Koirien hihnassa kuljettaminen

jotka vaikuttavat tuohon. Tärkein ehkä on oikean rodun valinta. Jos nimenomaan haluat että koira kulkee vierelläsi, niin valintasi on saksanpaimenkoira. Se on helpoin varmaan kouluttaa tuohon vierellä kulkemiseen. Samoin helpohkoja ovat muutkin palveluskoirarodut. Muita joudutkin sitten koulimaan enemmän. Viimeisimpinä valintoinasi tuolloin on joku haukkuva metsästyskoira. Ne on lähtökohtaisesti sinkoamassa parinsadan metrin päähän etsimään riistaa ammuttavaksi. Joten siksi niille on aivan luonnotonta kulkea aivan vierellä, ellei sitten ole jokin naminkerjäysoperaatio käynnissä. Seurakoira-luokan koirat on sitten jotain siltä väliltä.

Jos nyt väkisin haluat koirasi kulkevan noin, niin opetuksen alkuvaiheessa toistat sanaa jota haluat käyttää vähän väliä ja aina kun yrittää erkaantua. Sano kiitos heti kun kulkee sekunninkin samaa tahtia kanssasi. Vähän ajan kuluttua sanot vapaa, kun haluat vapauttaa sen nuuskuttelemaan. Teet tätä monta kertaa lenkillä, niin siitä tulee tapa. Ja ajan myötä koiralle riittää kun pyydät sitä vierellesi, siitä myöhemmin se alkaa kulkemaan kunnes sanot vapautuskäskyn.

Yksi millä voit helpottaa saman askeltahdin löytymistä, on että otat namin sormiisi pinsettiotteella ja pidät sitä koiran nenän edessä ilman että annat sitä heti. Toinen on että jos koirasi on hyvä sieppaamaan namikoppeja, heittelet niitä suoraan koiran suuhun.

Ja tosiaan niin sakemanni on kaikkein helpoin opettaa tuohon jos se vaan pitää omistajaansa jumalasta seuraavana. Mutta sen oppii jopa suomenpystykorva, tuo itsenäisyyden ja egoismin ruumiillistuma, vaikka ei sitä protestoimattta tee. Itsellä tuo jälkimmäinen ja toimii milloin tarvii kunhan vain harvoin käyttää. Siis suojateillä, kaupungilla, vastaantulijoiden ohituksissa ym. Pyyntö sivulle ja koira kulkee vierellä kuin robotti tarvittavan ajan tai matkan.

"Monta seikkaa" unohti siis mainita missä kohtaa palkitset koiraa, sana "kiitos" ei riitä palkinnoksi jossei sitä sanaa ole nostettu merkittäväksi koulutuksen avulla.
Tästä aiheesta on ihan hyviäkin opetusvideoita youtubessa.
http://www.youtube.com/watch?v=csfUmZ3xUY4

Mulla kulkee kanssa vierellä koira. Ketjukaulain on, ja tarpeen vaatiessa olen nykäisemällä kehottamut vierelle. Kulkee hihna löysällä koko ajan. Sitten katson jonkun paikan, jossa päästetään hihna pitkälle.

Elikkä kun minä haluan kulkea, koira ei saa haistella, mutta koitan olla reilu ja päästää haistelemaan ja merkkailemaan aina sopivissa kohdin. Ei se mikään robotti ole, tietää vaan että nyt on kävelyn vuoro.

Haluan, että lenkkeily on kivaa meille molemmille, sekä minulle että koiralle. Joten vuorotellaan minun tarve ja hänen tarve. Nuorempana jonkun kerran harjoiteltiin käskyä "sivu" makupalan kanssa, mutta nykyisin vain annan käskyn ja koira asettuu. Ajokoira on.

"Hokevatko omistajat koiralle siinä samalla koko ajan "seuraa, seuraa...." vai miten nämä pysyvät tahdissa kuin automaatit."

