Ajatteletteko nopeudet solmuina

Se on ihan se ja sama, miten kukin ajattelee nopeuden.

€/mk-keskustelu on eri juttu. Ihmiset eivät näytä kovin yleisesti ymmärtävän, että markan inflaatio loppui vuonna 2001. Aina vaan verrataan eurohintoja markkahintoihin. Onneksi kuitenkin valuuttamuutoksen jälkeen on inflaatiokin ollut maltillisempaa.

Moni vetoaa tässä yhteydessä kahvikupin hintaan kahviloissa. Se ei kuitenkaan ole ihan yksiselitteinen esimerkki koska kahvikupin hintaan vaikuttavat monet tekijät, eikä vähiten se, että kahvikuppi oli alihinnoiteltu palvelutuote.

Taloustietäjä kirjoitti:

Se on ihan se ja sama, miten kukin ajattelee nopeuden.

€/mk-keskustelu on eri juttu. Ihmiset eivät näytä kovin yleisesti ymmärtävän, että markan inflaatio loppui vuonna 2001. Aina vaan verrataan eurohintoja markkahintoihin. Onneksi kuitenkin valuuttamuutoksen jälkeen on inflaatiokin ollut maltillisempaa.

Moni vetoaa tässä yhteydessä kahvikupin hintaan kahviloissa. Se ei kuitenkaan ole ihan yksiselitteinen esimerkki koska kahvikupin hintaan vaikuttavat monet tekijät, eikä vähiten se, että kahvikuppi oli alihinnoiteltu palvelutuote.

Lue lisää

solmuina i lman muuta koska etäisyydet ovat maileina. Tietääkös joku muuten mikä on historia siinä että nopeusrajoitukset ovat km/h ? Aivan käsittämätön moka joltain virastolta minusta.

34 ft kirjoitti:

solmuina i lman muuta koska etäisyydet ovat maileina. Tietääkös joku muuten mikä on historia siinä että nopeusrajoitukset ovat km/h ? Aivan käsittämätön moka joltain virastolta minusta.

Lue lisää

Jep, ja Ruotsissa rajoituskyltit ovat solmuina.

Tosin ihan tyhjänpäiväsiä koko rajoituskyltit, 10 km/h (5,4 kn) on rajoitus pahimmasta päästä, vaikka siinä olisi allokontekokielto lisätauluna.

Esim. Korpoströmin vierassataman kohdalla joku 5-6 kn kyntävä pikkupusteri tai liukukynnyksen alle vauhtinsa juuri ja juuri pudottanut kolmekerroksinen moottorijahti saa mastot paukkumaan toisiinsa. Mitä merkitystä kieltomerkeillä jos niitä ei valvota edes sellaisissa paikoissa joissa tarpeeton aallonmuodostus aiheuttaa merkittävää haittaa ja epämukavuutta isolle joukolle muita veneilijöitä. Ihan sama siis onko rajoitus solmuissa tai m/s tai km/h!

6+12 kirjoitti:

Jep, ja Ruotsissa rajoituskyltit ovat solmuina.

Tosin ihan tyhjänpäiväsiä koko rajoituskyltit, 10 km/h (5,4 kn) on rajoitus pahimmasta päästä, vaikka siinä olisi allokontekokielto lisätauluna.

Esim. Korpoströmin vierassataman kohdalla joku 5-6 kn kyntävä pikkupusteri tai liukukynnyksen alle vauhtinsa juuri ja juuri pudottanut kolmekerroksinen moottorijahti saa mastot paukkumaan toisiinsa. Mitä merkitystä kieltomerkeillä jos niitä ei valvota edes sellaisissa paikoissa joissa tarpeeton aallonmuodostus aiheuttaa merkittävää haittaa ja epämukavuutta isolle joukolle muita veneilijöitä. Ihan sama siis onko rajoitus solmuissa tai m/s tai km/h!

Lue lisää

Samaa mieltä, Haminassa veneilijät noudattavat aika hyvin Tervasaaren sataman kohdalla 10 km/h nopeusrajoitusta. Mastonosturi on siinä sillan kupeessa ja vierestä ohi ajavat moottoriveneet peräaaltoineen ovat joskus keljuja kun rikaus on hankalassa vaiheessa. Ongelmia aiheuttavat vain keula pystyssä kyntävät pikkuveneet, 20 hp pulpettivene rajoituksen mukaisesti 6 kn vauhdilla tekee melkoisen keikutuksen kun samaa vauhtia ohi lipuva pitkä fiskari vain pienen liplatuksen. Jopa 385 Terhi jolla ei rajoitusta edes saa rikottua tekee mahtiaallot kun viisheppasella jurnutetaan kaasu pohjassa.

En tiedä että tuollakaan alueella olisi ketään sakotettu aallonmuodostuksen vuoksi, ja mikä siinä on sitten raja, kuinka korkea aalto on kyltillä kielletty?

Taloustietäjä kirjoitti:

Se on ihan se ja sama, miten kukin ajattelee nopeuden.

€/mk-keskustelu on eri juttu. Ihmiset eivät näytä kovin yleisesti ymmärtävän, että markan inflaatio loppui vuonna 2001. Aina vaan verrataan eurohintoja markkahintoihin. Onneksi kuitenkin valuuttamuutoksen jälkeen on inflaatiokin ollut maltillisempaa.

Moni vetoaa tässä yhteydessä kahvikupin hintaan kahviloissa. Se ei kuitenkaan ole ihan yksiselitteinen esimerkki koska kahvikupin hintaan vaikuttavat monet tekijät, eikä vähiten se, että kahvikuppi oli alihinnoiteltu palvelutuote.

Lue lisää

"Onneksi kuitenkin valuuttamuutoksen jälkeen on inflaatiokin ollut maltillisempaa. "

just joo, esim rakentaminen on 2000 -luvulla kallistunut kymmeniä prosentteja.

http://www.taloussanomat.fi/rakentaminen/2012/03/12/rakentaminen-jatkaa-kallistumistaan/201225038/12

Merirosvoraha inflaatio 30 vuodessa on ollut satoja prosentteja.

34 ft kirjoitti:

solmuina i lman muuta koska etäisyydet ovat maileina. Tietääkös joku muuten mikä on historia siinä että nopeusrajoitukset ovat km/h ? Aivan käsittämätön moka joltain virastolta minusta.

Lue lisää

Huhupuheena olen kuullyt syyksi sen että poliisien tutka laitteissa joilla mittaavat nopeuksia ei ole solmu yksikköä. Haluaisin uskoa että olisi jokin järkevämpi syy?

34 ft kirjoitti:

solmuina i lman muuta koska etäisyydet ovat maileina. Tietääkös joku muuten mikä on historia siinä että nopeusrajoitukset ovat km/h ? Aivan käsittämätön moka joltain virastolta minusta.

