tällä kertaa Kytön edessä löytäneet kiven, pelastautuneet luodolle, yksi loukkaantunut.
Hesari 16.09.
Hesari 16.09.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
että kyllä ne purjeveneilijätkin tämän "taidon" hallitsevat. Ja "konevikaisia purjeveneitä" hinaillaan tuulisillakin säillä kaikilla merialueillamme, joten parannettavaa purjehdustaidoissa riittää.
Tämä "taito" on myös kokeneemmilla purjehtijoilla. Muistan hyvin elävästi, kun Harry "Hjallis" Harkimo 80-luvun lopulla kajautti kivelle "Porkkalan sisääntuloväylällä". Tätähän naureskeltiin yleisesti ja iltapäivälehdetkin repivät siitä etusivun uutisia. Hän väitti kiven kovaan linjan olleen tarkalleen kiinni, mutta kolina kävi silti. Luonto ei antanut periksi tunnustaa, että maailmanympärimatkaajakin voi löytää kiven. Tämä väylä tosin on harattu niin syväksi, että se ei käytännössä ollut mahdollista. Paikanmääritys oli siis virheellinen. Silti kaikki kunnia Hjallikselle, kova jätkä näissäkin asioissa.
mutta totanoin....ketkäs mahto olla autettuna justiin tuolla Maarianhaminan eteläpuolella....
Vahinkoja ja onnettomuuksia sattuu sekä moottori- että purjeveneilijöille. Itse jouduin tänä kesänä loma-aikana venereissulla moottoriveneelläni täsmälleen yhden kerran avustustehtäviin, tällöin avustettavana/hinattavana oli purjevene.
Tälläkään perusteella ei voi vetää mitään johtopäätöksiä eri ryhmien veneilytaidoista, veneiden ja varusteiden kunnosta tai millään tavalla yleistää jotakin veneilijäryhmää onnettomuusalttiiksi. Tekevälle sattuu, ei siinä sen kummempaa.
Ruotsinlautatkin ajelevat karille. Joskus on ollut tosi vaikea edes käsittää moisia töppöilyjä: kerran iso rahtilaiva pyrki Kotkaan Tainion majakan väärältä puolelta tai se Silja Operan töpeksintä Porkkalassa muutama vuosi sitten :-(
Mitä tästä voimme päätellä?
Maalla on helppo olla viisas kun merellä tapahtuu vahinko!
motskariveneilijöiden teknisistä avustustehtävistä johtuu n. 85% polttoaineen loppumisesta.
Tekevälle sattuu, mutta järjen käyttö ei ole kiellettyä?
Ei siinä sen kummempaa, ethän nyt vaan ota rooliasi lian tosissasi?
Jos tarkoitat AriT:n serihvin hommaa niin omasta mielestäni tämän palstan ja jopa sirBB:n kirjoitusten taso on huimasti noussut sen jälkeen kun AriT hommaan ryhtyi. Tai sitten ne pahimmat limbot on poistettu kaikessa hiljaisuudessa.
Olen samaa mieltä polttoaineen loppumisesta, se on tyhmyyttä tai huolimattomuutta. Karilleajo Kytön lähistöllä ei ymmärtääkseni kuitenkaan johtunut polttoaineen loppumisesta koska onnettomuudessa joku loukkasi lievästi itsensä ja jouduttiin uimasille. Näistä päättelen, että kivelle mentiin suht koht vauhdikkaasti eli varmaan koneen voimalla.
Pari vuotta sitten ohitin purkkarin joka oli väylän sivussa. Sillä oli purjeet ylhäällä vetämässä mutta ei liikkunut pätkääkään, katselin sinnepäin koko ajan ohtiettaessa jos ne olisivat hinausta kaivanneet mutta ei, siellä ne vaan oli purjehtivinaan kun ei mitään erikoista olisi tapahtunutkaan. Kivillä se oli mutta se ei heitä haitannut.
...muuten mielenkiintoista tietää, miten iso osa niistä polttoaineen loppumisen takia autetuista on oikeastaan matkaveneitä ja miten moni Buster-luokkaa?
Itse olen koko veneilyaikanani nähnyt kolme tilannetta, joissa merihädän ainekset näyttivät olevan olemassa eli vene kivillä, hallitsemattomasti sinne ajautumassa tai nurin. Aina on kyseessä ollut purkkari... (Tosin se nurinmenotapaus oli kevytvene eikä kyseessä ilmeisesti ollutkaan hätätilanne vaan lajin luonteeseen kuuluva uimareissu.) Ja kun tässä kertailen muistikuviani seurassa kuulluista kokemuksista, niin purkkarit johtaa edelleen tilastoa...
