Onko tässä tekniikassa mitään järkeä?
http://www.youtube.com/watch?v=F50dXkIe25c
http://www.youtube.com/watch?v=H8CYs5-dZGk
http://www.youtube.com/watch?v=F50dXkIe25c
http://www.youtube.com/watch?v=H8CYs5-dZGk
Onko tässä tekniikassa mitään järkeä?
kysyn vaan
11128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Panoraama on hyvä ”tekniikka” tarvittaessa, mutta tuo osaamaton esimerkki on varsin kökkö jpeg-selityksineen
(ehkä myös muka kallin ohjelman piilomainos)
http://www.kolor.com/image-stitching-software-autopano-giga.html
Jos haluat tehdä hyvän niin hanki tai tee jalustaan panoraamapää jolla saat kameran kääntymään oikean pisteen ympäri jolloin linjat ei mutkittele.
http://www.maisemanlumo.fi/artikkelit/panoraamavalokuvaus-panoraamapaa-ja-no-parallax-point-npp/
– kuvaa RAW:na niin saat parhaan dynamiikan kuvaan
– yleensä kannattaa himmentää pari aukkoa. Täydellä aukolla kuvaaminen on turhaa ja huonontaa laatua (terävyys, vinjetointi, aberraatio).
– muista poistaa kuvanvatkaaja toiminnasta
– valitse hetki jolloin valo vaihtelee mahdollisimman vähän (pilvet yms)
– valota manuaalisesti harmaakortin mukaan, histogrammi oikeaan laitaan
– tarkenna manuaalisesti vain kerran, muista syväterävyysalue 1/3
Koko homma hoituu LR:ssa ja siinä toimivassa plugissa muualla seikkailematta.
Mulla on tanana kuvata 85millisellä kamera ns. pystykuva-asennssa, kuviin n 30% limitys.
Erotuskykyä saa helposti vaikka seinän kokoisiin kuviin riittävästi.
Jos pakkaat jpegejä niin varo pakkausartefakteja kuvassa.
Tosi huolimattomasti kuvattu. Itseasiassa tavallinen panoraama.
Menetelmää käytetään normaalisti silloin, kun kameran pikselimäärä ei riitä haluttuun tulostuskokoon, esim. suureen julisteeseen.
Muuten sillä ei ole käyttöä.
Kapean terävyysalueen hakeminen tuolla tavalla on yleensä turhaa ja työlästä.
Mutta jos ei ole varaa 5,6 valovoimaisempiin objektiiveihin, niin onhan yksi mahdollisuus. Sivutuotteena saa paljon suurennusta kestävän kuvan.
Homma onnistuu kuitenkin vain "vakaalla" säällä, joka ei ehdi vaihtua kuvauksen aikana. Auringoisella säällä varjot ehtii liikkua ja valaistus vaihtua.
”Kapean terävyysalueen hakeminen tuolla tavalla on yleensä turhaa ja työlästä. Mutta jos ei ole varaa 5,6 valovoimaisempiin objektiiveihin, niin onhan yksi mahdollisuus. Sivutuotteena saa paljon suurennusta kestävän kuvan.”
—et tainnut ymmärtää, että tuossa käytettiin nimenomaan valovoimaista objektiivia joten siitä ei ollut kysymys.
Kameran ”kääntäminen” tuossa oli varsinaista pelleilyä. Tuolla tavalla heiluen tarkennuskin on ”metsässä” paitsi ensimmäisessä kuvassa ja siinäkin automaattitarkennuksella hukataan 1/3 osa syväterävyydestä.
Mutta kuvaajalla oli kai ”ihan kivaa”
Tässä on kai kyse samasta tekniikasta http://www.youtube.com/watch?v=vhvFK2n79kM
Onko se joku muotijuttu?
Taitaa olla niin, että meillä jokaisella on oma selitys asiasta ja perusteista.
Oma perusteluni on kovin yksinkertainen:
Voin valita haluamani syväterävyysalueen, polttovälin ja kuvausetäisyyden. En tavoittele suuria kuvia (resoluutiota) vaan kokemaani perspektiiviä ja läsnäolon vaikutelmaa. Siihen tarvitsen yleensä lyhyen valovoimaisen ns. kiinteäpolttovälisen teleobjektiivin, nykyään useimmin 85mm f/1,4 (laajoissa maisemapanoraamoissa 50mm f/2).