Lue lisää

Solmuja ajattelen veneillessä. Joskus harvoin, jos olen menossa jonnekin paikkaan, jonne tiedän etäisyyden kilometreinä, voin ajatella nopeutta kilometreinä. Yleensä kyllä silloinkin muutan etäisyyden mpk:ksi ja ajattelen solmuja. Esimerkiksi olisi tarkoitus käydä viikon päästä veneellä Rymattylässä, ja osaan suunnilleen sanoa etäisyyden kotoa Rymättylään kilometreinä.

Joskus 70-80-luvulla virkamiehet halusivat likenteen yksiköiden harmonisoinnin nimissä päästä eroon meripeninkulmista ja määräsivät, että tästä lähtien merenkulussa käytetään kilometrejä. Vastustus oli kovaa ja lopulta jouduttiin tästä hankkeesta luopumaan. Ainoaksi jäänteeksi tästä kiistasta jäivät nuo nopeusrajoitustaulut, joita virkakoneisto ei suostunut enää muuttamaan takaisin.

ranskanpottu kirjoitti:

Huhupuheena olen kuullyt syyksi sen että poliisien tutka laitteissa joilla mittaavat nopeuksia ei ole solmu yksikköä. Haluaisin uskoa että olisi jokin järkevämpi syy?

Asia on noin, ei kommareilla ole varaa kolmanteen poliisiin, joka osaisi laskea. Ennestäänhän ovat ne kaksi, joista toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa. Myöskin muunnostaulukko on liian vaikea poliiseille ja siksi vesiliikenteen rajoituskylteissä on km/h.

Bossu kirjoitti:

Solmuja ajattelen veneillessä. Joskus harvoin, jos olen menossa jonnekin paikkaan, jonne tiedän etäisyyden kilometreinä, voin ajatella nopeutta kilometreinä. Yleensä kyllä silloinkin muutan etäisyyden mpk:ksi ja ajattelen solmuja. Esimerkiksi olisi tarkoitus käydä viikon päästä veneellä Rymattylässä, ja osaan suunnilleen sanoa etäisyyden kotoa Rymättylään kilometreinä.

Joskus 70-80-luvulla virkamiehet halusivat likenteen yksiköiden harmonisoinnin nimissä päästä eroon meripeninkulmista ja määräsivät, että tästä lähtien merenkulussa käytetään kilometrejä. Vastustus oli kovaa ja lopulta jouduttiin tästä hankkeesta luopumaan. Ainoaksi jäänteeksi tästä kiistasta jäivät nuo nopeusrajoitustaulut, joita virkakoneisto ei suostunut enää muuttamaan takaisin.

Lue lisää

Ne nopeusrajoitustaulujen luvut Suomessa taitavatkin olla ainutlaatuiset Pohjoismaissa. Ruotsissakin rajoitus ilmoitetaan solmuina (knop) eikä km/h.

taloustiedot 0 kirjoitti:

"Onneksi kuitenkin valuuttamuutoksen jälkeen on inflaatiokin ollut maltillisempaa. "

just joo, esim rakentaminen on 2000 -luvulla kallistunut kymmeniä prosentteja.

http://www.taloussanomat.fi/rakentaminen/2012/03/12/rakentaminen-jatkaa-kallistumistaan/201225038/12

Merirosvoraha inflaatio 30 vuodessa on ollut satoja prosentteja.

Lue lisää

Kun poimii yhden rusinan pullasta voi kuvitella että koko pulla on pelkkää rusinaa.

Inflaatio on muutakin kuin yhden yksittäisen asian hintatason muutos. Tutustu tilastokeskuksen indekseihin. Vaikka eihän se kannata kun et niistä kuitenkaan mitään ymmärrä.

Inflaatio kirjoitti:

Kun poimii yhden rusinan pullasta voi kuvitella että koko pulla on pelkkää rusinaa.

Inflaatio on muutakin kuin yhden yksittäisen asian hintatason muutos. Tutustu tilastokeskuksen indekseihin. Vaikka eihän se kannata kun et niistä kuitenkaan mitään ymmärrä.

Lue lisää

"Vaikka eihän se kannata kun et niistä kuitenkaan mitään ymmärrä. "

Tutustu aikaan ennen kristinuskon ja pakkokymmenysten tuloa suomeen. Mikä oli hintataso silloin ja mikä on nyt. Inflaatio on ollut satoja prosentteja.

Paljonko yksi solmu on markoissa???

Ei tietenkään itsestään vaihdu eli omassa tai hyvin tutussa veneessä ei ole mitään ongelmaa. Tietysti joskus voi joku vahingossa tai tarkoituksella muuttaa näyttöjä ilman, että tiedät siitä. Vieraammassa veneessä gastina ollessa sitten tilanne on toinen.

Joakim_ kirjoitti:

Ei tietenkään itsestään vaihdu eli omassa tai hyvin tutussa veneessä ei ole mitään ongelmaa. Tietysti joskus voi joku vahingossa tai tarkoituksella muuttaa näyttöjä ilman, että tiedät siitä. Vieraammassa veneessä gastina ollessa sitten tilanne on toinen.

Lue lisää

"Tietysti joskus voi joku vahingossa tai tarkoituksella muuttaa näyttöjä ilman, että tiedät siitä."

Monissa veneissä onkin käyttöliittymiä vaikka muille jakaa. Nke topline järjestelmä on fiksumpi, mastolla on multinäyttö ja kaukosäätimen, jolla sitä säädetään voi piilottaa vaikka kassakaappiin.

sail smart kirjoitti:

"Tietysti joskus voi joku vahingossa tai tarkoituksella muuttaa näyttöjä ilman, että tiedät siitä."

Monissa veneissä onkin käyttöliittymiä vaikka muille jakaa. Nke topline järjestelmä on fiksumpi, mastolla on multinäyttö ja kaukosäätimen, jolla sitä säädetään voi piilottaa vaikka kassakaappiin.

Lue lisää

Se kaukosäädin on kuitenkin sitä varten, että mastolta näkee, mitä milloinkin sieltä halutaan nähtävän. Eli ajatus nimenomaan miehistön tarpeisiin olevan kaukosäätimen piilottamisesta on pelkkää jodlarismia.

pyhä yksinkertaisuus kirjoitti:

Se kaukosäädin on kuitenkin sitä varten, että mastolta näkee, mitä milloinkin sieltä halutaan nähtävän. Eli ajatus nimenomaan miehistön tarpeisiin olevan kaukosäätimen piilottamisesta on pelkkää jodlarismia.

Lue lisää

"Se kaukosäädin on kuitenkin sitä varten, että mastolta näkee, mitä milloinkin sieltä halutaan nähtävän"

Hommaa usempi multinäyttö, niin ei tarvitse plärätä.