Ei, en minä tämän perusteellakaan usko, että purjehtijat olisivat sen suurempia toheloita. Heidän veneissään on yleensä enemmän syväystä, joten kiville osuu helpommin ja toisaalta osa heistä ottaa enemmän riskejä luoviessaan (mitä minä tosin kyllä pidän jo tohelouden rajaa lähestyvänä). Ja taitaapa purjeveneen mastoon ja peräsimeen kohdistuvat voimat olla muutaman kertaluokan isompia kuin moottorivenettä yleensä kuormittavat (muistan isommin miettimättä omasta seurasta puolitusinaa masto- tai peräsinrikkoa purkkareilta, mutten yhtään moottoriveneen haveria).
ettei kannata luulla mitään.
Tossa on faktaa, jos kiinnostaa
http://www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi/suomi/tilasto.php
Ettei tarvitse arvailla kummat johtaa, ja se tekninen vika on yhtä kuin, Italialaisen kuuluisimman sotasankarin viimeiset sanat lennonjohdolle; Gasolino finito, probello stop.
...sinun tilastollasi ole paljon todistearvoa. Teknisiä vikoja on muitakin kuin polttoaineen loppuminen, vaikka jälkimmäisten osuus kuulemma onkin kasvussa. Toisekseen moottoriveneitä on tässä maassa rutkasti enemmän kuin purjeveneitä; tarkkaa lukuahan ei kukaan tiedä, kun rekisteröintipakko koskee vain osaa veneistä. Siksi mitään järkevää vertailua ei voi tuolla tilastolla tehdä, koska ei tunneta tarkasti a) perusjoukkoa b) tilastoidun ryhmän jakaumaa osajoukkoihin.
Taitaa muuten osa purkkareidenkin kivillemenoista kuulua siihen "polttoaine lopussa" luokkaan. Eivät vain ole ehtineet saada rättejä ylös ajoissa...
älä nyt nolaa motskarimiehiä ihan totaalisesti.
se oli Bavaria 36 tai joku Hunterin malli, joka yritti päästä purjeilla johonkin.
Sinua saa Sir BB hävetä silmät päästään purjehtijoiden leirissä, siinä ei yksi moottorivene-nolaus paljoa paina !
joten tuki suusi ja väitä olevasi vaikka pingiksen pelaajia...
.......kantaan asiaa, kyllä ao. tilasto on todistusvoimainen, tosin ei ilman pientä harjoitusta. Siitä on helposti laskettavissa venetyyppien suhteellinen osuus ja tättä voi verrata rekisteröityihin veneisii venerekisterissä ja liitoissa. Näin voidaan saada vertailukelpoista tietoa. Jotenkin rekisteröimättömien veneiden osuus onnettomuustilastossa on erittäin alhainen. Siitä vaan joku laskemaan, jos kiinnostaa!
...sinulla jotain perustelua tuolle väitteelle "jotenkin rekisteröimättömien osuus tilastoissa on erittäin alhainen"? Tilastot kun eivät sitä kerro.
Olen jostain muistavinani, että maistraattien venerekisterissä olisi n. 50 000 venettä, ne ovat jotakuinkin poikkeuksetta moottoriveneitä. Veneilyliiton rekisterissä on vähän alle 12 000 (joiden joukossa lienee jonkin verran purjeveneitä, koska kaikki purjeveneilijät eivät ole kiinnostuneita tukemaan Purjehtijaliiton kilpailutoimintaa). Purjehtijaliitto lienee samassa kokoluokassa? Koska merellä näkee hyvin harvoin, jos koskaan, numerottomia purjeita, niin uskaltaisin veikata, että purjeveneilijöiden rekisteröitymisaste on varsin korkea. Toisaalta moottoriveneitä, joiden ei tarvitse rekisteröityä, on huomattavan paljon, joten näppituntumalla 80/20 vaikuttaa aika uskottavalta jakautumalta moottoriveneiden ja purjeveneiden välillä. Löytyykö perusteltuja vastaväitteitä?