Ohjelmana nykyisin app (kokeilin myös apg:a)
Maisemakuvat F1.4:lla? Kukin tavallaan... mutta ainakin hyvä bokeh...
Suuri resoluutio tuosta syntyy vääjäämättä, mutta sehän ei ole ongelma, paitsi jos koneen muisti ei riitä.
En kyllä ymmärrä, mikä idea on olemattomassa terävyysalueessa maisemassa, ellei siinä ole jotain erityistä kohdetta, joka halutaan erottaa.
Yleensä ongelmana on liian pieni terävyysalue ja itketään: "suttua, suttua", vaikka kyseessä on vain kapea terävyysalue.
Monet haukut olen saanut, kun esim. merimaisema ei ole terävä kuvaajan varpaista äärettömään.
Ilmaisin kai kovin epäselvästi itseäni. Yritän selittää mitä tarkoitin.
– panoraamakuva ei tarkoita minulle yleensä samaa kuin maisemakuva (kukin ymmärtää tavallaan).
– en kuvaa maisemakuvia yleensä 85 miillisellä paitsi silloin jos maisemakuvassa kaikki on kaukana. Silloin usein aukolla f/5,6.
– objektiivin valovoima (esim f/1,4) ei tarkoita pakollista aukkoa kuvatessa.
Tuossa 85 millisessä, usein (arkkitehtuuri yms) panoraamassa käyttämässäni on himmentimen arvoja f/1,4 – f/22.
– en koskaan kuvaa valovoiman tai bokeh:n perusteella vaan tavoittelen kuvanottohetkellä kokemaani vaikutelmaa (mitä kuvaaja näki). Näkömuistini näyttää toimivan n. 80 millin polttovälillä.
– jos kuvaan maisemapanoraamaa niin silloin kuvaan 50 millisellä kuten yritin edellisessä kertoa
– en yleensä kuvaa tavanomaisia maisemia panoraamana vaan laajakulmalla 24mm f/2. HUOM! usein aukoilla f/4–8. Toinen maisemakuvaussuosikkini on 15mm f/2,8.
Ensimmäinen digi-maisemaobjektiivini oli DC Vario-Summicron f/2–2,4.
– bokeh:lla ei ole minulle mitään käyttöä maisemakuvauksessa.
– minusta jos bokeh on tarpeenniin se kannattaa tehdä jälkikäsittelyssä, silloin siitä saa aiheeseen sopivan ja voi kuvatessa käyttää optimaalista objektiivia ja himmenniarvoa (syväterävyys, piirtokyky yms)
Filmille kuvatessa bokeh oli lähes pakko tehdä kuvausvaiheessa.
Olemme erilaisia, kai onnksikin?
Ymmärsi, että noissa videoissa ei kuvattu maisemaa vaan henkilöitä.
”itketään: "suttua, suttua", vaikka kyseessä on vain kapea terävyysalue.
Monet haukut olen saanut, kun esim. merimaisema ei ole terävä kuvaajan varpaista äärettömään.”
Pitäisikö katsojan kehua kuviasi vaikka ne ovat hänen mielestään ”suttua”?
Sääliksi käy, mutta auttaa en voi.
Pari lohdutuksen sanaa
– koeta kestää, se vahvistaa ”ei haukku haavaa tee”
– kuvan katsoja on aina oikeassa, rehellinen kritiikki on hyvää tarkoittavaa
ps.
Aikuisten oikeasti panoraama kuvataan ja kootaan esim. näin
video:
http://www.kolor.com/panorama-software-autopano-pro.html
”Suuri resoluutio tuosta syntyy vääjäämättä”
—ei siinä synny vääjäämättä mitään. Esim. app-ohjelmassa voi vapaasti valita kuinka pienen resoluution tahansa. Joka tapauksessa reoluutio on aina se jonka käyttäjä valitsee, eikä siinä ole muuta ongelmaa kuin mahdollinen osaamattomuus.