"Eli ajatus nimenomaan miehistön tarpeisiin olevan kaukosäätimen piilottamisesta on pelkkää jodlarismia. "

Tuollaiset tekstit kumpuavat uppotukkiveneilystä..

utvt go to hell kirjoitti:

"Se kaukosäädin on kuitenkin sitä varten, että mastolta näkee, mitä milloinkin sieltä halutaan nähtävän"

Hommaa usempi multinäyttö, niin ei tarvitse plärätä.

"Eli ajatus nimenomaan miehistön tarpeisiin olevan kaukosäätimen piilottamisesta on pelkkää jodlarismia. "

Tuollaiset tekstit kumpuavat uppotukkiveneilystä..

Lue lisää

Ei, ajatus on puhtaasti kilpapurjehduspohjainen. Mökkiveneilyssä riittää ne kerran asetetut näytöt, kilpailussa toisinaan pääasiassa on joku muu tieto. Liiat monet näytöt vain sotkevat, eikä maksia pienemmässä ole puomin alla niin monelle tilaa. Hanki sinä mieluummin viisaampia gasteja itselles. Siis jos ylipäätään kukaan suostuu.

pidetään yksinkertai kirjoitti:

Ei, ajatus on puhtaasti kilpapurjehduspohjainen. Mökkiveneilyssä riittää ne kerran asetetut näytöt, kilpailussa toisinaan pääasiassa on joku muu tieto. Liiat monet näytöt vain sotkevat, eikä maksia pienemmässä ole puomin alla niin monelle tilaa. Hanki sinä mieluummin viisaampia gasteja itselles. Siis jos ylipäätään kukaan suostuu.

Lue lisää

"maksia pienemmässä ole puomin alla niin monelle tilaa."

Hanki edes 35 jalkainen niin alkaa olla tilaa. Kuusikin riviä dataa riittää monelle.

pidetään yksinkertai kirjoitti:

Ei, ajatus on puhtaasti kilpapurjehduspohjainen. Mökkiveneilyssä riittää ne kerran asetetut näytöt, kilpailussa toisinaan pääasiassa on joku muu tieto. Liiat monet näytöt vain sotkevat, eikä maksia pienemmässä ole puomin alla niin monelle tilaa. Hanki sinä mieluummin viisaampia gasteja itselles. Siis jos ylipäätään kukaan suostuu.

Lue lisää

Voit siihen guy kakskakkosesi kapiinin takaseinään laittaa ainakin 4 kpl nke tl25 näyttöä, niin nappuloiden värkäämisen sijaan voit keskittyä purjehdukseen. Saat 12 riviä dataa.

http://www.nke-marine-electronics.com/nke-products/multifunctions-accessories/multifunction-tl25.html

pidetään yksinkertai kirjoitti:

Ei, ajatus on puhtaasti kilpapurjehduspohjainen. Mökkiveneilyssä riittää ne kerran asetetut näytöt, kilpailussa toisinaan pääasiassa on joku muu tieto. Liiat monet näytöt vain sotkevat, eikä maksia pienemmässä ole puomin alla niin monelle tilaa. Hanki sinä mieluummin viisaampia gasteja itselles. Siis jos ylipäätään kukaan suostuu.

Lue lisää

Kyllä sinne puomin alle mahtuu kolme näyttöä lähes kaikkiin veneisiin. Itsellä on ollut kolme näyttöä 28- ja 35-jalkaisessa mastolla. Jälkimmäiseen olisi mahtunut enemmänkin, mutta noihin saa jo kaiken tarpeellisen jatkuvaan käyttöön.

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä sinne puomin alle mahtuu kolme näyttöä lähes kaikkiin veneisiin. Itsellä on ollut kolme näyttöä 28- ja 35-jalkaisessa mastolla. Jälkimmäiseen olisi mahtunut enemmänkin, mutta noihin saa jo kaiken tarpeellisen jatkuvaan käyttöön.

Lue lisää

Mä en muuten ole koskaan ymmärtänyt, miksi jotkut sijoittaa näyttöjä mastolle. Kovin kaukana ovat ruorimiehen lukea ja sprayhoodikin peittää helposti niiden näkymisen.

14+12 kirjoitti:

Mä en muuten ole koskaan ymmärtänyt, miksi jotkut sijoittaa näyttöjä mastolle. Kovin kaukana ovat ruorimiehen lukea ja sprayhoodikin peittää helposti niiden näkymisen.

Riippuu varmaan siitä miten ajaa ja mistä on kiinnostunut. Itse ajan lähes aina laidalla istuen ja katse on eteenpäin, jolloin näen samallla kertaa aallot, edessä olevan kohteen, keulapurjeen etureunan ja virtauslangat sekä mittarit.

Minulla on mittareita myös ruoritolpassa, mutta se on erittäin huono paikka niille, koska päätä joutuu kääntämään ainakin 90 astetta ja yleensä myös nojaamaan taaksepäin.

Monessa veneessä mittarit ovat ruffin takaseinässä, mutta silloin joku yleensä istuu niiden tiellä ja yhden tuollaisen mittarin olen rikkonut (luultavasti vinssikammella).

Luukkutallin päällä olevat mittarit voivat olla kohtuullinen kompromissi, mutta niidenkin edessä on usein joku ja ne eivät ole yhtä hyvin näkökentässä kuin mastolla olevat.

Mastolla olevat mittarit jäävät helposti purjesuojan sisään, joten koneajoa varten on hyvä olla muuallakin joku mittari. Tietysti numeroiden pitää olla kohtuu isoja mastollla, mutta löytyy normaalikokoisia (110x110 mm) mittareita, joissa on kaksi riviä dataa isohkoilla numeroilla, jotka ainakin minä näen helposti ohjatessa n. 5 m päässä mastosta.

14+12 kirjoitti:

Mä en muuten ole koskaan ymmärtänyt, miksi jotkut sijoittaa näyttöjä mastolle. Kovin kaukana ovat ruorimiehen lukea ja sprayhoodikin peittää helposti niiden näkymisen.

"Mä en muuten ole koskaan ymmärtänyt, miksi jotkut sijoittaa näyttöjä mastolle."

Minusta taas on koomista, jos erillisiä näyttöja on pitkin istumalaatikkoa ja kansi täynnä REIKIÄ. Paljon yksikertaisempi järjestelmä on 1-n kappaletta mutlinäyttöja mastolla ja mittariston keskeisimmät hilppeet veneen sisällä.

Kummallakin halssilla näkee koko miehistö lukemat ja koneajossa isopurjeen voi aina sitoa niin, että mittaristo näkyy.

Joakim_ kirjoitti:

Riippuu varmaan siitä miten ajaa ja mistä on kiinnostunut. Itse ajan lähes aina laidalla istuen ja katse on eteenpäin, jolloin näen samallla kertaa aallot, edessä olevan kohteen, keulapurjeen etureunan ja virtauslangat sekä mittarit.

