Onko täällä kenelläkään kokemusta ystävyys, pari -tai ihan minkälaisesta tahansa suhteesta narsistiin, joka toimisi? Mulla on nyt sellainen tilanne, että kun tiedän mikä narsisti on, niin ainakin kuvittelen, ettei hän enää pysty aiheuttamaan minulle kärsimystä ja jos havaitsen kiusanteon olevan kysymyksessä, puhallan pelin taas poikki enkä suostu osallistumaan siihen ollenkaan. Omituisella tavalla pidän kyseisestä henkilöstä, kaikesta huolimatta, on ihan avoin narsisti, tarkoitan että se on jotenkin niin selvästi havaittavissa puheissa ja teoissa, peittelemättömän törkeä.
Onko mahdollista?
sekosuhde
10356
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
no jos seikkailua vaan haluat,anna mennä
Narsistin uhrina voin kertoa, että narsisti herättää meissä uhreissa naristiset piirteet esiin. Olemme niin koukussa siihen narsistin hyvään puoleen, että kestämme niitä huonojakin vain siksi, että saisimme sen palkinnon - sen, mistä narsistinen minämme nauttii. Jos näin ei olisi, narsistilla ei olisi meihin valtaa.
Ehkä juurikin tästä omasta narsistisuudestamme johtuen häpeämme tilannetta ja uhriudumme vielä enemmän.
Vasta kun ymmärsin oman narsistisuuteni sairaassa suhteessa, aloin pääsemään narsistista irti.
Ehkäpä narsisti sopii narsistille?
"Olemme niin koukussa siihen narsistin hyvään puoleen, että kestämme niitä huonojakin vain siksi, että saisimme sen palkinnon - sen, mistä narsistinen minämme nauttii. Jos näin ei olisi, narsistilla ei olisi meihin valtaa."
Niin alun imartelu puree kyllä...
"Ehkä juurikin tästä omasta narsistisuudestamme johtuen häpeämme tilannetta ja uhriudumme vielä enemmän. "
Niin sitten kun sitä mitätöimistä yms. alkaa tulla, ensin sitä on vaikea käsittää...ensin ollaan niin ihhania ja sitten ei merkitä mitään ja sitten taas ollaan mukamas ihhania ja sitä rataa...yhtenä hetkenä yhtä ja toisena toista...sen toisen kulloisten tarpeiden mukaan...
Hyvä näkökulma sinulla...
Eroon pääsee kun imartelu ei enää pure...
Mutta en usko, että uhrista niin narsistia tulee, kuin hänestä joka on sitä jo entuudestaan, häiriö on persoonallisuudessa..
"Sinun pitäisi erottaa toisistaan huolellisesti oma itsesi ja tämä sisälläsi oleva narsistinen kylvö, tämä vieras kasvu, tämä hengellinen syöpä, joka on seurausta narsistin kanssa elämisestä. Sinun pitäisi osata erottaa todellinen itsesi ja narsistin sinulle antama osa. Jotta selviäisit narsistin kanssa, hän pakottaa sinut "kävelemään munankuorilla" ja kehittämään oman Väärän Minäsi. Se ei ole läheskään yhtä monimutkainen kuin hänen Väärä Itsensä - mutta siellä se on, sinussa, sen trauman ja väärinkohtelun seurauksena, jota narsisti sinulle aiheutti
"Narsisti on läsnä aaveen lailla kauan senkin jälkeen kun hän on kadonnut fyysisesti. Tämä on todellinen vaara, jonka narsistin uhrit joutuvat kohtaamaan: että he tulevat hänen kaltaisikseen, katkeriksi, itsekeskeisiksi, epäempaattisiksi. Tämä on narsistin viimeinen kumarrus estradilla, ikään kuin ylimääräinen kappale taputusten jälkeen."
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html
Jokaisessa meissä on narsistinen puoli. Pitää ollakin, jotta psykemme toimisi. Suhteessa narsistin kanssa se vaan korostuu ja nousee erilailla pintaan. Ehkä peilaamme, sopeudumme, joustamme...?
Jakaisin narsismin terveeseen ja sairaaseen. Meidän "terveiden" narsismista tulee silloin sairasta, kun voimme pahoin ja sairastumme siitä.
En pidä siitä, että joka käänteessä syytetään narsistia. Myös meissä uhreissa on oma vikamme, kun emme osaa pitää puoliamme ja näe narsistin tapaa toimia. Tiedän, ettei se ole helppoa. Se voi olla pitkä tie. Minulla se kesti 4 vuotta. Nyt olen vahva. Siihen vahvuuteeni pääsemiseen olen myös käyttänyt omaa narsistisuuttani suurena voimavarana.
Narsismi saa pakenemaan "turvaan" erilaisiin addiktioihin. Alkoholi auttaa unohtamaan millaiseen suhteeseen on lähtenyt.
Hyvä näkökulma!
Oma terve narsismi toimii todellakin voimavarana.
Suosittelen:
http://www.antikvaari.fi/imagesproduct/1143_Juoppohullun_päiväkirja_0013121.jpg
Narsistin ihmissuhteet ovat palvelus- ja riippuvuussuhteita, ne eivät voi koskaan olla tasavertaisia ja vuorovaikutteisia ystävyys- ja rakkaussuhteita. Narsisti voi hyvin rakentaa pitkäkestoisen ja toimivan suhteen esim. ihmiseen, joka tavoittelee seksin avulla parempaa elämää itselleen. Suhteessa kuitenkin toinen osapuoli on objekti ja toinen subjekti ja korvaus erityyppisistä narsistille suoritetuista palveluista maksetaan rahana tai muina materialisina hyödykkeinä.
Eiköhän se voi toimia, jotenkin etäisesti ainakin? Omalla tavallaan emotionaalisesti etäistä se kai aina onkin, niiden kanssa toimeentuleminen. Ja, kai sitä hyvässä maailmassa heilläkin on tuttavansa ja kaverinsa. Voithan tarkistaa asiaa sitten, jos hänen maneerinsa käyvät liialliseksi itsesi tai läheisiesi osalta, siis jo aiheuttaa aivan tarpeetonta kärsimystä ja draamaa.
Kumpi teistä nyt olikaan se narsitinen persoona...? Vai molemmat?
Sinä haluat "narisistista" itsellesi sen hyvän puolen, mutta huonoa et. "Narisisti" haluaa sinusta aivan sitä samaa.
Hyötykää toisistanne, jos siltä tuntuu. Mitään hyvää ei kylmissä toista hyväksikäyttävissä ihmissuhteissa ole.