ajoankkuri, päivämerkit, myrskyfokan ja hätäraketit

voisi poistaa katsastusvarusteista, vai onko joku joskus joutunut käyttämään oikeasti?
48466
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 48

Vanhimmat

Kartion käyttö pitäisi saattaa Ruotsin mukaiseksi lainsäädännöllä ensin. Sen jälkeen olen täysin samaa mieltä. Nuo varusteet soisin olevan pelkästään suositeltuja.

Äänestä

Pelastusliivit voisi myös poistaa. En ole koskaan joutunut käyttämään oikeasti.

Äänestä
  • Entäs auton turvavyö tai turvatyyny, nekin varmaan turhia sillä en ole koskaan tarvinnut...

    Äänestä

  • Samoi jauhesammutin, ikinä ei ole mun vene palanut.

    Äänestä

Ajoankkuri ei purjeveneissä ole pakollinen varuste. Päivämerkkejä olen näistä alussa mainituista asioista "joutunut" käyttämään viimeksi ihan viime kesänäkin. Sinänsä samaa mieltä siitä, että katsastusvarustelista olisi paikallaan päivittää 2000-luvulle.

Esim. Epirb/PLB-lähettimiä ei listassa mainita, vaikka lista muuten on luokan 1 osalta melkoisen kattava. Jos pitäisi valita, niin itse ottaisin avomerelle mukaan mielummin PLB:n tai VHF/DSC:n kuin kasan hätäraketteja.

YM:n marraskuun numerossa oli juttua aiheesta. Jutun mukaan viime vuonna 97 % hätärakettihavainnoista oli virheellisiä. Yleisesti hätäraketit/soihdut ovat avun hälyttämisessä epävarmoja, epämääräisiä ja tavoittavuudeltaan suppeita. Toinen asia on sitten turvallisuusnäkökulma liittyen yleisesti pyrotekniikkan säilyttämiseen veneessä ja virheelliseen hätäraketin laukaisuun mahdollisessa hätätilanteessa. Kolmas näkökulma on rakettien ongelmallinen hävittäminen ja tiheä uusimistarve.

Äänestä
  • TUL pyörittää omaa katsastussysteemiään ja he ovat kokonaan luopuneet hätärakettivaatimuksesta. Perusteluna kuulemma mm. se, että olivat kyselleet asiaa Merivartiostolta ja saaneet vastauksen, ettei vuosikausiin ole ollut AIHEELLISIA etsintöjä, jotka olisivat saaneet alkunsa hätärakettihavainnosta.
    Tämähän tietysti ei todista, ettei ensi vuonna voisi tulla.

    Äänestä

  • Ainakin TUL:in katsastussäännöissä ajoankkuri on pakollinen varuste A ja B luokassa, ja valinnainen C:ssä.

    Ajoankkuri on hyvä hätävaruste erityisesti moottoriveneilijälle. Jos tulee konevika ja on metristä aallokkoa, niin ajoankkuri keulaan ja veneen keula kääntyy kohti aallokkoa. Tällöin veneen keikkuminen sivusuunnassa loppuu ja miehistö voi alkaa selvittämään tilannetta ilman oksentelua.

    Äänestä

  • Jsk1234 kirjoitti:

    Ainakin TUL:in katsastussäännöissä ajoankkuri on pakollinen varuste A ja B luokassa, ja valinnainen C:ssä.

    Ajoankkuri on hyvä hätävaruste erityisesti moottoriveneilijälle. Jos tulee konevika ja on metristä aallokkoa, niin ajoankkuri keulaan ja veneen keula kääntyy kohti aallokkoa. Tällöin veneen keikkuminen sivusuunnassa loppuu ja miehistö voi alkaa selvittämään tilannetta ilman oksentelua.

    "Ajoankkuri on hyvä varuste…"

    Minkä kokoisesta ajoankkurista kerroit ja minkälaisissa olosuhteissa olet sitä käyttänyt? Mikä oli veneen vauhti ajoankkurin varassa? Paljonko oli tuulta, miten kaukana lähimmästä rannikosta olit?
    Vai oliko kertomasi ajoankkurin ylistys pelkkää luuloa ja kuvittelua?