Minua kiinnostaisi erityisesti se pienveneiden osuus tilastoissa, lähinnä siksi, että polttoaineen loppuminen on tiettävästi todellakin ihan merkittävän kokoinen tekijä tilastoonpäätymisissä. Minulle ei oikein mene jakeluun, millainen veneilijä joutuu siihen tilanteeseen toimivan pa-mittarin kanssa, mutta yllättävän monesta veneestä moinen kapine puuttuu... Onhan se bensan tai löpön loppuminen jonkinkokoinen moka, mutta "tohelokerroin" on minusta vähän erilainen noissa tilanteissa. Tiivistäen, jos minulta loppuisi löpö, kun kerran mittari toimii ja tunnen tankin koon sekä veneen tyypilliset kulutuslukemat, niin se olisi karmea töppäyst, mutta joltain toiselta toisella veneellä se voisi olla ymmärrettävämpää.
Muutama viikko sitten mullakin loppui löpö veneestä ja kone sammui. Se oli ihan omaa tyhmyyttä kun luotin polttoainemittariin. Se perhanan härveli oli jo keväällä jumissa. Sain sen aukaisemalla ja herkistelemällä toimimaan lomareissun ajaksi mutta niin oli jumahtanut taas ja luulin tankin olevan edelleen puolillaan. TYHJÄHÄN SE OLI!
Kumma ettei mittari toimi, se on VDO, jota olen kuulut kehuttavan laatupeliksi ja viime kesänä ostettu??? Onko jollain jotain vinkkejä miten sen kohon vipuvarren sais toimimaan?
Nooh... löpö kuiteskin, loppu mutta ei meillä mitään hätää ollut kun sattuu olemaan onneks purkkari. Vedettiin vaan purjeet aiottua aikaisemmin ylös ja seilattiin koko matka perille. Gastit vähän oli hermoissaan että miten laituriin mennään kun tuultakin oli 10-14 m/s. Mutta mulla oli pasmat selvät. Paikka johon oltiin menossa on todella suojainen mutta ko. (S) tuulta riittää kuitenkin aina laituriin. Majalla on poijut aika kaukana laiturista, joten kun vaan koukun saa poijuun, niin köydellä jarruttelee hyvinkin ennen laituria. Näin tehtiin ja homma sujui hyvin ja myötäsen 2,5 solmun vauhti pelkällä rikillä saatiin toppuutettua köydellä. Varasuunnitelmana oli että jos ei saada koukkua poijuun, niin ajetaan T-laiturin ohi ja käännetään lehmänkäännös vastaiseen ja päin laituria jo hiljentyneellä vauhdilla. Sitten rauhassa perehdyttiin siihen että miksi kone sammui ja todettiin että löpöhän se oli loppu.
Onni tässä tietenkin oli että kun löpö loppui oltiin jo selvillä vesillä eikä missään kapeikossa, missä tuuli olisi voinut painaa veneen kiville ennen kuin purjeet saadaan vetämään. Tosin rullapurje on kyllä todella kätevä peli tällaisesakin tilanteessa se aukaisee alle minuutissa vaikka olisi vähän kokemattomammatkin gastit.
Meidän seuran jäsenilla onnettomuuksia merella on tapahtunut viimevuosina vai pari tapausta ja ne on molemmat moottoriveneellä. Toisella tuli tukki tai joku läpi pohjan, avustettiin rantaan ja toinen ajoi duopropit päreiksi johonkin. M/P-veneitä seurassa on about 50:50. Ja purkkarit kyllä ajaa enemmän maileja (esim Karibialle ja takaisin)
Menee taas vaihteeksi palstan ja viestiketjun aiheen ulkopuolelle, mutta sanottakoon kuitenkin, että viestien siivousta joutuu kyllä harrastamaan turhankin paljon. En jaksa oikein uskoa, että nämä palstalla pyörivät häiriköt ovat todella veneilijöitä, en ainakaan luonnossa ole tavannut yhtään niin k...päistä veneilijää kuin jotkut tällä palstalla pyörivät henkilöt. Onneksi kuitenkin valtaosa porukasta ja keskustelusta on asiallista ja veneilyhenkistä.
Olen toistaiseksi arkistoinut poistetut viestit sivulle http://www.veneily.tk , sieltä voi käydä katsomassa millainen palstan keskustelun taso olisi ilman aktiivista siivousta.
Ymmärrän kyllä, että polttoaine joskus loppuu, varsinkin pienemmistä veneistä. On minullekin niin joskus käynyt. Moottorikin voi joskus hajota enemmän tai vähemmän yllättäin.
Sitä mitä en ymmärrä on se, että apua tarvittaisiin meripelastukselta. Heillä on aivan varmasti parempaakin tekemistä.