Minulla on mittareita myös ruoritolpassa, mutta se on erittäin huono paikka niille, koska päätä joutuu kääntämään ainakin 90 astetta ja yleensä myös nojaamaan taaksepäin.

Monessa veneessä mittarit ovat ruffin takaseinässä, mutta silloin joku yleensä istuu niiden tiellä ja yhden tuollaisen mittarin olen rikkonut (luultavasti vinssikammella).

Luukkutallin päällä olevat mittarit voivat olla kohtuullinen kompromissi, mutta niidenkin edessä on usein joku ja ne eivät ole yhtä hyvin näkökentässä kuin mastolla olevat.

Mastolla olevat mittarit jäävät helposti purjesuojan sisään, joten koneajoa varten on hyvä olla muuallakin joku mittari. Tietysti numeroiden pitää olla kohtuu isoja mastollla, mutta löytyy normaalikokoisia (110x110 mm) mittareita, joissa on kaksi riviä dataa isohkoilla numeroilla, jotka ainakin minä näen helposti ohjatessa n. 5 m päässä mastosta.

Lue lisää

No, mä taas ajan aina mieluiten takapenkiltä. Itse asiassa olen huomannut, että jos haluaa keulapurjeen langat nähdä, pitää joka tapauksessa kurottaa paljon pidemmälle sivulle kuin olisi mukavaa laidala istuenkaan. Ja toisaalta sprayhood peittää maston aika hyvin eli ei sieltä mittaristo näkyisi kuitenkaan.
Siinä olet oikeassa, että ne ruffin seinässä olevat välillä peittyvät joko skuuttitaljan tai gastin taakse. Optimaalisin paikka omasta mielestäni olisi ruoritolpassa, mutta itselläni on sen verran iäkäs vene, ettei mittariston sijoitus sinne oikein onnistu.

Miksi gastien tarvitsisi nähdä lukemia? (Juu, sinä et siitä kai mitään sanonut vaan tuo toinen vaan en viitsi kirjoittaa erillistä kommenttia.) Ruorimiehen vastuullahan se veneen ajaminen on.

Itse asiassa muuten tuulimittari on se, jota tulee eniten seurattua. Kaikua silloin, kun hiippaillaan väylän ulkopuolella.

Aivan turhaa vaihtaa, jos kerran paperikartoissa etäisyydet ovat meripeninkulmina. On junttia mennä pelkän plotterin varassa.

http://www.turvallisuustutkinta.fi/1201510653805

Kanssamatkustajille on käytännössä aivan sama, mitä yksikköä käytät, jos eivät ole veneellä ja varsinkaan purjeveneellä tottuneet liikkumaan. Voit nimittää etäisyyden pituusyksiköksi, jos haluat. He kun eivät voi verrata etäisyyttä mihinkään. Ymmärtävät kyllä silti, että 20 pituusyksikköä on kaksi kertaa enemmän kuin 10 pituusyksikköä ja 5 pituusyksikköä tunnissa nopeudella se 20 py kestää 4 h ja 10 py 2 h. Etäisyyksien arviointi on henkilökohtainen ominaisuus. Toisilla on parempi stereonäkö kuin toisilla, mutta yksikön vaihto ei siihen vaikuta. Onko etäisyys ohitettavan saaren rantaan riittävä kartan syvyyskäyrien mukaan ei sekään vaadi minkään yksikön ajattelua, sekin on pelkkää silmämittaa. Nyt olet jo sotkenut kahdet yksiköt veneessäsi, kun vielä joku laite näyttää eri yksiköitä. Kommunikointi muiden veneilijöiden ja viranomaisten kanssa johtaa myös helpolla väärinymmärryksiin.

Viivottimella ja varsinkin pitkällä viivottimella matkaa mittaavalle sanoisin, ettei mikään työkalu ole veneessä vaikeakäyttöisempi. Eikä Suomessa käytännössä yksikään matka ole suora viiva kahden pisteen välillä, jonka voisi viivottimella helposti mitata, vaikka päätepisteet sattuisivat poikkeuksellisesti samalle karttalehdelle mahtumaan.

Ei kannata tehdä elämäänsä turhan vaikeaksi.

Merikorteista ei ole suurta hyötyä, jos haluaa väkisin käyttää metrijärjestelmän yksiköitä solmujen ja mailien sijaan.

Turhan hankalaa kirjoitti:

Ei kannata tehdä elämäänsä turhan vaikeaksi.

Merikorteista ei ole suurta hyötyä, jos haluaa väkisin käyttää metrijärjestelmän yksiköitä solmujen ja mailien sijaan.

Lue lisää

Väärin.
Suomalainen merikartta on täysin pätevä metrijärjestelmän käyttöön.

dfggh7 kirjoitti:

Väärin.
Suomalainen merikartta on täysin pätevä metrijärjestelmän käyttöön.

"Suomalainen merikartta on täysin pätevä metrijärjestelmän käyttöön."

Niinko miten ilman viivotinta ja laskinta ja 2 promillen humalassa tai muuten vaan väsyneenä?

12+22 kirjoitti:

Aivan turhaa vaihtaa, jos kerran paperikartoissa etäisyydet ovat meripeninkulmina. On junttia mennä pelkän plotterin varassa.

http://www.turvallisuustutkinta.fi/1201510653805

Lue lisää

Paperikarttojen (merellä) normiskaala on 1:50 000 eli yksi senttimetri vastaa 500 metriä luonnossa. Ei vaikeeta. Osa kartoista 1:20 000 eli 1 cm = 200 m. Ei sekään vaikeeta. Kerro 12 22 mikä tuossa on sinulle vaikeeta niin koitamme auttaa.

vai moderni kirjoitti:

Kanssamatkustajille on käytännössä aivan sama, mitä yksikköä käytät, jos eivät ole veneellä ja varsinkaan purjeveneellä tottuneet liikkumaan. Voit nimittää etäisyyden pituusyksiköksi, jos haluat. He kun eivät voi verrata etäisyyttä mihinkään. Ymmärtävät kyllä silti, että 20 pituusyksikköä on kaksi kertaa enemmän kuin 10 pituusyksikköä ja 5 pituusyksikköä tunnissa nopeudella se 20 py kestää 4 h ja 10 py 2 h. Etäisyyksien arviointi on henkilökohtainen ominaisuus. Toisilla on parempi stereonäkö kuin toisilla, mutta yksikön vaihto ei siihen vaikuta. Onko etäisyys ohitettavan saaren rantaan riittävä kartan syvyyskäyrien mukaan ei sekään vaadi minkään yksikön ajattelua, sekin on pelkkää silmämittaa. Nyt olet jo sotkenut kahdet yksiköt veneessäsi, kun vielä joku laite näyttää eri yksiköitä. Kommunikointi muiden veneilijöiden ja viranomaisten kanssa johtaa myös helpolla väärinymmärryksiin.