    Äänestä

  • kerro lisää! kirjoitti:

    "Ajoankkuri on hyvä varuste…"

    Minkä kokoisesta ajoankkurista kerroit ja minkälaisissa olosuhteissa olet sitä käyttänyt? Mikä oli veneen vauhti ajoankkurin varassa? Paljonko oli tuulta, miten kaukana lähimmästä rannikosta olit?
    Vai oliko kertomasi ajoankkurin ylistys pelkkää luuloa ja kuvittelua?

    Näin katsastusmies kertoi ja minähän menin ja uskoin. Ja kävin sitten ostamassa kaupasta sellaisen.

    En ole onneksi ollut merihädässä.

    Äänestä

  • Jsk1234 kirjoitti:

    Näin katsastusmies kertoi ja minähän menin ja uskoin. Ja kävin sitten ostamassa kaupasta sellaisen.

    En ole onneksi ollut merihädässä.

    Minkälaisen ajoankkurin ostit?

    http://www.sea-anchors.com/prac.sailor.htm
    Jutussa kerrotaan rannikkokäyttöön tarkoitettujen pienten, 3-5 metrin läpimittaisten, ajoankkureiden testaus 25-jalkaisella moottoriveneellä 1.6-2.6 m aallokossa. Testissä verrattiin kolmea pientä (3 m) ajoankkuria: Para-Tech 9ft, Florentino Coast-9 ja FPA-9 ja kahta 5-6 m läpimittaista, Coast-16 ja FPA-18.
    Pieni Para-Tech 9ft avautui 30 sekunnissa ja käänsi keulan köyden suuntaiseksi. Lyhyt köysi aiheutti tempauksia ja löystyessä meni veneen alle. Testissä kokeiltiin sen jälkeen 100 m köyttä. Sitä käytettäessä tempilu loppui ja keula pysyi 20 asteen sisällä tuulen silmästä. Para-Tech ajoankkurissa ei todettu pyörimistä.
    3 m läpimittainen Para-Tech oli halvempi kuin vastaan kokoinen Florentino FPA-9 malli, mutta ei ollut yhtä järeätekoinen. Para-Techissä ei ollut leikaria. Florentinossa on kuuden tuuman läpimittainen teräsrengas leikari.
    Practical-Sailor suositteli moottoriveneen rannikkokäyttöön kalliimpaa Florentinon ajoankkuria, koska se oli tukevampi. Kysymyshän on tositilanteeseen tarkoitetusta turvallisuusvälineestä.
    Para-Tech 9ft ajoankkurin hinta on 349 USD, Para-Tech 15 ft hinta 859 USD.

    Äänestä

  • kerro lisää! kirjoitti:

    "Ajoankkuri on hyvä varuste…"

    Minkä kokoisesta ajoankkurista kerroit ja minkälaisissa olosuhteissa olet sitä käyttänyt? Mikä oli veneen vauhti ajoankkurin varassa? Paljonko oli tuulta, miten kaukana lähimmästä rannikosta olit?
    Vai oliko kertomasi ajoankkurin ylistys pelkkää luuloa ja kuvittelua?

    Moi,
    itse käytin ajoankkuria kerran, tuuli n. 40- - solmua, lopulta ei tullut katsottua kun tavarat lentelivät ympäriinsä, aina sitä jotain irtonaista löytyy. Aallokko kävi vain kulkukelvottomaksi ja takaisin päin ei tehnyt mieli purjehtia, vaikka myötätuuleen olisi varmaan päässyt, mutta maa olisi voinut tulla vastaan ja se olisi tiennyt tuhoa. Paikka oli Islannin rannikko.

    Moottoriveneillä ajoankkurista voisi olla hyötyä myös Itämerellä, mutta harvemmin purjeveneissä. Itselläni on purjevene, mutta en kanna ajoankkuria Itämerellä mukana. Itse katsastuskin on turhaa, sillä tietyt varusteet pitäisi jo olla itsestään selvyys veneessä, pelkkä suositus on hyvä, jotta voi miettiä, onko niistä itselle hyötyä ja voi saada uusia ideoita välinehankintaan. Ja jos joku ei hanki ja hukkuu, niin ei murehdita, itsehän hukkuu ja todennäköisesti oli valtiolle täysin arvoton tyyppi, joten ei kait suuria veromenetyksiäkään tule.

    lisää löpinää: www.proaina.blogspot.com

    Äänestä

  • Jsk1234 kirjoitti:

    Ainakin TUL:in katsastussäännöissä ajoankkuri on pakollinen varuste A ja B luokassa, ja valinnainen C:ssä.

