Kun viime keväänä kyselin miten purjehtimista pitäisi aloittaa, moni vastasi että "osta vene" sen kummempia selittelemättä.
Nyt olen kypsynyt ajatukselle ostaa se vene, mutta vaikka olen lukenut Vene-lehden artikkeleita käytetyn veneen ostamisesta, en niistä juuri kostunut. Nekin olettavat, että veneistä tietää aika paljon. Käytännössä se on vain tarkistuslista kohteista, joista pitäisi todeta esim jokin osa on "kunnossa ja toimii", "kosmeettista luokkaa oleva puute", "rakennevika" tms ja pitäisi jotenkin vaan tietää että kuinka asia oikein on. Ei se pelkästään katselemalla selviä, jos osaamista ei ole.
Kaikkein viimeiseksi haluaisin kokea sen, että kun olen innolla menossa uudelle veneelleni, niin se onkin uponneena satama-altaaseen, kun jokin läpivienti falskasi, tai jossain olikin vuoto. Tuota pienemmätkin harmit helposti kasvavat isoiksi kun ei ole tietoa eikä kokemusta aiheesta että sen voisi ratkaista.
Entäs huoltotoimenpiteet? Näistäkin saatava tieto on joko kovin pinnallista, tai olettaa että perustiedot ovat jo hallussa. Vaan kun eivät ole.
Ote erään veneen kunnostustoimenpiteestä: "Pohjan teko, sisältäen gelcoatille asti hionnan ja kölin puhaltamisen sekä profiloinnin ja kölisauman laminoinnin" on minulle enimmäkseen hepreaa.
Akateemisesta löysin yhden kirjan jossa käsiteltiin veneen huoltoa ja korjaustoimenpiteitä mutta se oli mielestäni kovin pinallinen enkä kyllä sen perusteella pystyisi omaa venettä huoltamaan.
Ehkä kaikki olisi helpompaa jos olisi tuttavia, jotka purjehtivat tai edes veneilevät, mutta kun sellaisia ei ole. Ja kun ei ole, niin mistäs tällaista aukkoa sivistyksessä voisi täyttää?
Nyt olen kypsynyt ajatukselle ostaa se vene, mutta vaikka olen lukenut Vene-lehden artikkeleita käytetyn veneen ostamisesta, en niistä juuri kostunut. Nekin olettavat, että veneistä tietää aika paljon. Käytännössä se on vain tarkistuslista kohteista, joista pitäisi todeta esim jokin osa on "kunnossa ja toimii", "kosmeettista luokkaa oleva puute", "rakennevika" tms ja pitäisi jotenkin vaan tietää että kuinka asia oikein on. Ei se pelkästään katselemalla selviä, jos osaamista ei ole.
Kaikkein viimeiseksi haluaisin kokea sen, että kun olen innolla menossa uudelle veneelleni, niin se onkin uponneena satama-altaaseen, kun jokin läpivienti falskasi, tai jossain olikin vuoto. Tuota pienemmätkin harmit helposti kasvavat isoiksi kun ei ole tietoa eikä kokemusta aiheesta että sen voisi ratkaista.
Entäs huoltotoimenpiteet? Näistäkin saatava tieto on joko kovin pinnallista, tai olettaa että perustiedot ovat jo hallussa. Vaan kun eivät ole.
Ote erään veneen kunnostustoimenpiteestä: "Pohjan teko, sisältäen gelcoatille asti hionnan ja kölin puhaltamisen sekä profiloinnin ja kölisauman laminoinnin" on minulle enimmäkseen hepreaa.
Akateemisesta löysin yhden kirjan jossa käsiteltiin veneen huoltoa ja korjaustoimenpiteitä mutta se oli mielestäni kovin pinallinen enkä kyllä sen perusteella pystyisi omaa venettä huoltamaan.
Ehkä kaikki olisi helpompaa jos olisi tuttavia, jotka purjehtivat tai edes veneilevät, mutta kun sellaisia ei ole. Ja kun ei ole, niin mistäs tällaista aukkoa sivistyksessä voisi täyttää?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Veneily seuroista löytyy fiksua porukkaa.Ei minuakaan naurettu ulos,vaikka olenkin maakrapu.Niillä on hyviä kursseja joissa käydään läpi navigoinnit ja veneen käsittely.Sieltä löytyy kaverit jotka kyllä neuvoo ja auttaa alkuun.Ja vielä, tyhmiä kysymyksiä ei olekkaan.
