaaehtoista hyväntekeväisyyttä kaikkein todennäköisimmin tekevät tätä hyväntekeväisyyttä hyvää hyvyyttään, ongelma on vain siinä että uskonnollinen liike joka organisoi tätä hyväntekeväisyyttä harvemmin tekee näin.
Tämän lisäksi nämä samaiset henkilöt, jotka ovat kristittyjä, katsovat että kristillisen sanoman levittäminen on yksi täysin pätevä hyväntekeväisyyden muoto, esim; ruoka-avun ja muun humanitaarisen avun rinnalla.
Eikä kyseessä ole niinkään itsekeskeisestä avusta vaan lähinnä naivista.
Mikä käytännössä johtaa siihen että nämä uskonnolliset instituutiot ovat saaneet uskonnolliset ihmiset vakuuttuneeksi siitä että uskonnon levittäminen on itsessään hyvää.... siinä missä mikä tahansa muukin apu.
Jolloin nämä uskonnolliset liikkeet käyttävät hyväksi näiden ihmisten sympatiaa ja avun antoa oman uskontonsa levittämisen välineenä.
Mikä esim: on johtanut tilanteeseen lähivuosina jossa eräskin uskonnollinen järjestö lähetti Raamattuja Haitin maanjäristysalueelle.
Ja kun jokin järjestelmä on sellainen että se saa ihmiset vakuuttuneiksi siinä että kirjojen lähettäminen, ruoka-avun sijasta alueelle joka kärsii maanjäristystuhoista on täysin pätevä ratkaisu niin tämä aiheuttaa konkreettista haittaa.
Tämän ollessa yksi selkeimmistä esimerkeistä siitä mitä minä tarkoitan, kun puhun uskonnon negatiivisista vaikutuksista mm; avustustyön osalta.
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh422692Mansikkatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia
Työolot ovat surkeita ja palkka kelvoton. https://yle.fi/a/74-201729423392408- 352104
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta471776- 241675
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘251569- 431429
- 1001409
En ymmärrä käytöstäsi
Se on ollut eräänlaista hyväksikäyttöä. Että seura kyllä kelpaa palstan välityksellä silloin kun ei ole parempaakaan tek1391355- 361156