    Ajoankkuri on hyvä hätävaruste erityisesti moottoriveneilijälle. Jos tulee konevika ja on metristä aallokkoa, niin ajoankkuri keulaan ja veneen keula kääntyy kohti aallokkoa. Tällöin veneen keikkuminen sivusuunnassa loppuu ja miehistö voi alkaa selvittämään tilannetta ilman oksentelua.

    Näin teoriassa

    Äänestä

  • Para-Tech? kirjoitti:

    Minkälaisen ajoankkurin ostit?

    http://www.sea-anchors.com/prac.sailor.htm
    Jutussa kerrotaan rannikkokäyttöön tarkoitettujen pienten, 3-5 metrin läpimittaisten, ajoankkureiden testaus 25-jalkaisella moottoriveneellä 1.6-2.6 m aallokossa. Testissä verrattiin kolmea pientä (3 m) ajoankkuria: Para-Tech 9ft, Florentino Coast-9 ja FPA-9 ja kahta 5-6 m läpimittaista, Coast-16 ja FPA-18.
    Pieni Para-Tech 9ft avautui 30 sekunnissa ja käänsi keulan köyden suuntaiseksi. Lyhyt köysi aiheutti tempauksia ja löystyessä meni veneen alle. Testissä kokeiltiin sen jälkeen 100 m köyttä. Sitä käytettäessä tempilu loppui ja keula pysyi 20 asteen sisällä tuulen silmästä. Para-Tech ajoankkurissa ei todettu pyörimistä.
    3 m läpimittainen Para-Tech oli halvempi kuin vastaan kokoinen Florentino FPA-9 malli, mutta ei ollut yhtä järeätekoinen. Para-Techissä ei ollut leikaria. Florentinossa on kuuden tuuman läpimittainen teräsrengas leikari.
    Practical-Sailor suositteli moottoriveneen rannikkokäyttöön kalliimpaa Florentinon ajoankkuria, koska se oli tukevampi. Kysymyshän on tositilanteeseen tarkoitetusta turvallisuusvälineestä.
    Para-Tech 9ft ajoankkurin hinta on 349 USD, Para-Tech 15 ft hinta 859 USD.

    Muistelin että jossain olisi testattu myös autonrengasta ajoankkurina. Muistaakos joku testin ja mikä oli lopputulos? Tiedä miten toimii mutta luulisi että tollanen esim 205 70 15 100m liinalla jarruttaisi ihan hyvin? AInakin riittävästi vauhtia hillitsemään perästä kiinnitettynä ja olis ainakin kestävä ratkaisu.

    Tilaahan se vie veneestä mutta voihan sitä käyttää myös muihin tarkoituksiin.

    Äänestä

laita ne katsastusromut sinne "katsastuskassiin" jonka kannat veneeseen katsastuksen ajaksi, kun Herra katsasta häipyy, häipyy myös tama tilaavievä ja turha kassi kellariin odottamaan seuraavaa vuotta

Äänestä
  • Ja turvavyön irrotan autossa heti kun poliisiauto on häipynyt näkyvistä.

    Äänestä

"Katsastus"-varusteista ei tarvitse välittää kun ei liity tai eroaa seurasta. Silloin ei tarvitse ollenkaan "katsastaa" venettään, vaan voi itse pitää sen merikelpoisena ja huolehtia että lakisääteiset varusteet ovat mukana, muulloinkin kuin katsastushetkenä. Ja voi pitää mukana kaksi LED-taskulamppua sen yhden hehkulampputaskulampun ja sen varapolttimon ja varapariston sijasta!

Äänestä
  • SPV:n katsastusmääräykset varmaankin tulkintasi mukaan estävät vaadittua paremman varustuksen? Hehkulampputaskulampun ja sen varapolttimon ja varapariston suhteen ilmeisesti viittaat yhteen tiettyyn persoonaan ja hänen voimallisesti julkituomaansa fiksoitumiseen. Yhtä höperöä katsastusmiestä kohden on sentään parisataa järkevää ja tuplamäärä höperöä veneen omistajaa. Ne höperöt omistajat ovat niitä, jotka kuvittelevat katsastustoiminnan olevan jotenkin heitä vastaan suunnattua ilkeilyä ja haluavat huijata.