Suosittelisin kyllä lämpimästi vähintään purjehduskurssia alle ennen veneen ostamista. Siellä oppii veneistäkin yhtä sun toista, ainakin kyselemällä.
Myös näin talviaikaan työväenopistot yms. järjestävät merenkulkuun liittyviä kursseja. Ainakin saaristolaivurikurssi on syytä käydä jos ei ole minkäänlaista aiempaa kokemusta merenkulusta.
Kunnostushommat oppii enimmäkseen tekemällä sitten kun veneen hankkii. Hankinnassa kannattaa käyttää apuna kokenutta veneilijää tai SPV:n auktorisoimaa tarkastajaa, joiden yhteystiedot löytyvät tuolta: http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=34861.
Juuri näin. Kaikki muuttuu saman tien pinnallisesta konkreettiseksi kun on vene hypisteltävänä. Tärkeintä on ostaessa se, että hahmottaa vähän miten haluaisi veneillä ja hommaa sitten tarpeitaan vastaavan paatin. Ja joku kokeneempi täytyy olla kaupanteossa mukana, ettei tule jymäytetyksi. Kaikki tarvittava teoreettinen tietämys löytyy kyllä netistä nykyään ja purjehtimisen sekä satamamanööverit oppii kyllä ihan maalaisjärjellä, kun malttaa aloittaa varovasti. Kaikki "pakolliset" perushuollot on helppo tehdä, niitä ei tarvitse pelätä. Ei muuta kuin rohkeasti tutkimaan eri vaihtoehtoja, joita kaikkia saa nykyään käytettynä kohtuuhintaan.
Mitä järkeä on antaa neuvoja, kun et ole noudattanut edes sitä ensimmäistä?
Mitä järkeä on kommentoida ulossaanti on täyttä pask**?
"Kun viime keväänä kyselin miten purjehtimista pitäisi aloittaa, moni vastasi että "osta vene" sen kummempia selittelemättä.
"
Purjehduksen opettelu on kuin autolla ajamaan opettelu, kirjat ja kurssit ovat huonompia kuin oikea toiminta. Omalla veneellä opettelemalla oppii parhaiten ja omaan tahtiin, huom.
Etenkin navigointia ei opi muuta kuin livenä itse tekemällä, jotta oppii arvioimaan ja mittamaan nopeutta, suuntaa ja etäisyyksiä ja hahmottamaan sijainnin, kuin myös veneisiin vaikuttavia voimia, kuten tuuli ja aallot.
Toki navigoida voi hankkimalla Navionics Europen android puhelimeen, mutta pelkän digikartan varassa navigointi on vaarallista, koska elektronisissa laitteissa meriolosuhteissa usein ilmenee vikoja ja digikartoissa on usein puutteita (kareja ja luotoja puuttuu) verrattuna ajantasaiseen paperikarttaan.
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu
Laaja ja monimutkainen osa-alue on purjeveneen trimmaus, netistä löytyy trimmausohjeita joita sitten omalla veneellä on hyvä toteuttaa.
Purjehdus on harrastus, jossa on aina oppimista, esim purjehduskilpailuja ei koko ajan voita samat henkilöt, jos kilpailuissa on muita saman tasoisia kilpailijoita.
Pari kirjaa voi suositella, joilla pääsee hyvin alkuun:
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=813912
http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517
Veneistä pitää tietää jotain että sellaisen osaisi ostaa. Se että ummikkona menee ostamaan jotain venettä, tarkoittaa todennäköisesti sitä, että siitä maksaa liikaa siihen näden mitä saa, se on omaan tarkoitukseen sopimaton, tai peräti purjehduskelvoton ja koko kausi menee yrittäessä saada sitä sellaiseen kuntoon että edes pääsee merelle.
Kuten sanoin: jos ei osaa tarkistaa esim. läpivientejä tai sitä että runko on ehjä, sitä voi jonain aamuna löytää hankintansa puoliksi tai kokonaan uponneena mikä on sekin aika huono tapa oppia veneilyä. Haluaisin vain välttää ne typerimmät virheet. Tähän ei oikein vielä ole vastausta tullut, paitsi tuo pursiseuroista kysely.
"Veneistä pitää tietää jotain että sellaisen osaisi ostaa. Se että ummikkona menee ostamaan jotain venettä, tarkoittaa todennäköisesti sitä, että siitä maksaa liikaa siihen näden mitä saa, se on omaan tarkoitukseen sopimaton, tai peräti purjehduskelvoton ja koko kausi menee yrittäessä saada sitä sellaiseen kuntoon että edes pääsee merelle.
