On maamme köyhä, siksi jää, kun omia etujaan, bonuksia, työsuhde-etu ja jättimäisiä palkkoja johtajat itsekkäästi ajavat... ja hallitukset hyväksyvät
Kuntien ja valtion eläkelaitoksen toimitusjohtaja Merja Ailus meni liian pitkälle ja ”johtajuutensa” tehtiin julkiseksi ja epäluottamus heräsi.
Mitä erinomaista ja yhteiskunnalle välttämätöntä osaamista, kehittämistä ja visiointia tuohon eläkelaitoksen johtamiseen onkaan sisältynyt, kun toimitusjohtajan palkka, palkitseminen ja työsuhde-edut ovat olleet ruhtinaalliset, kun mikään ei johtajalle näytä riittävän?
ASUNTOETU
Asuntoetu on 1 560 euroa (hulppea ullakkoasunto torneineen Katajanokalla). Ailus ilmoitti luopuvansa asuntoedusta, jolloin palkkaansa korotettaisiin 1 560 eurolla Eläkevaroilla Ailukselle oli ostettu 1,3 ja 1,1 miljoonan euron työsuhdeasunnot, joille oli laskettu väärät verotusarvot mutta eihän se riittänyt, eläkelaitoksen piti kustantaa 250 000 euron remontti.
Ailus esitti johtamansa eläkelaitoksen hallitukselle, että hänelle hankittaisiin 2,3 miljoonan euron asunto vaikka Ailukselle oli hankittu Katajanokalta hulppea ulakkoasunto torneineen.
Ailuksen toista asuntoa oli remontoitu 250 000 eurolla, josta 100 000 euroa meni eläkelaitoksen yhteenvedon mukaan keittiöön.
Ailuksen kuukausipalkka on 18 900 euroa, mutta eihän se riitä eläkeyhtiön johtajalle, joten Ailus esitti palkkansa korottamista 25 000 euroon. Ailus vaati siis palkankorotusta 6 100 euroa/kk.
Kun eläkeyhtiön hallituksen puheenjohtaja ei vienyt korotusesitystä hallitukseen, Ailus junaili korotusvaatimuksen hallitukseen ihan itse.
AVOBEMARI
Eläkelaitos hankki Ailuksen työsuhdeautoksi avobemarin, joka katsottiin hankintalain kiertämiseksi, kun bemarin hinta kikkailtiin alle 30 000 euron.
Kun Ailus sai parkkisakot, nekin maksatettiin eläkelaitoksella.
KULTAINEN KÄDENPURISTUS
Ailuksen työsopimuksessa on sovittu kultainen kädenpuristus, joten hänellä on oikeus vuoden palkkaan (12 x noin 25 000 euroa), mikäli lähtö riippuu hänestä riippumattomasta syystä eikä hän riitauta asiaa.
”Jos katsomme suomalaista yhteiskuntaa ja monia muita toimijoita, ei Kevan (eläkelaitoksen) palkitsemista, palkkoja ja työsuhde-etuja voida pitää kohtuuttomina niihin nähden”, arvioi Ailus kohtuullisuudesta
Mitähän mieltä suomalaiset veronmaksajat ja eläkeläiset ovat kohtuullisuudesta, kun peruskansaneläke on noin 700 euroa kuukaudessa?
Edellä oleva tieto on Helsingin Sanomista, joka on tehnyt tutkivaa jurnalismia ja kirjoittanut valtion eläkelaitoksen toimitusjohtajan eli Ailuksen MENETETYSTÄ MAINEESTA.
LAPSILISÄT
Pisteenä Ailuksen epäluottamuksen päällä ovat lapsilisät, jotka Ailus on Iltasanomien mukaan kahdeksan vuoden ajan ottanut sekä Norjasta että Suomesta. Norja peri lapsilisiä takaisin.
LOPUKSI
Montakohan ”ailusta” suomalaisia laitoksia ja valtiojohtoisia yrityksiä johtaa ja omasta mielestään ”kohtuullisesti verrattuna muihin toimijoihin”?