    Äänestä

Ajoankkuria ja päivämerkejä olen käyttänyt muutaman kerran 25 v aikana. Kauan sitten ollessani Praktikanttina DKV:lla (nyk. Audi) kokeilimme, minä ja myöhemmässä purjehduselämässä gastini Pekka, pikkutunneilla kapakkikierroksen jälkeen katollisen kirkon asuntolan käytävässä olevaa isoa sammutinta, joka toimi, mutta ei pysähtynytkään vaan tyhjeni kokonaan peittäen koko käytävän lattian ja vähän taulujakin pulveriin. Emme löytäneet mitään siivousvälineitä ja koko käytävä jäi kuin lumipyryn jäljiltä. Seuraavana päivänä Wohnheim Direktor ilmoittti, että meillä oli viikko aikaa löytää uusi asunto. Sen jälkeen en ole käyttänyt palosammutinta.
www.snoopy.com

Äänestä
  • Koputa nyt matti puuta ton sammutin jutun jälkeen.

    Äänestä

Kyllä! Hätäraketit ovat todella vaarallisia räjähdysaineita, joita ei pitäisi säilyttää veneen lähellkään. Ehdottomasti pitäisi lailla kieltää veneiltä jotka liikkuvat ainoastaan itämeren alueella.

Äänestä
  • Siitäkös ne monet vuotuiset uutiset veneonnettomuuksista aiheutuvatkin? Sehän nyt on selvä, että keskellä Atlantia hätäraketit ovat ensisijainen välinen avun pyytämiseen.

    Äänestä

Täytyy vain ihmetellä. Aikuiset ihmiset ostavat kalleimmillaan satojen tuhansien eurojen veneitä ja sitten kehtaavat marista kuin pikkulapset kalleimmillaan muutaman satkun varusteista. En voi uskoa että veneen oston jälkeen oltaisiin niin nälkärajalla. En ole vielä ainakaan nähnyt ko. väkeä kiertämässä naapuriveneissä kerjuulla. Myönnän toki että 13mm:n lenkkiavainta kyllä käydään lainaamassa...

Äänestä

mulla 30 n 20kpl vanhentuneita hätäraketteja, takaan että jokainen -80 luvun rakettikin nousee ylös ja kovaa!

nyt laskettiin taas vuodella voimassaolopäivää.

Äänestä
  • Melko varmasti useimmat vanhatkin lähtevät ja kovaa. Mutta menevätkö ylös, on toinen juttu. Olen ihan käytännössä nähnyt, miten useampikin vanhentunut muuttaa suuntaa jossain nousun vaiheessa. Kun ajopanokseen tulee halkeama, palo siirtyy halkeaman yli jostain reunasta. Ja vaikka luultavasti palo jatkuu koko pinnan alalta millisekunnissa tai parissa ja seurauksena on jyrkkä mutka lentorataan. Sitä varten raketit pitäisikin säilyttää ohjeen mukaan pystyasennossa.

    Jos ei ole enää mitään menetettävää, ampuu tietenkin mieluummin ne 80-luvulta peräisin olevat yli-ikäisetkin, mutta voi ne tulla silmillekin.

    Äänestä

  • rohkelikot kirjoitti:

    Melko varmasti useimmat vanhatkin lähtevät ja kovaa. Mutta menevätkö ylös, on toinen juttu. Olen ihan käytännössä nähnyt, miten useampikin vanhentunut muuttaa suuntaa jossain nousun vaiheessa. Kun ajopanokseen tulee halkeama, palo siirtyy halkeaman yli jostain reunasta. Ja vaikka luultavasti palo jatkuu koko pinnan alalta millisekunnissa tai parissa ja seurauksena on jyrkkä mutka lentorataan. Sitä varten raketit pitäisikin säilyttää ohjeen mukaan pystyasennossa.

    Jos ei ole enää mitään menetettävää, ampuu tietenkin mieluummin ne 80-luvulta peräisin olevat yli-ikäisetkin, mutta voi ne tulla silmillekin.

    Hätäraketit oli ehkä tarpeellisia turvallisuus varisteita sillon joskus. mutta nyt kun on kaikilla puhelimet, niin niilä saa tarvittaessa apua paljon nopeammin. ja samalla voi ilmoittaa tarkan sijainnin.
    Ei ainakaan kakkos ja kolmosluokan varusteuhin sitä pitäisi määrätä. Se on sitten eri asia niillä, jotka lähtevät valtameria ylittämään, vaikka ei taida kovin kauaksi näkyä sielläkän.