"
Tuollaiseen voi varautua kauppakirjassa, esim: 90% maksetaan heti ja loput 10% koepurjehduksen jälkeen.
"Kuten sanoin: jos ei osaa tarkistaa esim. läpivientejä tai sitä että runko on ehjä,"
Röntgen pitäisi olla kokeneellakin,eli ei noita vikoja näe silmin. Jos vene kestää koepurjehduksen ja ei vuoda, niin se on siis purjehduskelpoinen ainakin ko kelissä. Siitä sitten jos jotain ongelmia tulee, niin korjaa, ohjeet googlella. Vanhoissa on vikoja, siksi ne ovat halpoja. Uusissakin voi olla vikoja, esim minun piti laittaa takuun piikkin sivuvantit lyhennettäväksi, käytetyissä sentään ovat vantit oikean mittaiset.
Kyllä minä myös ehdotan että kannattaisi nyt talvella käydä esim. tuo saaaristolaivurikurssi, jossa opit kyllä navigoimaan ja tiedät perusteet. Toinen vaihtoehto myös se että menet kirjastoon ja lainaat sieltä saaristolaivurikirjan ja opettelet itse. Tutkintoon voi mennä myös itseopiskelleena. Minä kävin aikoinani saaristolaivurikurssin, jossa oltiin myös veneellä merellä käytännössä opiskelemassa. Sitten keväällä käyt jonkun peruspurjehduskurssin, siellä tulet saamaan tietoa purjeveneen käyttäytymisestä, purjeen nostamista, laskemista, peruspurjesäädöistä,miten tehdään vastakäännös, jiippi jne. Sieltä tulet saamaan varmasti paljon tietoa ja luultavimmin myös kontakteja...Sitten jos olet innostunut, niin voisit hommata sen oman veneen ja treenata sillä. En tiedä oletko meinannut purjehtia minkälaisella miehistöllä, mutta alkuun olisi hyvä mun mielestä treenata kaverin tai kahden kanssa... Usko pois meitä purjehtijoita on paljon, joilla ei oikein ole sitä purjehduskaveria, vaimoa ei niin paljon nappaa ja joka reissulla ei jaksaisi opettaa vaikka minä sitä mielelläni teenkin...mutta kuitenkin kipparilla on se täysi vastuu niin veneestä kuin miehistöstä. En minäkään nyt hirveästi osaa noita korjaus ja kunnostushommia, mutta ajan kanssa olen oppinut, ja en ole enää niin tumpelo :) Kyllä kaveria aina autetaan pursiseurassa, telakalla ihan varmasti ! Mäkin ajattelin alussa et apua, mitä sitten kun pitää kaataa masto talveksi, laittaa pressu, huoltaa kone, mutta tekemällä oppii ja kyllä autetaan jos joku ei osaa....Mä en ole enää pursiseurassa (olen asunut koko ikäni pääkaupunkiseudulla mutta nyt muutetaan Saloon täältä Lappeenrannasta pois jossa asuttu 3 vuotta. Niin sitten varmaan taas liityn. Mullakin jalkojen lihas-sairaus joka vaikeuttaa purjehdusta, mutta kyllä mä vielä ainakin selviin ihan hyvin...paremmin jos on vikkeläjalkasta miehistöä :) Olen työkyvyttömyyseläkkeellä joten aikaa ainakin on purjehtia...No se minusta, meinasin vaan että asutko pääkaupunkiseudulla, et missäpäin Suomea sun kotisatama olisi ? Mutta toivon sulle rohkeutta ja kysyvä ei tieltä eksy !
"Minä kävin aikoinani saaristolaivurikurssin"
Kävin myös ja ei luokkahuonessa opi navigoimaan. Olin kaverin kaverina, en suorittanut tenttiä koska oli minusta kallis. Osasin ennen krussia lukea merikarttaa, joten siksi näin. Merikartta käteen ja merelle, siten oppii parhaiten
Mä arvasin et joku tarttuu tohon asiaan, olen täsmälleen samaa mieltä ettei mikään muu kuin käytäntö opeta...mutta pointti oli se että sieltä saa sen tieto taidon jota sitten soveltaa käytännössä...magneettisuunnat,tosisuunnat, erannon ja suunnan laskemisen ja merikartan käytön, eikx je....
