Te jotka olette päässet 30-vuotiaana yliopistoon kertokaahan kokemuksianne?
Kuinka elämänkokemus auttoi pääsykoeurakassa?Miten elämä on muuttunut?
Uskon ainakin itse olevan helpompaa, koska itsetuntemus on kasvanut ja enää en vietä aikaani ties missä tyhjänpäiväisissä bileissä, kun jonain 23. vee teininä.
Kuinka elämänkokemus auttoi pääsykoeurakassa?Miten elämä on muuttunut?
Uskon ainakin itse olevan helpompaa, koska itsetuntemus on kasvanut ja enää en vietä aikaani ties missä tyhjänpäiväisissä bileissä, kun jonain 23. vee teininä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yliopiston aloittaminen 30-vuotiaana ei ole ongelma, jos asenne on kunnossa. Ainakin sinun asenteessasi on hieman korjaamisen varaa, sillä 23-vuotias ei ole enää mikään teini ja bilettämisen tarkoitus on pitää hauskaa ja samalla luoda tärkeitä kontakteja ja suhteita tuleviin työkavereihin, eikä vain örveltää kännissä. Sillä, kenet oppii tuntemaan opiskeluaikana on yhä enemmän merkitystä juurikin työllistymisen kannalta, samoin viestintä- ja vuorovaikutustaidoilla. Ei ole ihan tuulesta temmattua se, että parhaiten työllistyvät useimmiten ne, jotka ovat olleet yliopistoaikoina kaikenlaisessa toiminnassa mukana. Eikä se tarkoita kuitenkaan sitä, että pitäisi juosta umpihumalassa kaikenmaailman juoma-approja sun muita läpi haalarit hulmuten.
En sano tätä kettuillakseni, vaan ihan ystävällisessä mielessä.
Itse pääsin juuri opiskelemaan yliopistoon 27-weenä. Meidän vasta-aloittaneiden seassa (n. 30) suurin osa on yli 25-vuotiaita, joilla koulutusta, alan ammatillista tai jokin muu korkeakoulututkinto. Luultavasti hakijoissa on tähän kiinnitetty huomiota (että saadaan porukka nopeammin ulos?). Hirveästi ei bileet jaksa kiinnostaa, varsinkin keskellä viikkoa olevat, tässä iässä kun sen opiskelun ottaa jo ihan tosissaan. Itse olen opiskellut yhtäjaksoisesti monta vuotta, ettei se elämä kovin ole muuttunut yliopiston myötä, työmäärä tosin kasvanut. Kun pitäisi opiskelun lisäksi hoitaa elämääkin ja työtä.
Minä kirjoitin ylioppilaaksi aikuislukiosta 35-vuotiaana ja pääsin samana vuonna yliopistoon. Pääsykokeet oli, en niihin sen kummemmin valmistautunut kuin lukemalla sen kirjan, joka oli määrätty. Lisäksi tarvittiin hyvät lukiotiedot niissä aineissa (2 ainetta), joihin hain. Hain kolmeen eri yliopistoon samoilla pääsykokeilla ja pääsin kaikkiin, vieläpä molempiin hakemiini aineisiin (humanistinen ala).
Opiskelin työn ohella, valmistuin maisteriksi ja sain alani töitä jo 40 täytettyäni.
Opiskelijaelämään, siis bilettämiseen ja sellaiseen, en osallistunut. Hyvät muistot on opiskelusta.