Viivottimella ja varsinkin pitkällä viivottimella matkaa mittaavalle sanoisin, ettei mikään työkalu ole veneessä vaikeakäyttöisempi. Eikä Suomessa käytännössä yksikään matka ole suora viiva kahden pisteen välillä, jonka voisi viivottimella helposti mitata, vaikka päätepisteet sattuisivat poikkeuksellisesti samalle karttalehdelle mahtumaan.

Lue lisää

Kirjoituksesi "vai moderni" vakuutti entistä varmemmin käyttämään kaikille tuttuja km ja km/h yksiköitä. Oma miehistöni ymmärtää helposti jos veneen vauhti on 30 km/h ja matkaa 15 km että puoli tuntia matkaan menee. Sen sijaan sinun omat pituusyksikkösi varmasti sekoittaisivat heidät, joten jätän niiden käytön sinun miehsitösi riesaksi.

Kommunikointi muiden kanssa ei ole ongelma, kaikki tuntemani ovat toistaiseksi ymmäärtäneet kilometrit. Kerrotko missä elät jos nuo km ja km/h ovat ongelmia? Ainoa ongelma on wannabe merikarhut vierassatamien sunoissa, joiden purjehdusmatkat ovat niin pitkiä että loksodromit ovat oleellisia ;)

23++2 kirjoitti:

"Suomalainen merikartta on täysin pätevä metrijärjestelmän käyttöön."

Niinko miten ilman viivotinta ja laskinta ja 2 promillen humalassa tai muuten vaan väsyneenä?

Lue lisää

23 2:

Harpin sijaan viivotin, johon on valmiiksi merkitty tärkeimmät mitat (0,5 / 1 , 5 / 10 km) kilometreinä. Vähintään yhtä helppoa kuin harpin käyttö. Tosin harppia ja viivotinta ei ole tullut aikoihin käytettyä Suomen vesillä liikkuessa, aika turhia kun sähköiset vermeet varmistuksineen ovat riittäneet.

moderni kirjoitti:

23 2:

Harpin sijaan viivotin, johon on valmiiksi merkitty tärkeimmät mitat (0,5 / 1 , 5 / 10 km) kilometreinä. Vähintään yhtä helppoa kuin harpin käyttö. Tosin harppia ja viivotinta ei ole tullut aikoihin käytettyä Suomen vesillä liikkuessa, aika turhia kun sähköiset vermeet varmistuksineen ovat riittäneet.

Lue lisää

Voi mahoton mitä soopaa täällä haastetaan - purjehduspalstalla??? Ovatko nuo kirjoittajat todella purjehtijoita ja opiskelleet pätkääkään navigointia? Lapsien lässytykseltä kuulostaa.

Minulle on aivan sama mitä yksikköä veneessänne käytätte, mutta en kuitenkaan ole vielä tavannut missään yhtään purjehtijaa joka kertoisi venevauhdistaan maayksiköillä. En vierassataman saunassa enkä missään muuallakaan paitsi tällä palstalla.

Ja moderni saa käyttää vaikka si-järjestelmän yksikköä m/s ja nippua skaalalausviivaimia, kunhan tekee sen omassa veneessään. Odotan mielenkiinnolla koska tapaan hänet tai jonkun muun purjehtijan kertomassa veneensä nopeudesta km/h yksiköillä (...olipa kova keli, surffissa mentiin jopa 16,7 km/h! tai ...pistin purjeet alas ja koneen käyntiin kun nopeus laski alle 5,4 km/h tai venemyyjä joka kertoo: marssivauhti koneella on 11,3 km/h) Heh, todellisuus on tarinoitsijoita normaalimpaa ;)

moderni kirjoitti:

Paperikarttojen (merellä) normiskaala on 1:50 000 eli yksi senttimetri vastaa 500 metriä luonnossa. Ei vaikeeta. Osa kartoista 1:20 000 eli 1 cm = 200 m. Ei sekään vaikeeta. Kerro 12 22 mikä tuossa on sinulle vaikeeta niin koitamme auttaa.

Lue lisää

Ai mikäkö vaikeeta? Sanopa sitten ilman miettimistaukoa, montako kilometriä 27 cm 1:50000 kartalla. Entä 19 cm 1:250000 kartalla? Olivatko tuossa edes kaikki erikoskarttalehtien mittakaavat edes tulleet mainituiksi. Kuitenkin kartta kuin kartta, siinä reunassa on 1:1 asteikko etäisyyksille vaikka vaaksamitalla käytettäväksi. Vaaksamitta onkin erittäin käyttökelpoinen ja kaikkein nopein väline.

moderni kirjoitti:

23 2:

Harpin sijaan viivotin, johon on valmiiksi merkitty tärkeimmät mitat (0,5 / 1 , 5 / 10 km) kilometreinä. Vähintään yhtä helppoa kuin harpin käyttö. Tosin harppia ja viivotinta ei ole tullut aikoihin käytettyä Suomen vesillä liikkuessa, aika turhia kun sähköiset vermeet varmistuksineen ovat riittäneet.

Lue lisää

Tuskin olet ikinä käyttänyt sitä viivotinta muuten kuin mielikuvaharjoituksena.

moderni kirjoitti:

23 2:

Harpin sijaan viivotin, johon on valmiiksi merkitty tärkeimmät mitat (0,5 / 1 , 5 / 10 km) kilometreinä. Vähintään yhtä helppoa kuin harpin käyttö. Tosin harppia ja viivotinta ei ole tullut aikoihin käytettyä Suomen vesillä liikkuessa, aika turhia kun sähköiset vermeet varmistuksineen ovat riittäneet.

Lue lisää

Metrijjärjestelmä on ihan epämodernia, pitäisi käyttää avaruusaikana valovuotta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Metri
"
Ensimmäisen tiedossa olevan esityksen pituudessa desimaalipohjaisen mittayksikön käyttöönotosta teki englantilainen filosofi John Wilkins vuonna 1668.
"

http://boards.straightdope.com/sdmb/showthread.php?p=191103
"
light-year \"lit-'yir\ noun (1888)
"

;-)

moderni kirjoitti:

Kirjoituksesi "vai moderni" vakuutti entistä varmemmin käyttämään kaikille tuttuja km ja km/h yksiköitä. Oma miehistöni ymmärtää helposti jos veneen vauhti on 30 km/h ja matkaa 15 km että puoli tuntia matkaan menee. Sen sijaan sinun omat pituusyksikkösi varmasti sekoittaisivat heidät, joten jätän niiden käytön sinun miehsitösi riesaksi.