Purjehduskurssin kävin jo kesällä, ja saaristolaivuria käyn parhaillaan. Rannikkolaivuri sitten keväällä. Tältä osin oppi on siis katettu, mutta kumpikaan näistä ei auta siinä veneen hankinnassa, huollossa tai kunnostuksessa joka tällä hetkellä onkin se suurin aukko osaamisessa.
"magneettisuunnat,tosisuunnat, erannon ja suunnan laskemisen ja merikartan käytön"
nuo tiedot saa netistäkin:
http://saaristolaivuri.blogspot.fi/
Kuin myös Bob Bondin Purjehtia käsikirjasta.
"veneen hankinnassa"
Osta niin nopea kuin rahat riittää.
"huollossa tai kunnostuksessa "
Googlella löytyy. Tuhannet muut ovat tehneet samat hommat ja hommat on dokumentoitu keskustelupalstoille ja blogeihin.
"Osta niin nopea kuin rahat riittää.", koska purjein eteneminen on hidasta. Nopealla veneellä on ajoissa rannassa kuin myös voi purjehtia keveissä tuulissa, hitaalla veneellä kevyen tuulen purjehdus ei ole mielekästä koska vene ei liiku.
Täältä saa näköjään huonoja vastauksia, täyspa***ja vastauksia ja huippuna jodlarivastauksia.
Oikeasti täällä on liki mahdotonta antaa hyviä vastauksia kysyjän ongelmaan. Vaikkapa niitä läpivientejä pystyy huonosti edes asiantuntija tarkastamaan. Toisaalta veneiden uppoaminen niiden takia on kuitenkin erittäin harvinaista, vaikka tietenkin silti mahdollista. Jos vene on edes silmämäärin ehjä, sillä voi purjehtia. Purjehduskelvottoman erottaa maakrapukin siitä, että paikat repsottavat. Jos ostaa jonkun yleisen mallin, voi hintatason nähdä jo nettiveneen tarjonnasta ja käymällä veneitä katsomassa näkee kyllä, mistä hintaerot johtuvat, jos niihin on todellista aihetta.
Lopputulemana on se jo moneen kertaan sanottu, on vain rohkaistava itsensä ja otettava se riski. Siis ostettava vene, josta ainakin kuvittelee pitävänsä. Kun se oli se yleinen malli, siitä pääsee myös eroon, jos valinta sittenkin meni väärin.
"Täältä saa näköjään huonoja vastauksia, täyspa***ja vastauksia ja huippuna jodlarivastauksia.
"
Hyvä ohje on ostaa mahdollisimman nopea purjevene, koska purjein eteneminen on hidasta. Siten saa myös keskustelun pysymään asiatasolla.
Todistit vartissa ensimmäisen lauseen todeksi.
Jos oot jo noin pitkällä, niin kyllä sulta vaan puuttuu tarvittava rohkeus ottaa viimeinen askel. En ollut koskaan veneillyt soutuvenettä isommalla, kun ostin fiskarin itselleni. Ja olen teknisesti esim. auton ja polkupyöränkin kanssa täysi tumpelo. Eno, joka ymmärsi veneistä jotain, oli mukana kaupanteossa. Tsekkasin sen jälkeen, mitä merimerkit tarkoittaa, mikä kävi nopeasti, kun niitä on vaan muutama. Ajelin muutaman kerran pois laiturista ja takaisin. Tutkin, miten pikkudiesel ilmataan, kun luin jostain nettikeskustelusta, että se on tärkeä taito. Tähän kaikkeen meni kolme iltaa, kompassin käyttö sentään olikin tuttua ennestään. Sen jälkeen alkoi loma, ostin kartat ja lähdin Hesasta Saaristomeren kautta Ahvenanmaalle. Toki tarkistin, että liivit ja kiikari löytyy varustelistalta, samoin tarpeeksi köysiä, lepuuttajat ja ankkurit. Reilu kahden viikon reissu meni hienosti, vaikka aluksi isompi aallokko vähän hirvittikin (soutuvenekokemuskin kun rajoittui pienelle järvelle). Mutta nautin joka hetkestä, eikä ole paluuta ollut. Fiskari on vaihtunut purkkariin, veneilyvuosia on kertynyt nyt 15 ja aina vaan homma tuntuu vuosi vuodelta paremmalta. Lopeta empiminen.