    Äänestä

  • Iha turhia kirjoitti:

    Hätäraketit oli ehkä tarpeellisia turvallisuus varisteita sillon joskus. mutta nyt kun on kaikilla puhelimet, niin niilä saa tarvittaessa apua paljon nopeammin. ja samalla voi ilmoittaa tarkan sijainnin.
    Ei ainakaan kakkos ja kolmosluokan varusteuhin sitä pitäisi määrätä. Se on sitten eri asia niillä, jotka lähtevät valtameria ylittämään, vaikka ei taida kovin kauaksi näkyä sielläkän.

    Minä en saa kännykällä hälytettyä ketään edes oman saaren rannasta, vaikka Helsingin valot näkyvät. Ensimmäinenkin raketti tulisi kyllä nähdyksi. Ja voisihan tietenkin juosta niemenkärjen toiselle puolen vain 100 m päähän, jos ei olisi se hätätilanne. Siellä olisi kyllä täysi kenttä käytettävissä. Miten satuitkin lähes oivaltamaaan, ettei valtamerellä ole raketeista paljoa iloa. Mutta voithan toki sillä kännykälläsi yrittää. Edes keskeltä Suomenlahtea et soita mihinkään, mutta laivoja on aina näköpiirissä, niitä menee siellä 600 vuorokaudessa.

    Äänestä

  • tai sitten ei kirjoitti:

    Minä en saa kännykällä hälytettyä ketään edes oman saaren rannasta, vaikka Helsingin valot näkyvät. Ensimmäinenkin raketti tulisi kyllä nähdyksi. Ja voisihan tietenkin juosta niemenkärjen toiselle puolen vain 100 m päähän, jos ei olisi se hätätilanne. Siellä olisi kyllä täysi kenttä käytettävissä. Miten satuitkin lähes oivaltamaaan, ettei valtamerellä ole raketeista paljoa iloa. Mutta voithan toki sillä kännykälläsi yrittää. Edes keskeltä Suomenlahtea et soita mihinkään, mutta laivoja on aina näköpiirissä, niitä menee siellä 600 vuorokaudessa.

    Hän, mun kännykkä toimii ihan kaikkialla missä purjehdin, ei mitään ongelmaa. ja ainakin vhf pitäisi toimia joka paikassa, sillä saa laivohinkin yhteyttä. Sitäpaitsi rakettin laukaisupaikkaa ei ole niinkn helppo paikallistaa, kun luulisi.

    Äänestä

  • Vaihdä verkkoa kirjoitti:

    Hän, mun kännykkä toimii ihan kaikkialla missä purjehdin, ei mitään ongelmaa. ja ainakin vhf pitäisi toimia joka paikassa, sillä saa laivohinkin yhteyttä. Sitäpaitsi rakettin laukaisupaikkaa ei ole niinkn helppo paikallistaa, kun luulisi.

    Ei auta operaattorin vaihto, kaikilla on lähettimet samoissa mastoissa. Kallion katveessa ollaan kallion katveessa. Vaikka rakettia ei olisikaan niin helppoa paikallistaa, sen havainto joka tapauksessa käynnistää pelastustoimet. Raketit taas ovat tarkoitettu viimeiseksi hätävaraksi vhf:nkin jälkeen.

    Äänestä

  • double check kirjoitti:

    Ei auta operaattorin vaihto, kaikilla on lähettimet samoissa mastoissa. Kallion katveessa ollaan kallion katveessa. Vaikka rakettia ei olisikaan niin helppoa paikallistaa, sen havainto joka tapauksessa käynnistää pelastustoimet. Raketit taas ovat tarkoitettu viimeiseksi hätävaraksi vhf:nkin jälkeen.

    Aika on ajanut rakettien ohi massaveneilijöiden turvavälineenä. Turhan ruutikuorman riski ei enää puolusta paikkaansa. Raketit ostetaan, mutta niiden käyttöohjeita ei sisäistetä, kun on ensisijaisia turvavälineitä riittävästi. Jos tulisi oikea äärimmäinen tilanne jossa tavis joutuisi turvautumaan rakettiin, olisi fifty siksti mahdollisuus, että ampuja tunaroisi raketin kanssa vakavin seurauksin. Siispä raketit ehdottomasti vapaaehtoisiksi, jolloin niitä hankkisivat vain ne veneilijät, jotka perehtyisivät etukäteen kunnolla näihin pyrovälineisiin. Raketin ampuminen hädän hetkellä paniikissa pitäisi lähteä ns. selkäytimestä. Olen ampunut harjoituksissa plekssin takaa tukevalla maalla pitkälti yli kymmenen rakettia, joten minulla on jonkinlainen tutina miten vaarallisesta toimenpiteestä on oikeasti kyse.