Tuskin hokevat. Yleensä koirat opetetaan niin, että niille annetaan yksi käsky jota noudattavat niin pitkään kun tulee seuraava. Seuraaminenhan on ihan vain perusliikkeitä koiran kouluttamisessa. Toivottavasti yhdenkään koiran ei tarvitse seurata kokonaista lenkkiä. Itselläni on koira vielä opettelutilassa hihnakäytöksessä ja siksi se joutuu edelleen seuramaan tietyissä tilanteissa, muuten minulla ei olkapäät kestä hihnakävelyjä. Toivon, että siitä piankin päästään eroon, eli koira malttaa tulla samaa tahtia kanssani teiden ylitykset ja muut pahat paikat, ilman että jotuuu aktiivisesti katsomaan minuun.

" Vai onko talutushihna sellainen joka vetää koiran päätä ylöspäin?"

Ei. Yleensä koria opetetaan joko katsomaan silmiin seuratessa tai sitten kädessä olevalla makupalalla opetetaan, että tähän liikkeeseen kuuluu yläviistoon oleva pää.

"Onko tämä robottikävely terveellistä koiralle? "

Pidemmän päälle ei ole. Pitkiä matkoja jos koiraa seuruutetaan usein, niin lihasjumejahan siihen tulee ajan myötä.

"Olenko aivan väärässä ja huono opettaja?"

Oma koirani ei liikunnan vuoksi hihnassa lenkkeile. Joten meillä ei ole kiirettä lenkillä. Hihnalenkit ovat vain koiran mielenvirkeydeksi ja sosiaalistamiseksi. Siksi oma koriani saa nuuskutella ja tehdä muutenkin lähes mitä tahtoo lenkillä, pysähdellä tuijottamaan asioita jos niin haluaa tai käydä uimassa... Sinusta en tiedä, mutta itseäni en pitäisi aivan hirveän huonona opettajan koiralleni.

"Jos kutsun koiraa sanalle "tänne" eli viereeni pois nuuskimasta niin pitääkö sitten jatkaa koko matka käskysanoilla "seuraa" tai "vieressä" jotta matka jatkuisi vieri vieressä tahdikkaasti?"

Ei tietenkään, vaan on olemassa myös vapautus käsky, joka merkkaa koiralle että sen ei tarvitse enää seurata. Mutta silloihan se aloittaa poukkoilun... Mutta jso nyt otat lenkillä pätkäns euraamsita ja palkkaat koiraa makupalalla, siis oiekalla palkalla, eikä millään pelkällä sanalla, niin pian huomaatkin,.e ttä kun korialla on tarpeeksi tylsä hetki, niin se tuleekin siihen viereen kerjäämään sitä makupalaa ihan ilman ksäkyjä. Ja silloin tietenkin palkkaat, koska silloinhan palkkaat koiraa kontaktista, jonka pitää koiralle olla aina kannattava, eikä vain silloin kun olet puhekykyinen/-haluinen. kun siis et sano sitä käskyä "seuraa", joka tarkoittaa yhtä tarkoin määriteltyä liikettä, josta ei lipsuta, ja koirasi tulee siihen viereen kävelemään ja katsomaan sinua kohden, niin silloin puhutaan kontaktikävelystä. Koira saa päättää itse kuinka kauan se siinä on vierellä kävelemässä ja ohjaaja vain toivoo tietenkin, että se haluaa olla siinä mahdollsimman pitkään ja siksi ohjaaja palkitsee koiraa vähän jatkuvasti siinä olemisesta. Ja tätä voi mennä ja harjotiella vaikka kilometri tolkulla, koska tässä ei ole mitään vaaraa esim niskan lihasjumeihin, koska koiraahan ei käskytetä mihinkään ja se kyllä lopettaa nsikansa vääntämisen jos kipeää alkaa tekemään. Meillä pääsääntöisesti koira liikkuu vapaana lenkkeillessä, siis kun mennään urheilu mielessä. Kävellään nelisen kilometrin vakio lenkkiä yleensä. Mennessä koira koluaa metsät ja käy haistelemassa päivän jäljet ja koska mennään takaisin samaa reittiä, niin takaisin tulon se voi pyhittää syömiseen, kun metsät on jo käyty. Kaksi kilometriä takaisin päin se siis yleensä kulkee täydellistä kontaktikävelyä, tulee vasemmalla sivulla ja katsoo silmiin, ilman minkäänlaista vaatimusta mistään, välillä vain saa nakkia suuhunsa. Toki kontakti välillä katkeilee, kun esim lintuja menee tai joku pissa on jäänyt menomatkalla huomiotta, mutta mitä se haittaa, kun ei kukaan sitä ollutkaan käskenyt olemaan kontaktissa. Ero siis siihen, että koira seuraisi käskyn alaisena on se, että jos koira seuraa käskyn alla, se ei vilkaisekaan mihinkään muualle ja minullakaan harvemmin on kävelysauvoja tai työnnän lasta pyörällä samalla...