Hanki veneelle vakuutus. Ei niitä läpivientejä moni muukaan tarkasta. Jos läpivienneissä on sulkukahvat ja ne ei ole jumissa, ollaan jo aika pitkällä. Laita kahvat kiinni, kun et ole veneellä. Pyydä ehdottomasti myyjää mukaan jollekin purjehdukselle, jotta hän voi selittää, miten kaikki toimii.
Älä hanki alkuun liian suurta venettä, vaan pienin mahdollinen joka täyttää tarpeesi. Ensin voit ajella vaikka koneella, jotta tulee veneen ohjaus ja laiturimanööverit tutuksi. Sitten voit jo koittaa nostaa toista purjetta ja lopulta molempia. Kyllä monet muutkin, kokeneetkin mokailevat, joten sitä ei tarvitse pelätä.
Moro
Meillä oli viime kesänä vähän vastaava tilanne. Joskus ollut purkkarissa mukana mutta siinäpä se kokemus veneilystä. Nyt ensimmäisen kesän jälkeen noin 1500 merimailia takana omalla purkkarilla.
Suomeen päästyä ei dieseliä ole 300 maililla mennyt kuin 20 litraa... Eli purjeilla yritetty mennä aina kun mahdollista.
Meillä juttu meni siten että katseltiin vaimon kanssa koko syksy meille sopivaa venettä Suomesta sitä kuitenkaan löytämättä. Lokakuussa vuosi sitten aloin katselemaan ulokmaalaisilta web sivustoilta joilla tarjontaa on yllin kyllin joka lähtöön. Kuvien ja muiden tietojen perusteella löytyi sitten sopivan tuntuinen 34 jalkainen purtsikka Hollannista.
Muutama krieeri oli etsiessä. Useampi sanoi että älä osta liian pientä. Niimpä kokoluokka oli 32-36 ft, hyvät sisätilat niin että voi purjehtia pidempiäkin matkoja, seisomakorkeus salongissa, ruoriohjaus, siistissä kunnossa, mieluummin 90 -luvun kuin 80 luvun. Vanha on vanha vaikka voissa paistaisi ja sitä myötä omat ongelmansa. Kyllä 90 luvun purrseekin pitää jo olla uudet purjeet ja riippuen moottorista joko uusi tai vähän ajettu.
Koska en mitään veneistä ymmärtänyt niin mukaan Hollantiin lähti tuttava joka purjehtinut 50 -luvulta asti aktiivisesti ja edelleenkin purjehtii ja tuntee tekniikkaa. Hän oli etukäteen tutustunut veneseen ja oli samaa mieltä että hyvältä vaikttaa vene Hollannissa. Varasin ajan paikalliselta telakalta ylösnostoon ja iltapäipällä samana päivänä tehtiin kaupat (marraskuun 4. 2012) Vene jäi välittäjän laituriin talvehtimaan, välittäjän silmien alle pientä korvausta vastaan. Hän myös otti vastaan tavarat joita talven aikana lähetin joko sSuomesta tai web kaupasta keskieuroopasta.
Miehistön kasaaminen kevään kotiinpurjehdusta varten alkoi välittömästi kaupanteon jälkeen. Sopiva, minä 3 kokemutta purjehtijaa, löytyi loppuviimeksi ja venettä lähdettiin tuomaan toukokuun alussa kohti Suomea. Itse olin ruorissa niin paljon kuin jaksoi, olihan tuo intensiivikurssi omaan veneeseen ja sen käyttäytymiseen tutustuen. Myös tekniikka tuli tutuksi pakostakin matkan varrella. Matkaa tuli kaikenkaikkiaan kotiin noin 1200 mpk. Raskas neljä viikkoa mutta oppia tuli rutkasti joka osa-alueella.
Ennen matkaa kävin saaristo- ja rannikkolaivurikurssit. Suosittelen kyllä käymään ainakin ensimmäisen. Kurssilla oppii aina paremmin kuin itse opiskellen. Tuntuu tälläkin palstalla olevan joillakin pahasti hukassa kartalla navigoinnin perusteet joita kurssilla käydään teoriassa ja käytännössä läpi.
Kesä ja heinäkuu meni kiireessä mutta elo-syyskuussa ehdittiin viikonloppuisin mennä sen 300 mailia lähisaaristossa purjehtien. Hyvässä pursiseurassa opastetaan kyllä. kannattaa olla aktiivinen jo etukäteen. Me ainakin kävimme vuosi sitten ihemettelmässä veneitä pukkien päällä ja juttelemassa satamassa ihmisten kanssa ketä sattui paikalla olemaan. Lähes kaikki vastasivat ja kertoivat kokemuksiaan mielellään kun kerroin tilanteemme. Kukin itse tietysti tekee omat johtopäätökset vastauksista.