Ankkurilla vene pysyy irti kivistä, rekisteröimättömät veneet pääosin voi soutaa kotiin. Kaverin voi soittaa tai ohiajajan pyytää apuun ja maksaa sopivan korvauksen, pressusta voi virittää purjeen jne. Mielestäni meripelastus on vain ja ainoastaan todellisia hätätapauksia varten (ihmishenki tai vene todellisessa vaarassa).
Vesille lähdetään mielestäni aina siten, että sieltä tullaan omin avuin pois. Vain todellinen onnettomuus tätä muuttaa (sairauskohtaus, vakava kivilleajo tms.)
Soitatteko ambulanssin tai paloauton paikalle, jos autosta menee kone rikki tai bensa loppuu?
jeesus mikä tollo, herää tähän päivään.
Omassa veneessäni on polttoainetankin täyttöaukko sitloodan pohjalla. Tankkiin menevä letku on n. 30cm pitkä, suora putki. Mulla on kapea bambutikku, johon on teipillä merkitty puoliväli ja täysi tankki. Kun tikku ei enää tapaa naftaa, tiedän, että on aika mennä tankille. Ei ole vielä koskaan pettänyt neljännesvuosisadan aikana. Kun tietää kulutuksen l/h, lokikirjan merkinnöistä pystyy parin litran tarkkuudella sanomaan löpön määrän tankissa ilman keppiäkin.
.....että, veneet, joilla poistutaan rannan välittömästä läheisyydestä, jotta "voidaan" joutua merihätään, ovat avoveneidenkin tapauksessa sen verran kookkaita, että vaativat sen verran voimakkaan perämoottorin, että ne on rekisteröitävä. Lisäksi kaikki hätätapaukset, jpoita itse olen Hangon suunnallaläheltä seurannut, ovat olleet "matkaveneitä", vähintäänkin "retkiveneitä".
Voit hyvinkin olla oikeassa jakaumassa. Seraavaksi voit laskea, miten veneet jakautuvat meripelastuksen tilastoissa (tietty, jos riittävästi kiinnostaa).
ihan huviksesi sitä tilastosivulta löytyvää karttakuvaa tehtävien sijaintijakautumasta. Jokseenkin kaikki saariston suojassa, alueella, jolla näkee ällistyttävän pieniä avoveneitä monen hengen lastissa...
Oikeastaan ajoin takaa tätä pikkuveneiden osuutta pohtiessani sitä, että niillä liikkujat eivät välttämättä koe itseään veneilijöiksi tai liikkumistaan veneilyksi vaan likimain polkupyörälläajoon verrattavaksi jokamiespuuhaksi. Toisin sanoen, vähän erilaista puuhaa kuin vaikkapa sillä kuuluisalla tuliterän jenkkiveneen ostajalla, joka soitti kohta myyjälle kännykällä "hei, osaatsä sanoo, mitä nää kirjavat kepit on joit tääl on joka paikas?"... Vaikka tuloksena voi molemmissa tapauksissa olla keikka Antti Huimalle.
Laskin muuten pikaisesti sen tilaston jo eilen, jakauma ei poikennut merkitsevästi perusjoukkoarviostani (taisi olla 12 purkkari tapausta yhteensä n. 75 tapauksesta, suuruusluokat oli ainakin tuollaiset).
.......suhde oli 21 purkkaria 115:sta. Edelleen epäilen (en tosin tiedä!), että viitaten mainitsemaasi kartaan, Sipoon selän länsipäässä ihan alle parikymmentäheppaisilla peräprutkuilla ajeltaisiin. Niinikään uskon, että suurin osa rekisteröimättömistä veneistä löytyy järvialueilta.
johon vetoat, edustaa vain vapaaehtoisen meripelastussektorin kirjaamia pelastus- ja avustustehtäviä. Mikäli tilastoihin haluat tukeutua, otapa selvää merialueilla meripelastuksesta vastaavan viranomaisen, rajavartiolaitoksen, tilastoista. Niissä ne ovat kootusti ja eriteltyinä. Vaikka en niitä nyt aivan vähään aikaan ole katsellutkaan, muistan varmasti, että vaikka polttoaineen loppuminen oli kiukuttavan usein avunannon syynä, ei tuo 85% kyllä voi olla oikea arvo. Se on mitä todennäköisimmin huomattavasti pienempi.