    Äänestä

  • 1+11 kirjoitti:

    Aika on ajanut rakettien ohi massaveneilijöiden turvavälineenä. Turhan ruutikuorman riski ei enää puolusta paikkaansa. Raketit ostetaan, mutta niiden käyttöohjeita ei sisäistetä, kun on ensisijaisia turvavälineitä riittävästi. Jos tulisi oikea äärimmäinen tilanne jossa tavis joutuisi turvautumaan rakettiin, olisi fifty siksti mahdollisuus, että ampuja tunaroisi raketin kanssa vakavin seurauksin. Siispä raketit ehdottomasti vapaaehtoisiksi, jolloin niitä hankkisivat vain ne veneilijät, jotka perehtyisivät etukäteen kunnolla näihin pyrovälineisiin. Raketin ampuminen hädän hetkellä paniikissa pitäisi lähteä ns. selkäytimestä. Olen ampunut harjoituksissa plekssin takaa tukevalla maalla pitkälti yli kymmenen rakettia, joten minulla on jonkinlainen tutina miten vaarallisesta toimenpiteestä on oikeasti kyse.

    Kun kaikki muu on ennestään mennyt pieleen, onko raketilla tehty vahinko enää sen suurempi vaara siinä päällä? Kyllä niitä ampuu pelkästään patukan kyljessä olevien ohjeiden varassakin. Oikeastaan ainoa asia, mikä pitää niiden lisäksi tietää, on tarvittava tukeva ote. Ne kun eivät suinkaan ole niin rekyylittömiä kuin ohjeissa väitetään. Pysyvät silti mun vaimonkin melko hennoissa käsissä.

    Aika monen omistajan kanssa on ollutkin katsastuksessa rakettien käyttöohjeiden luetuttaminen tärkeämpi kohde kuin niiden kelpoisuusajan tarkastaminen.

    Äänestä

  • viimeinen oljenkorsi kirjoitti:

    Kun kaikki muu on ennestään mennyt pieleen, onko raketilla tehty vahinko enää sen suurempi vaara siinä päällä? Kyllä niitä ampuu pelkästään patukan kyljessä olevien ohjeiden varassakin. Oikeastaan ainoa asia, mikä pitää niiden lisäksi tietää, on tarvittava tukeva ote. Ne kun eivät suinkaan ole niin rekyylittömiä kuin ohjeissa väitetään. Pysyvät silti mun vaimonkin melko hennoissa käsissä.

    Aika monen omistajan kanssa on ollutkin katsastuksessa rakettien käyttöohjeiden luetuttaminen tärkeämpi kohde kuin niiden kelpoisuusajan tarkastaminen.

    Joo, minä en ainakaan tiedä edes miten päin sen raketi pitä ammuttaesa olla. Enka todellakan osaa niitä käyttää. Taloyhtiön kellarivarastosa on ainakin kymmenen rakettia, vanhimmat yli kaksikymmentä vuotta vanhoja. Veneessä en uskala niitä säilyttää, enkä tiedä minne ne veisin. Ja varmasti en tule yhtäkään veneessä olevaa (siellä on ne katsastupakolliset) koskaan ampumaan. Monta kertaa on tullut mieleen, että voikohan ne pamahtaa itsestään.

    Äänestä

  • 1+11 kirjoitti:

    Aika on ajanut rakettien ohi massaveneilijöiden turvavälineenä. Turhan ruutikuorman riski ei enää puolusta paikkaansa. Raketit ostetaan, mutta niiden käyttöohjeita ei sisäistetä, kun on ensisijaisia turvavälineitä riittävästi. Jos tulisi oikea äärimmäinen tilanne jossa tavis joutuisi turvautumaan rakettiin, olisi fifty siksti mahdollisuus, että ampuja tunaroisi raketin kanssa vakavin seurauksin. Siispä raketit ehdottomasti vapaaehtoisiksi, jolloin niitä hankkisivat vain ne veneilijät, jotka perehtyisivät etukäteen kunnolla näihin pyrovälineisiin. Raketin ampuminen hädän hetkellä paniikissa pitäisi lähteä ns. selkäytimestä. Olen ampunut harjoituksissa plekssin takaa tukevalla maalla pitkälti yli kymmenen rakettia, joten minulla on jonkinlainen tutina miten vaarallisesta toimenpiteestä on oikeasti kyse.

