Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    totaalinenuupumus

    Eli olen 3,5 vuotiaan lapsen yh-äiti ja nyt alkaa tuntumaan että ei jaksa enään :( Aina ollaan oltu lapsen kanssa kuin paita ja peppu ja sitä ollaan vieläkin. Vanhempani ovat auttaneet minua kyllä työssäkäyviksi ihmisiksi todella paljon mutta viimeisen vuoden aikana olen huomannut että isäni ei jaksa meitä enään. Nyt siis olen päättänyt pärjätä täysin ilman mitään apuja mutta jo parin kuukauden jälkeen kaipaan sitä ihanaa tunnetta kun pääsin käymään joskus yksin ruokakaupassa. Tiedän senkin että lapsi on minun ja minun täytyy kantaa vastuu lapsesta mutta silti. Mukaan on tullut katkeruus kavereita kohtaan jotka käyvät joka viikko harrastuksissa. Nyt vielä kun itse olen kipeänä ja yritän viihdyttää erittäin vilkasta 3,5 vuotiasta musta tuntuu että tästä ei tule mitään... Miten te muut väsyneet mammat olette suosta nousseet? Omalla asenteella tietenkin mutta mitä muuta? Kiitos ja kumarrus
    1217
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    Milloin tämä vinkuminen jaksamisesta loppuu?

    Milloinkaan suomalaisilla ei ole ollut yhtä helppoa kuin nyt. Kuuden hengen perhe ei asu enää hellahuoneessa, vettä ei tarvitse kantaa ulkoa ja vessakin on sisällä. Ruokaa on tarjolla joka päivä.

    Silti ei jakseta - töissä, koulussa, kotona eikä oikein missään.


    Muita väsymyksen syitä:

    anemia?

    huono ruokavalio = ravintoaineiden puutos?

    http://personal.inet.fi/koti/remeli/aitoa_ruokaa.htm

    kilpparin vajaatoiminta

    ulkoilun puute

    pimiä väsyttää ja siksi onkin tärkeää olla joka päivä päivällä ulkona

    enää 6kk, niin sitten on taas valoisaa

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    mami2 kirjoitti:

    Eli olen 3,5 vuotiaan lapsen yh-äiti ja nyt alkaa tuntumaan että ei jaksa enään :( Aina ollaan oltu lapsen kanssa kuin paita ja peppu ja sitä ollaan vieläkin. Vanhempani ovat auttaneet minua kyllä työssäkäyviksi ihmisiksi todella paljon mutta viimeisen vuoden aikana olen huomannut että isäni ei jaksa meitä enään. Nyt siis olen päättänyt pärjätä täysin ilman mitään apuja mutta jo parin kuukauden jälkeen kaipaan sitä ihanaa tunnetta kun pääsin käymään joskus yksin ruokakaupassa. Tiedän senkin että lapsi on minun ja minun täytyy kantaa vastuu lapsesta mutta silti. Mukaan on tullut katkeruus kavereita kohtaan jotka käyvät joka viikko harrastuksissa. Nyt vielä kun itse olen kipeänä ja yritän viihdyttää erittäin vilkasta 3,5 vuotiasta musta tuntuu että tästä ei tule mitään... Miten te muut väsyneet mammat olette suosta nousseet? Omalla asenteella tietenkin mutta mitä muuta? Kiitos ja kumarrus

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu