Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko kirjoitti asiallisen ja kriittisen blogin KEVA:n hallituksesta US:n Puheenvuoroon. Blogissa ilmeisen aiheellisesti kyseenalaistettiin perustelujen kera KEVA:n hallituksen kompetenssi hoitaa tehtäväänsä, ja siinä arvosteltiin myös KEVA:n hallimallia kokonaisuudessaan.
Mukakansanedustaja Tossavaisen ainoa kommentti keskustelussa oli seuraava:
"Reijo Tossavainen
22.11.2013 10:43
Onko niin, että Markku Huusko ei ole koskaan töpeksinyt?
Jos on töpeksinyt, niin mitä johtopäätöksiä siitä pitäisi tehdä?"
Tossavainen ei juuri koskaan kykene keskustelemaan US:n Puheenvuorossa asiallisesti ja argumentoiden mistään asiasta. Hän aloittaa välittömästi henkilöönkäyvän solvaamisen ja ryhtyy mukakeskustelemaan Tossavaisen kanssa eri mieltä olevien blogistien poliittisista taustoista ja muutenkin heidän henkilöhistorioistaan - ei itse asiasta.
Mukakansanedustaja Tossavaisen ainoa kommentti keskustelussa oli seuraava:
"Reijo Tossavainen
22.11.2013 10:43
Onko niin, että Markku Huusko ei ole koskaan töpeksinyt?
Jos on töpeksinyt, niin mitä johtopäätöksiä siitä pitäisi tehdä?"
Tossavainen ei juuri koskaan kykene keskustelemaan US:n Puheenvuorossa asiallisesti ja argumentoiden mistään asiasta. Hän aloittaa välittömästi henkilöönkäyvän solvaamisen ja ryhtyy mukakeskustelemaan Tossavaisen kanssa eri mieltä olevien blogistien poliittisista taustoista ja muutenkin heidän henkilöhistorioistaan - ei itse asiasta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Teneriffan persun logiikalla kaikki persujen mokat pitäisi painaa villaisella, mutta muiden pitää vastaavissa tapauksissa vähintään erota ja maksaa korvauksia. Herra Tossavaisen toiminnasta puuttuu kaikki objektiivisuus ja realistisuus. Ei kansanedustaja voi koko ajan leikkiä agitaattoria, jonka kohdeyleisönä ovat vain autistisimmat oman puolueen kannattajat. Siinä poltetaan ensin sillat vähän joka suuntaan ja kadotetaan hyvin äkkiä myös uskottavuus.
Vistbackan munaus on munaus, vaikka kuinka seliteltäisiin. Kun on käyttäydytty sopimattomasti, niin ainoa järkevä ulospääsy tilanteesta kulkee anteeksipyynnön ja henkilökohtaisten johtopäätösten tekemisen kautta. Miksi on edes yritetty sovittaa itselle selkeästi liian suuria saappaita, jos yritetään toimia yhteisen edun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla? Onko Vistbackakin kaikista puheista huolimatta sokeutunut ja humaltunut (myös) pääsystään eliittiin, että ei tule edes ajatelleeksi paikkansa luovuttamista osaavampiin käsiin.
Ahneuden ei saisi antaa johdattaa päätöksentekoa niin kuin näyttää nyt tässä Vistbackan tapauksessa käyneen.