Kommunikointi muiden kanssa ei ole ongelma, kaikki tuntemani ovat toistaiseksi ymmäärtäneet kilometrit. Kerrotko missä elät jos nuo km ja km/h ovat ongelmia? Ainoa ongelma on wannabe merikarhut vierassatamien sunoissa, joiden purjehdusmatkat ovat niin pitkiä että loksodromit ovat oleellisia ;)

Lue lisää

Tuota... onko sinulla sellainen miehistö, joka ei ymmärrä, että jos matkaa on 20 mpk ja nopeus 10 solmua, niin matka kestää 2 h? Jos todella on noin, ehdotan vaihtamaan sen miehistön aavistuksen verran älykkäämpään.

Niitä wannabe-merikarhuja ovat sitten käytännössä kaikki satamissa tavatut ihmiset. Ehdottomasti ainoat ihmiset, joiden olen satamassa kuullut puhuneen kilometreistä, ovat melojia. Yksikään matkaveneellä liikkuva ei ole kilomterjä tarjonnut. Hätätapauksessa pitäisi ainakin yksiköiden olla ehdottoman yksikäsitteisiä niin, ettei väärinymmärryksen vaaraa tule silloinkaan, kun välikäsi kertoo tietoja eteenpäin kolmannelle. Ehkä vieraasi siellä sunossasi (mikä se muuten on, monenko kilometrin päästä sen löytää?) ymmärtävät sinua erehtymättä.

vähemmän virheitä kirjoitti:

Ai mikäkö vaikeeta? Sanopa sitten ilman miettimistaukoa, montako kilometriä 27 cm 1:50000 kartalla. Entä 19 cm 1:250000 kartalla? Olivatko tuossa edes kaikki erikoskarttalehtien mittakaavat edes tulleet mainituiksi. Kuitenkin kartta kuin kartta, siinä reunassa on 1:1 asteikko etäisyyksille vaikka vaaksamitalla käytettäväksi. Vaaksamitta onkin erittäin käyttökelpoinen ja kaikkein nopein väline.

Lue lisää

27 cm= 13,5 km. Ja todellisuudessa riittää "suunnilleen 15 km".

Koko tämä keskustelun on jotensakin väsynyttä. Kukin käyttäköön mitä yksiköitä lystää, molemmat toimivat. Metripohjaisten käyttöä ehkä hieman puoltaa se, että ne ovat taatusti tutut jokaiselle manner-eurooppalaiselle aikuiselle ilman mitään lisäoppia. Solmujen käytön ainoa peruste on se kytky leveyspiireihin, mutta eipä sillä ole nykyaikana käytännön merkitystä ainakaan Itämeren puitteissa. Harvassa ovat ne, jotka edes harrastuksen vuoksi harrastavat siihen perustuvia laskutoimituksia.

14+4 kirjoitti:

27 cm= 13,5 km. Ja todellisuudessa riittää "suunnilleen 15 km".

Koko tämä keskustelun on jotensakin väsynyttä. Kukin käyttäköön mitä yksiköitä lystää, molemmat toimivat. Metripohjaisten käyttöä ehkä hieman puoltaa se, että ne ovat taatusti tutut jokaiselle manner-eurooppalaiselle aikuiselle ilman mitään lisäoppia. Solmujen käytön ainoa peruste on se kytky leveyspiireihin, mutta eipä sillä ole nykyaikana käytännön merkitystä ainakaan Itämeren puitteissa. Harvassa ovat ne, jotka edes harrastuksen vuoksi harrastavat siihen perustuvia laskutoimituksia.

Lue lisää

Tarvitsit silti varsin virhealttiin päässälaskun kertoessasi 27*5. Etkä tehnyt sitä laskua miettimättä. Siihen useimpiin tarkoituksiin riittävään tarkkuuteen pääsisit kuitenkin parilla sormenpyöräytyksellä kartalla. En edelleenkään ymmärrä, mitä manner-eurooppalainen saisi lisää tiedosta, että Helsingistä Hankoon on vesitse 150 km verrattuna tietoon 80 mpk:aan. Hän tietysti ymmärtää sen olevan autolla alle 2 h matkan, mutta mitä se on veneellä, jää täysin ilmaan ilman sitä lisäoppia.

dfggh7 kirjoitti:

Väärin.
Suomalainen merikartta on täysin pätevä metrijärjestelmän käyttöön.

Aijaa. Kartan reunan asteikot ainakin ovat maileja. Ei ole kilometrejä missään.

vai moderni kirjoitti:

Tuota... onko sinulla sellainen miehistö, joka ei ymmärrä, että jos matkaa on 20 mpk ja nopeus 10 solmua, niin matka kestää 2 h? Jos todella on noin, ehdotan vaihtamaan sen miehistön aavistuksen verran älykkäämpään.

Niitä wannabe-merikarhuja ovat sitten käytännössä kaikki satamissa tavatut ihmiset. Ehdottomasti ainoat ihmiset, joiden olen satamassa kuullut puhuneen kilometreistä, ovat melojia. Yksikään matkaveneellä liikkuva ei ole kilomterjä tarjonnut. Hätätapauksessa pitäisi ainakin yksiköiden olla ehdottoman yksikäsitteisiä niin, ettei väärinymmärryksen vaaraa tule silloinkaan, kun välikäsi kertoo tietoja eteenpäin kolmannelle. Ehkä vieraasi siellä sunossasi (mikä se muuten on, monenko kilometrin päästä sen löytää?) ymmärtävät sinua erehtymättä.

Lue lisää

Veikkaan että solmuille ja merimaileille käy Itämeren huviveneilijöiden keskuudessa niinkuin paperikartoille. Ne unohtuvat kakkosvaihtoehdoiksi kun tekniikka on kehittynyt ja uudet, modernit veneilijät astuvat remmiin. Heille solmuihin ja mpk:hon tutustuminen on yhtä mielekästä kuin isoisän tapaan veistää heinäseipääseen tappi. Historian painolastia, jolla ei ole nykyaikana merkitystä. Etäisyyksien hahmottaminen kilometreissä on luontevaa, muut yksiköt keinotekoisia ja katoavat siksi.

Mutta ei se mitään, vanhat veneilijät jatkavat epäilemättä linjallaan ja tuovat sitä saariston tunnelmaa puhuessaan tarinoita käyttäen vanhoja yksiköitä ja sitä tunnelmaahan saaristosta haetaan. Puhukoot, ja olkoot onnellisia elämässään.

moderni kirjoitti:

Veikkaan että solmuille ja merimaileille käy Itämeren huviveneilijöiden keskuudessa niinkuin paperikartoille. Ne unohtuvat kakkosvaihtoehdoiksi kun tekniikka on kehittynyt ja uudet, modernit veneilijät astuvat remmiin. Heille solmuihin ja mpk:hon tutustuminen on yhtä mielekästä kuin isoisän tapaan veistää heinäseipääseen tappi. Historian painolastia, jolla ei ole nykyaikana merkitystä. Etäisyyksien hahmottaminen kilometreissä on luontevaa, muut yksiköt keinotekoisia ja katoavat siksi.

