Ulkopuolisen silmissä olen varmaan todella masentunut. Elämänsisältöni on tupakan poltto, syöminen, nukkuminen ja vessassa käynti. En jaksa huolehtia huushollista, siivota, tiskata tai pestä pyykkiä. Tai pyykkiähän on joskus sentään pakko pestä, mutta en jaksa mennä varaamaan pesukonetta, vaan huuhtelen vain käsin. Syön ajankulukseni.
Mutta miksi tehdä siitä ongelma? Pelkästään suorituspaineiden takiako? Olen tottunut tällaiseen elämään. Jos minullaa olisi tunne, että näin ei voi elää, niin kokisin itseni masentuneeksi, mutta nyt hyväksyn mitättömän elämäni. On ihanaa vaan maata päivät pitkät sängyssä ja ajatella kaikkea ja nähdä hassuja unia. Toiset raataa töissä.
Mutta miksi tehdä siitä ongelma? Pelkästään suorituspaineiden takiako? Olen tottunut tällaiseen elämään. Jos minullaa olisi tunne, että näin ei voi elää, niin kokisin itseni masentuneeksi, mutta nyt hyväksyn mitättömän elämäni. On ihanaa vaan maata päivät pitkät sängyssä ja ajatella kaikkea ja nähdä hassuja unia. Toiset raataa töissä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No mikäli pärjäät noin ja rahat riittävät, niin se on sinun valintasi. Voihan tulla hetki, että haluat joskus liää aktiviteettia.