    Voi pojat kun pelkäätte rakettejakin. Tykistössä 150mm kanuunalla täyspanoksia ampuneena en jotenkin osaa pelätä tuota hätärakettia. Suhiseeko se ihan mennessään?

    Äänestä

  • Pelkään raketteja kirjoitti:

    Joo, minä en ainakaan tiedä edes miten päin sen raketi pitä ammuttaesa olla. Enka todellakan osaa niitä käyttää. Taloyhtiön kellarivarastosa on ainakin kymmenen rakettia, vanhimmat yli kaksikymmentä vuotta vanhoja. Veneessä en uskala niitä säilyttää, enkä tiedä minne ne veisin. Ja varmasti en tule yhtäkään veneessä olevaa (siellä on ne katsastupakolliset) koskaan ampumaan. Monta kertaa on tullut mieleen, että voikohan ne pamahtaa itsestään.

    3luokassa nykyisin kelpaa pelkät soihdut (4kpl) katsastus varusteeksi ja kun niistä leima vanhenee niin voi käyttää vaikkapa juhannuskokon sytyttämiseen..

    Äänestä

  • Pelkään raketteja kirjoitti:

    Joo, minä en ainakaan tiedä edes miten päin sen raketi pitä ammuttaesa olla. Enka todellakan osaa niitä käyttää. Taloyhtiön kellarivarastosa on ainakin kymmenen rakettia, vanhimmat yli kaksikymmentä vuotta vanhoja. Veneessä en uskala niitä säilyttää, enkä tiedä minne ne veisin. Ja varmasti en tule yhtäkään veneessä olevaa (siellä on ne katsastupakolliset) koskaan ampumaan. Monta kertaa on tullut mieleen, että voikohan ne pamahtaa itsestään.

    kannattaa ottaa se raketti käteen ja katsoa kuvia. Minusta hyvin selkeät käyttöohjeet .

    Äänestä

  • 1+11 kirjoitti:

    Aika on ajanut rakettien ohi massaveneilijöiden turvavälineenä. Turhan ruutikuorman riski ei enää puolusta paikkaansa. Raketit ostetaan, mutta niiden käyttöohjeita ei sisäistetä, kun on ensisijaisia turvavälineitä riittävästi. Jos tulisi oikea äärimmäinen tilanne jossa tavis joutuisi turvautumaan rakettiin, olisi fifty siksti mahdollisuus, että ampuja tunaroisi raketin kanssa vakavin seurauksin. Siispä raketit ehdottomasti vapaaehtoisiksi, jolloin niitä hankkisivat vain ne veneilijät, jotka perehtyisivät etukäteen kunnolla näihin pyrovälineisiin. Raketin ampuminen hädän hetkellä paniikissa pitäisi lähteä ns. selkäytimestä. Olen ampunut harjoituksissa plekssin takaa tukevalla maalla pitkälti yli kymmenen rakettia, joten minulla on jonkinlainen tutina miten vaarallisesta toimenpiteestä on oikeasti kyse.

    "Aika on ajanut rakettien ohi massaveneilijöiden turvavälineenä."

    Niinpä, massat pysyttelevät rannikolla, saaristoissa ja sisävesillä, jolloin avuksi riittää hyvä uimataito jos muuta ei ole. Sen sijaan avomerellä tuntuu hyvältä jos on pelastuslautta ja sen varustuksessa raketteja.

    "Siispä raketit ehdottomasti vapaaehtoisiksi, "

    Tuosta olen samaa mieltä, ärsyttävää kyttää ja kontrollia oli katsastuksessa rakettien kyylaaminen. Onneksi olen vapautunut seuratoiminnan riesoista.

    Äänestä

  • Vapaaehtoisten meripelastajien järjestämissä hätärakettiammunnoissa ammutaan joka vuosi n 1 000 rakettia. Nämä ovat enintään 5 vuotta vanhoja. Joka vuosi niistä kymmeniä ei toimi kunnolla. Kukaan ei voi taata 80-luvun rakettien toimivuutta.