Mutta ei se mitään, vanhat veneilijät jatkavat epäilemättä linjallaan ja tuovat sitä saariston tunnelmaa puhuessaan tarinoita käyttäen vanhoja yksiköitä ja sitä tunnelmaahan saaristosta haetaan. Puhukoot, ja olkoot onnellisia elämässään.

Lue lisää

"Veikkaan että solmuille ja merimaileille käy Itämeren huviveneilijöiden keskuudessa niinkuin paperikartoille. Ne unohtuvat kakkosvaihtoehdoiksi kun tekniikka on kehittynyt ja uudet, modernit veneilijät astuvat remmiin."

Tällöin vakuutusyhtiöt pakottavat veneisiin paperikartat ja solmut käyttöön.

Näin laivoilla:

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/10973/Matti_Kahari.pdf?sequence=1
"SOLAS
-
sopimus määrittelee muun muassa riittävän navigointivarustuksen aluksilla.
Vuonna 2002 tulleen lisäyksen myötä hyväksytään paperisten ju
lkaisujen korvaam
i-
nen elektronisilla tuotteilla, ku
n riittävät varmennustoimet on
tehty aluksilla, esimer
k-
kinä Admiralty Digital List of Lights asennettuna kahdelle eri tietokoneelle. Tämä l
i-
säys koskee myös paperikarttojen korvaamista elektronisilla karto
illa.
"

noinkin voi käydä kirjoitti:

"Veikkaan että solmuille ja merimaileille käy Itämeren huviveneilijöiden keskuudessa niinkuin paperikartoille. Ne unohtuvat kakkosvaihtoehdoiksi kun tekniikka on kehittynyt ja uudet, modernit veneilijät astuvat remmiin."

Tällöin vakuutusyhtiöt pakottavat veneisiin paperikartat ja solmut käyttöön.

Näin laivoilla:

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/10973/Matti_Kahari.pdf?sequence=1
"SOLAS
-
sopimus määrittelee muun muassa riittävän navigointivarustuksen aluksilla.
Vuonna 2002 tulleen lisäyksen myötä hyväksytään paperisten ju
lkaisujen korvaam
i-
nen elektronisilla tuotteilla, ku
n riittävät varmennustoimet on
tehty aluksilla, esimer
k-
kinä Admiralty Digital List of Lights asennettuna kahdelle eri tietokoneelle. Tämä l
i-
säys koskee myös paperikarttojen korvaamista elektronisilla karto
illa.
"

Lue lisää

On fiksumpaa varmentaa mikä tahansa asia kahdella erilaisella järjestelmällä kuin kahdella samalla kuten SOLAS määrää. Merenkulussa luonteva parivaljakko on navigointi perinteisin menetelmin paperikartan avulla ja digikartta sijaintitiedolla.

noinkin voi käydä kirjoitti:

"Veikkaan että solmuille ja merimaileille käy Itämeren huviveneilijöiden keskuudessa niinkuin paperikartoille. Ne unohtuvat kakkosvaihtoehdoiksi kun tekniikka on kehittynyt ja uudet, modernit veneilijät astuvat remmiin."

Tällöin vakuutusyhtiöt pakottavat veneisiin paperikartat ja solmut käyttöön.

Näin laivoilla:

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/10973/Matti_Kahari.pdf?sequence=1
"SOLAS
-
sopimus määrittelee muun muassa riittävän navigointivarustuksen aluksilla.
Vuonna 2002 tulleen lisäyksen myötä hyväksytään paperisten ju
lkaisujen korvaam
i-
nen elektronisilla tuotteilla, ku
n riittävät varmennustoimet on
tehty aluksilla, esimer
k-
kinä Admiralty Digital List of Lights asennettuna kahdelle eri tietokoneelle. Tämä l
i-
säys koskee myös paperikarttojen korvaamista elektronisilla karto
illa.
"

Lue lisää

Mitenköhän tuo pläjäyksesi liittyy huviveneilyyn? V: Ei mitenkään. Väitteesi "Tällöin vakuutusyhtiöt pakottavat veneisiin paperikartat ja solmut käyttöön" on puhdasta puppua. Hyvä merimiestapa on tarkoituksella tiukasti määrittelemätön, jotta sekin voi kehittyä ajan kanssa.

Jos tulloopi hätä niin viranomaiset ovat kiinnostuneita veneesi koordinaateista ja hätätilanteen luonteesta ja noissa ei solmut ja mpk:t auta. Hätäkeskuksen tyypitkin tuntevat varmaan kilometrit paremmin kuin mpk:t, meripelastuskeskus sentään vielä molemmat.

Edelleen olen sitä mieltä että Itämeren huviveneilyssä solmuja ei tarvita, mutta yhtä lailla niitä kaipaavat käyttäkööt niitä niin kauan kuin kehtaavat.

moderni kirjoitti:

Mitenköhän tuo pläjäyksesi liittyy huviveneilyyn? V: Ei mitenkään. Väitteesi "Tällöin vakuutusyhtiöt pakottavat veneisiin paperikartat ja solmut käyttöön" on puhdasta puppua. Hyvä merimiestapa on tarkoituksella tiukasti määrittelemätön, jotta sekin voi kehittyä ajan kanssa.

Jos tulloopi hätä niin viranomaiset ovat kiinnostuneita veneesi koordinaateista ja hätätilanteen luonteesta ja noissa ei solmut ja mpk:t auta. Hätäkeskuksen tyypitkin tuntevat varmaan kilometrit paremmin kuin mpk:t, meripelastuskeskus sentään vielä molemmat.

Edelleen olen sitä mieltä että Itämeren huviveneilyssä solmuja ei tarvita, mutta yhtä lailla niitä kaipaavat käyttäkööt niitä niin kauan kuin kehtaavat.

Lue lisää

"Hätäkeskuksen tyypitkin tuntevat varmaan kilometrit paremmin kuin mpk:t, meripelastuskeskus sentään vielä molemmat.
"

Entä ne lukuisat lähistöllä olevat huviveneet ja laivat joille huutelet vhf radioon kilometrejä veneesi upotessa. Meikä hyppää tuoreiden eväiden kera pelastuslauttaan ja katson minne tuuli vie. Saatan lautan rakettejakin ampua. Parissa päivässä kuitenkin Itämerellä ajelehdin johonkin rantaan eikä puhelimeen tarvitse koskea ollenkaan.