Joku valitteli polttoainemittarin jämähtäneen ja perusteli sillä sen loppumisen jääneen huomaamatta. Eiköhän jokainen vähänkin venettään tunteva tiedä, kuinka kauan yhdellä tankillisella ainakin suunnilleen voi ajella. Ja kunnon veneilijä pitää lokikirjaa, johon merkitään mm. pa-täydennykset, ajat ja ajetut matkat. Niiden perusteella voi ainakin suunnilleen päätellä tankkaustarpeen.
Ja kannattaa muistaa, että päällikkö on aina kokonaisvastuussa aluksestaan. Siihen kuuluu myös polttoaineen riittävyyden varmistaminen. Sen unohtaminen ja mukana olevien vaarantaminen tällä tavalla on rangaistava teko. Vaikka eihän se pa-puute aina suoranaiseen merihätään läheskään aina johda.
Ei valitettavasti toimi mulla kun on kaareva täyttöletku ja tankissa kulma. Joskus mulla oli sellainen karkaistu akryyli putki venttiilin takana, siitä näki aukastaessa tankin pinnan. Se oli muuten toimiva, mutta kerran katkes akryyli putki ja letkullinen löpöä meni pilssiin.
En nyt silti viitsis alkaa muuttaa systeemiä, kun olen raahaa tuhlannut ja vaivaa nähnyt tuon mittarin asennuksessa että tarttis se saada toimimaan.
Yamaha petti(polttoaine pumppu)ja mökille matkaa 9km. Sieltä 6km tultiin 2*3m kevytpressun avustamana ja veneenä oli 440 terhi. Lopun matkaa ja sivutuuleen tultiin puisen matkaveneen hinauksessa. Olisi ollut pitkä matka soutaa toi 6km. Ei sillä PRESSU purjeella lujaa tultu...mutta tultiin kuitenkin.
osuin kolmasti paikalle kun oli vene karilla. Olivat kaikki purkkareita. No, hätätilannetta ei ollut. Tosin yhden kohdalle en ymmärrä mitä se yleensä teki niin matalalla ja mutkaisella väylällä. Väylän syvyys 1.2 m. Ja toinen oli ajanut korttiin merkitylle karikolle hyvällä kelillä, tutuilla vesillä. Sitä edellisenä kesänä hinasin yhden moottorivikaisen satamaan. Niin että sattuu sitä kaikille.
Purjeveneitä ei löydy Meripelastusseuran eikä Merivartijoiden listoilta niin runsaasti kohdasta "tekninen vika" tai "polttoaineen loppuminen" kuin moottoriveneitä, vaikka vikoja esiintyy todella runsaasti.
Siihen on yksi erittäin simppeli syy: purjeveneillä on kaksi toisistaan riippumatonta voimanlähdettä, purjeet ja moottori. Toisen pettäessä toisella vielä pääsee jatkamaan. Moottoriveneessä vitsit ovat vähissä kun voimanlähde pimenee mistä syystä sitten tahansa, ja näin ollaan tilastoissa.
Purjeveneetkään eivät nyt aivan ongelmattomia ole. Viimeisen parin kauden aikana olen auttanut laituriin tai muuten vaan lukuisia purjevenitä joilla on ollut teknisiä ongelmia: polttoaine loppu, polttoaineensiirtopumppu (sähköinen) pimeänä (useampi tapaus), taittolapapotkurin lapa hävinnyt, akku tyhjä, starttimoottori kaput, jne jne . Listaa voisi loputtomiin jatkaa.
Toisen mokoman vikoja tiedän tapahtuneen rikissä, mutta nekään eivät kirjaudu tilastoihin kun on moottorilla voitu jatkaa matkaa. Esimerkiksi rullafokan/genuan laitteet ovat olleet kovinkin vikaherkkiä. On keulastaagi "rispaantunut" rullan sisältä niin että enää muutama säie on pitänyt mastoa ylhäällä. Vaivasta selviää esimerkiksi spinnun fallilla tilapäisesti ja moottorilla ajamalla.
Avustanut olen näitä purkkareita siksi kun olen huomannut että yrittävät täyteen ahtaaseen laituriin purjeilla kovassa kelissä.
Kaikki nämä tapaukset olisivat moottoriveneenä automaattisesti kirjautuneet tilastoihin, mutta purjevene on päässyt mereltä pois omin avuin, vaikkei aina enää laituriin saakka.
Seniori ei ole nikkini tällä palstalla vaan se on Katsastusmies. Kun olen aloittanut tuolla nikillä aikoinaan tällä foorumilla niin seison sen takana. Siksi korjaus.