Kuntien ja valtion eläkelaitoksen toimitusjohtaja Merja Ailus meni liian pitkälle ja ”johtajuutensa” tehtiin julkiseksi ja epäluottamus heräsi.
Mitä erinomaista ja yhteiskunnalle välttämätöntä osaamista, kehittämistä ja visiointia tuohon eläkelaitoksen johtamiseen onkaan sisältynyt, kun toimitusjohtajan palkka, palkitseminen ja työsuhde-edut ovat olleet ruhtinaalliset, kun mikään ei johtajalle näytä riittävän?
ASUNTOETU
Asuntoetu on 1 560 euroa (hulppea ullakkoasunto torneineen Katajanokalla). Ailus ilmoitti luopuvansa asuntoedusta, jolloin palkkaansa korotettaisiin 1 560 eurolla Eläkevaroilla Ailukselle oli ostettu 1,3 ja 1,1 miljoonan euron työsuhdeasunnot, joille oli laskettu väärät verotusarvot mutta eihän se riittänyt, eläkelaitoksen piti kustantaa 250 000 euron remontti.
Ailus esitti johtamansa eläkelaitoksen hallitukselle, että hänelle hankittaisiin 2,3 miljoonan euron asunto vaikka Ailukselle oli hankittu Katajanokalta hulppea ulakkoasunto torneineen.
Ailuksen toista asuntoa oli remontoitu 250 000 eurolla, josta 100 000 euroa meni eläkelaitoksen yhteenvedon mukaan keittiöön.
Ailuksen kuukausipalkka on 18 900 euroa, mutta eihän se riitä eläkeyhtiön johtajalle, joten Ailus esitti palkkansa korottamista 25 000 euroon. Ailus vaati siis palkankorotusta 6 100 euroa/kk.
Kun eläkeyhtiön hallituksen puheenjohtaja ei vienyt korotusesitystä hallitukseen, Ailus junaili korotusvaatimuksen hallitukseen ihan itse.
AVOBEMARI
Eläkelaitos hankki Ailuksen työsuhdeautoksi avobemarin, joka katsottiin hankintalain kiertämiseksi, kun bemarin hinta kikkailtiin alle 30 000 euron.
Kun Ailus sai parkkisakot, nekin maksatettiin eläkelaitoksella.
KULTAINEN KÄDENPURISTUS
Ailuksen työsopimuksessa on sovittu kultainen kädenpuristus, joten hänellä on oikeus vuoden palkkaan (12 x noin 25 000 euroa), mikäli lähtö riippuu hänestä riippumattomasta syystä eikä hän riitauta asiaa.
”Jos katsomme suomalaista yhteiskuntaa ja monia muita toimijoita, ei Kevan (eläkelaitoksen) palkitsemista, palkkoja ja työsuhde-etuja voida pitää kohtuuttomina niihin nähden”, arvioi Ailus kohtuullisuudesta
Mitähän mieltä suomalaiset veronmaksajat ja eläkeläiset ovat kohtuullisuudesta, kun peruskansaneläke on noin 700 euroa kuukaudessa?
Edellä oleva tieto on Helsingin Sanomista, joka on tehnyt tutkivaa jurnalismia ja kirjoittanut valtion eläkelaitoksen toimitusjohtajan eli Ailuksen MENETETYSTÄ MAINEESTA.
LAPSILISÄT
Pisteenä Ailuksen epäluottamuksen päällä ovat lapsilisät, jotka Ailus on Iltasanomien mukaan kahdeksan vuoden ajan ottanut sekä Norjasta että Suomesta. Norja peri lapsilisiä takaisin.
LOPUKSI
Montakohan ”ailusta” suomalaisia laitoksia ja valtiojohtoisia yrityksiä johtaa ja omasta mielestään ”kohtuullisesti verrattuna muihin toimijoihin”?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Unohdit 6100 euron palkankorotusanomuksen, jonka asianomainen oli esitellyt itse omakätisesti KEVA:n hallitukselle, hallituksen puheenjohtajan kieltäytyessä esittelemästä kohtuuttomaksi katsomaansa korotusta?