"Edelleen olen sitä mieltä että Itämeren huviveneilyssä solmuja ei tarvita, "

Saa toki olla niin ajattelmaton, ettei varmenna navigointia kahdella erilaisella menetelmällä.

12++2 kirjoitti:

"Hätäkeskuksen tyypitkin tuntevat varmaan kilometrit paremmin kuin mpk:t, meripelastuskeskus sentään vielä molemmat.
"

Entä ne lukuisat lähistöllä olevat huviveneet ja laivat joille huutelet vhf radioon kilometrejä veneesi upotessa. Meikä hyppää tuoreiden eväiden kera pelastuslauttaan ja katson minne tuuli vie. Saatan lautan rakettejakin ampua. Parissa päivässä kuitenkin Itämerellä ajelehdin johonkin rantaan eikä puhelimeen tarvitse koskea ollenkaan.

"Edelleen olen sitä mieltä että Itämeren huviveneilyssä solmuja ei tarvita, "

Saa toki olla niin ajattelmaton, ettei varmenna navigointia kahdella erilaisella menetelmällä.

Lue lisää

"lähistöllä olevat huviveneet ja laivat joille huutelet vhf radioon kilometrejä veneesi upotessa.":
Taidan kuitenkin ilmoittaa koordinaatit. Ei tule epäselvyyksiä missä olen.

"varmenna navigointia kahdella erilaisella menetelmällä":
Omassa käytössä on läppäriplotteri, gps-kännykkä jossa kaksi eri merikarttaohjelmaa, kelluva käsigps vara-akut merikartoilla ja ne paparikartat. Ja vielä saaristo- ja rannikkonavigoinnin tutkinnot tehtynä. Silti siirryin tyytyväisenä kilometripohjaiseen ajatteluun, ja olen tyytyväinen.

Vanhat jäärät saavat hyvillä mielin käyttää solmujaan, kunhan eivät luule niiden olevan parasta mitä on tarjolla ja tuputa muita samaan uskoon. Tuossa taitaa olla sitä ikiaikaista kaihoa nostalgiseen menneisyyteen, jossa kesäisin aurnko paistaa, lokit kirkuvat ja piippua tuprutteleva patu kertoo hurjista seikkaluistaan. Hienoa aikaa varmasti, täytyy tunnustaa. Mutta ei sitä takaisin saa.

moderni kirjoitti:

"lähistöllä olevat huviveneet ja laivat joille huutelet vhf radioon kilometrejä veneesi upotessa.":
Taidan kuitenkin ilmoittaa koordinaatit. Ei tule epäselvyyksiä missä olen.

"varmenna navigointia kahdella erilaisella menetelmällä":
Omassa käytössä on läppäriplotteri, gps-kännykkä jossa kaksi eri merikarttaohjelmaa, kelluva käsigps vara-akut merikartoilla ja ne paparikartat. Ja vielä saaristo- ja rannikkonavigoinnin tutkinnot tehtynä. Silti siirryin tyytyväisenä kilometripohjaiseen ajatteluun, ja olen tyytyväinen.

Vanhat jäärät saavat hyvillä mielin käyttää solmujaan, kunhan eivät luule niiden olevan parasta mitä on tarjolla ja tuputa muita samaan uskoon. Tuossa taitaa olla sitä ikiaikaista kaihoa nostalgiseen menneisyyteen, jossa kesäisin aurnko paistaa, lokit kirkuvat ja piippua tuprutteleva patu kertoo hurjista seikkaluistaan. Hienoa aikaa varmasti, täytyy tunnustaa. Mutta ei sitä takaisin saa.

Lue lisää

"Omassa käytössä on läppäriplotteri, gps-kännykkä jossa kaksi eri merikarttaohjelmaa, kelluva käsigps vara-akut merikartoilla ja ne paparikartat. Ja vielä saaristo- ja rannikkonavigoinnin tutkinnot tehtynä"

Eipä ole kovinkaa modernia tehdä turhaa työtä, esim kurssien käyminen on turhaa puuhaa, navigoinnin oppii parhaiten livenä luonnossa. Sitten on 3 saman järjestelmän laitetta, fiksumpaa olisi korvata pari gepsiä purjehdusmittariston merkintalaskutoiminnolla.

"Combining information from the fluxgate compass and the log sensor, the system calculates the
ship’s dead reckoning. This information is displayed as course and distance covered"

vähemmän virheitä kirjoitti:

Tarvitsit silti varsin virhealttiin päässälaskun kertoessasi 27*5. Etkä tehnyt sitä laskua miettimättä. Siihen useimpiin tarkoituksiin riittävään tarkkuuteen pääsisit kuitenkin parilla sormenpyöräytyksellä kartalla. En edelleenkään ymmärrä, mitä manner-eurooppalainen saisi lisää tiedosta, että Helsingistä Hankoon on vesitse 150 km verrattuna tietoon 80 mpk:aan. Hän tietysti ymmärtää sen olevan autolla alle 2 h matkan, mutta mitä se on veneellä, jää täysin ilmaan ilman sitä lisäoppia.

Lue lisää

??? Enhän minä sellaista kertolaskua tehnyt vaan jaoin 27/2. Ei ainakaan minulle millään tavoin virhealtis.

Ja anteeksi, mutta mitä lisäoppia se manner-eurooppalainen tarvitsisi? Kun hänelle on kerrottu, että veneen tavanomainen matkanopeus on 10 km/h, tajuaa hän täysin vaivattomasti, että edessä on n. 15 h reissu.

Sori nyt vaan. Ei niistä solmuista oikeasti ole mitään lisäarvoa km/h nähden. Homma toimii molemmilla.

Turhan hankalaa kirjoitti:

Aijaa. Kartan reunan asteikot ainakin ovat maileja. Ei ole kilometrejä missään.

Vaan miksi niitä asteikkoja mihinkään käyttäisi? Karttahan on niin maalla kuin vesilläkin "piirretty ilmakuva", johon aina liittyy tieto mittakaavasta.

Olen käytännön veneilyssä havainnut, ettei niitä etäisyyksiä ole kulussa juuri mitään tarvetta mittailla kartalta. Reittisuunnittelussa ne kerran mittaa ja miettii, paljonko pitää arvioida matkan aikana kestävän. Ja siinä viivoitin toimii hyvin.

Itse asiassa, vaikka minullakin veneessä plotteri ja mittarit näyttämät solmuja ja mpk, niin viime kesän Gotlannin reissua plänätessäni istuin kotona tavallisen Skandinavian/Suomen/Baltian kartan kanssa ja mittasin siitä viivottimella, montako kilometriä osuudet suunnilleen olivat. Nimenomaan kilometrejä ajattelin siinä vaiheessa.

Mikä siinä mietityttää? Ja vielä monta kertaa! Googlaamalla se selviää kerralla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Meripeninkulma

Keskustele siitä männäntappikoneiden lomassa.