Netistä voi tilata tällaisen kirjan. Don Casey's Complete Illustrated Sailboat Maintenance Manual. Tällä alkaa tekniikka tulla vähän paremmin tutuksi. Sivuja on monta sataa, ja täynnä piirroskuvia ja ohjeita eri asioista.
Kiitos vinkistä, tähän pitää tutustua.
Onko muuten saman kirjoittajan "This Old Boat, Second Edition: Completely Revised and Expanded" ja "Inspecting the Aging Sailboat" mistään kotoisin?
Aihepiirin puolesta nuo tuntuisivat vielä ehdotettuakin osuvammilta, sillä tähtäimessä on nimenomaan halpa vanhempi vene, joka siis pitäisi ensiksi vielä hankkiakin.
Minulla on tuo "Inspecting the Aging Sailboat". Kirja vaikuttaa pätevältä ja siitä saa hyvän käsityksen, miten vanhan veneen perusteellinen tarkastus tehdään. Kirja on helppolukuinen havainnollisine piirroskuvineen. Sopivan ohut, vain 142 sivua. Mutta tuon kirjatiedon soveltaminen käytäntöön edellyttäisi kyllä, että veneet ja veneiden korjaaminen on jo entuudestaan tuttua.
Jos olet niin osaamaton kuin esität, suosittelisin kuitenkin ostamaan melko uuden ja hyvässä kunnossa olevan veneen. Siinä on pienempi riski kuin vanhassa, kunhan varmistat ettet maksa pahasti yli markkinahintaa.
Don Caseyn kirjoista löytyy oiva koontiversio joka sisältää kaikki hänen manuaalinsa. Omasta mielestäni tosi hyvä ja selkeillä ohjeilla varustettu.
http://www.amazon.com/Caseys-Complete-Illustrated-Sailboat-Maintenance/dp/0071462848/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1384856091&sr=8-1&keywords=don casey complete illustrated
...eli edellä esitetty Complete Illustrated Sailboat Maintenance Manual sisältää nämä edellä listaamani teokset, ok...
Tuo Inspecting... Sisältyy, mutta tuo tuo toinen mainitsemasi ei sisälly. Se on mahdollisesti joku vanhempi teos. Tilaa vain tuo Complete... niin sillä pärjää.
Aloittajan kannattaa tutustua ainakin tähän blogiin, samasta lähtökohdasta alkaa...
http://keulakulma.blogspot.fi/2012/08/kuinka-purjehtijaksi-tullaan.html
Taisi tulla hyvät neuvot jo annettua, mutta kun en jaksanut lukea ihan kaikkea, niin tässä on mun neuvot. Kun olet veneilyn peruskurssit käynyt osta se vene. Osta 70-80- luvulla tehty lujitemuovivene 7- 8 m pitkä, jota on valmistettu satoja kappaleita eli siis suosittu "ensimmäinenvene". Niitä on aina myynnissä, eikä maksa paljon ja pääset siitä melko helposti ja pienin tappioin (ehkä vain noin inflaation verran) eroon kun olet valmis vaihtamaan isompaan tai lopettamaan veneilyn. Luultavasti veneesi on Ruotsissa valmistettu tai se voisi olla Avance 24. Ota mukaan asiantuntijaksi mielellään kaveri, jolla on ollut pitempään tai on samanlainen vene. Päivän pyyntihinnat löydät netistä ja venelehdistä. Näiden veneiden hinnat ovat usein kohdallaan.
www.snoopy.fi
Olin aikoinaan itse samassa tilanteessa, tosin eka vene oli kimppavene, mutta toinen omistaja oli ihan yhtä pihalla tai enemmänkin. Tekemällä oppii ja neuvoja saa kysymällä, niin laiturissa kuin telakallakin. Mutta kuten Snoopy kirjoitti, hanki alkuun pieni ja simppeli vene, joka pitää arvonsa ja on helppo myydä pois sitten kun siltä tuntuu. Mitä vähemmän hienouksia (elektroniikka, purjeiden säätö jne.), sitä helpompi päästä alkuun. Sitten kun nälkä kasvaa syödessä, niin vene vaihtoon. Muutaman kesän kokemuksella tietää itsekin paremmin mitä harrastukselta haluaa.