Minusta normaalilenkkeihin kuuluu haistelut ja nuuskuttelut ja koiran pitää saada mennä vapaasti mutta kiskomatta.

Itse opetin että sanoin äänellä että mennään ja siitä jos oli polku koirani kohdalla jne. eli en kisko koiraa luokse. Ja kuljen aina reunassa jotta pyöräilijät ja muutkin kulkijat tulee huomioitua.

Sitten kun menen asemalle ja lähdemme junalla niin koirani ottaa eri tahdin eli silloin menemme kiireellä ja koira tepastelee ruuhkissa vieressäni lyhyellä hihnalla ja nokka kohti asemaa..oppinut menemään kuin virkamies ja ei vilkuile sivuillekaan sillä missio on edessä. Myös junassa on koirallani sääntö junassa ei jutella muille..koska vilkas rotu niin innostuu liikaa asemalla voi jutella ja hassutella..Kukaan ei yleensä edes huomaa koiraa kun menee rauhallisesti sovittuun paikkaan ja odottaa milloin olemme perillä..kaikki asiat lähtee siitä mitä haluaa. Minulla käskysana on mennään ja silloin tietää että mennään reippaasti ja haistellaan myöhemmin.

Ja koiruus kettis. :) Vapaanaolleessa.. Paimenkoiran saa toki helpommin pidettyä vieressä kun on luontaista sille ja ei tarvi kuin hieman napsuttaa sormia niin tulee viereeni takaisin jos tarve..kettis vapaanaollessa vaatii valppautta sillä irtaantuu helpommin kauemmas koska se on jalostettu itsenäiseen työskentelyyn mutta pysyy sekin hollilla eikä jätä.

En pidä siitä että koira koko ajan lyhyellä remmillä..

Minun koira kulkee seuraa käskyllä vieressä, ei hae kontaktia, mutta kävelee lapa polven vierellä. käskyllä saa mennä, menee haistelemaan ja merkkailemaan, ei kuitenkaan vedä, vapaa käsky kun saa mennä kirmailemaan. Rotu ei ole saksanpaimenkoira.

Opetin ( koira tuli aikuisena ) ketjukaulaimella, nykäisy ja komento seuraa.. viikossa kahdessa oppi kävelyn. En kisaa koiran kanssa joten hyvä hallittavuus on tärkeintä.Palkkaan toki namilla jos niitä on mukana,mutta leikki on meillä paras palkka. Asun sellaisella alueella jossa koira saa olla paljon irti.

Niinjuuri, ja kuten yllä kerroin, saa myös haistella ja ennenmuuta lähes koko lenkin on irti.Vaan kunihmisten ilmoilla ollaan, tai esim jäätiköllä,nätisti on kuljettava.
Mutta paljon on mielimpiteitä siitä että näin ei saisi tehdä, mutta mistä sitten kumpuaa se jatkuva valitus koiran vetämisestä tai siitä että koita ei kuuntele. Ei ketjukaulain itsessään kaikkea ratkaise, eikä väärinkäytettynä yhtään mitään. Mutta hurskastelu siitä että ketjukaulain tai vierellä käveleminen on militantti meininkiä on ihan puhdasta typeryyttä.