    Eri asia on sitten rakettivaatimusten mielekkyys nykypäivänä. Ainakin voisi harkita että venessä jossa on VHF niitä ei enää tarvittaisi. Voidaan kyllä keksiä vahinkoskenaarioita joissa VHF:ää ei voi käyttää mutta raketteja voisi; käytännössä raketteja ei kuitenkaan ilmeisesti tositilanteessa ole tarvittu vuosiin?

    Äänestä

  • 4+6 kirjoitti:

    Vapaaehtoisten meripelastajien järjestämissä hätärakettiammunnoissa ammutaan joka vuosi n 1 000 rakettia. Nämä ovat enintään 5 vuotta vanhoja. Joka vuosi niistä kymmeniä ei toimi kunnolla. Kukaan ei voi taata 80-luvun rakettien toimivuutta.

    Eri asia on sitten rakettivaatimusten mielekkyys nykypäivänä. Ainakin voisi harkita että venessä jossa on VHF niitä ei enää tarvittaisi. Voidaan kyllä keksiä vahinkoskenaarioita joissa VHF:ää ei voi käyttää mutta raketteja voisi; käytännössä raketteja ei kuitenkaan ilmeisesti tositilanteessa ole tarvittu vuosiin?

    Vieläkös noita saa ampua. Meripelastuskurssilla viime keväänä kerrottiin että nuo vanhojen rakettien ampumiset olisi lopetettu, ainakin täällä merenkurkun tietämillä.

    Äänestä

Kyllä hätäraketeista voi valtamerelläkin olla hyötyä vielä tänäkin päivänä. Jos Titanic olisi ampunut punaisia hätäraketteja törmäyksen jälkeen moni lisää olisi todennäköisesti pelastunut. www.snoopy.fi

Äänestä
  • Punainen raketti tosin määriteltiin hätäraketiksi vasta Titanicin onnettomuuden seurauksena.

    Äänestä

  • ei se raketti ihmistä kanna mantereelle nuija!

    Kyllä Titanikista lähetettiin hätäsanomia, apu vaan ei ehtinyt paikalle.

    Äänestä

Olen käyttänyt oikeasti. On siitä jo aikaa tosin. Syyskuun pimeässä illassa perässä tuleva vene syttyi palamaan, eikä siitä veneestä liekkejä parempia hätämerkkejä lähetelty.

Äänestä
  • niitä on kiva ampua 1.1 klo 00.00, naapurin nassesetä on hyvin vihainen, joku voi kuulemma olla silloin oikeasti merihädässä!

    Äänestä

  • Ei MikkiHiiri kirjoitti:

    niitä on kiva ampua 1.1 klo 00.00, naapurin nassesetä on hyvin vihainen, joku voi kuulemma olla silloin oikeasti merihädässä!

    Mielestäni vanhoja raketteja voi huoletta hävittää laukaisemalla vuoden vaihtuessa, kun ollaan tarpeeksi kaukana – sanotaanko 10 tai 20 km – lähimmästä merialueesta (tai purjehduskelpoisesta järvialueesta).

    Äänestä

  • old_profile_53349 kirjoitti:

    Mielestäni vanhoja raketteja voi huoletta hävittää laukaisemalla vuoden vaihtuessa, kun ollaan tarpeeksi kaukana – sanotaanko 10 tai 20 km – lähimmästä merialueesta (tai purjehduskelpoisesta järvialueesta).

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073937320/Sadat hataraketit taasmeripelastajien harmina

    Poliisilatos on vanhojen rakettien hyvä osoite.

    Äänestä



  • kommunistivaltio kirjoitti:

    "ettei kannata jäädä kiinni. "

    Ei onnistu, suomessa on tuhansia 국가안전보위부, fbin, stasin ja kgbn sieluilla varustettuja kyttääjiä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_secret_police_organizations

    Pidän todennäköisempänä, rakettien aiheuttamaa vahinkoa, kuin vahinkoa, jossa raketteja tarvitsisin.

    Äänestä

  • old_profile_53349 kirjoitti:

    Mielestäni vanhoja raketteja voi huoletta hävittää laukaisemalla vuoden vaihtuessa, kun ollaan tarpeeksi kaukana – sanotaanko 10 tai 20 km – lähimmästä merialueesta (tai purjehduskelpoisesta järvialueesta).

    asun kyllä merenrannalla, ammun silti.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


katsastusmiäs kirjoitti:

voisi poistaa katsastusvarusteista, vai onko joku joskus joutunut käyttämään oikeasti?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu