"Emme halua paniikkiratkaisua (2007)" "Ei hötkyillä, jarrutetaan (2013)"
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/selanteen-kuntaliitos-karille/21677/
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013061917176907_uu.shtml
Tilanne vuonna 2067? : Jotakin tarttis tehdä...Ei hötkyillä, jarrutetaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuntaliitos_Suomessa
"Seitsemän viimeisen vuoden aikana, vuosina 2007-2013 Suomessa on toteutunut 68 kuntaliitosta. Kuntien lukumäärä on vähentynyt tänä aikana 111:llä eli noin neljänneksellä (Keskustan toimesta)" Lütfentrolleribeslemeyiniz!
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/selanteen-kuntaliitos-karille/21677/
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013061917176907_uu.shtml
Tilanne vuonna 2067? : Jotakin tarttis tehdä...Ei hötkyillä, jarrutetaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuntaliitos_Suomessa
"Seitsemän viimeisen vuoden aikana, vuosina 2007-2013 Suomessa on toteutunut 68 kuntaliitosta. Kuntien lukumäärä on vähentynyt tänä aikana 111:llä eli noin neljänneksellä (Keskustan toimesta)" Lütfentrolleribeslemeyiniz!
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Maakunnissa ja erityisesti pienissä kunnissa oppositiopuolueet ovat enemmistönä.
Kuntauudistukset nähdään ongelmana nimenomaan vallan murenemisen kannalta, ei itse asian puolesta. Niimpä oppositio on kehottanut kuntia jarruttamaan kuntaliitosselvityksiä.
Ajatus on toimia varjohallituksena ilman vastuuta gallupien huumassa.
Heinäkuun alussa voimaan tullut laki kuntarakennelaista tarkoittaa käytännössä ja kirjaimellisesti sitä, että kuntaliitosselvitykset on lain mukaan tehtävä. Tässä valossa kehotus kuntaliitosselvitysten jarruttamisesta on hyvinkin kyseenalainen. luottamusta ja moraalia tästä näytelmästä on mahdoton nähdä.
Kansanedustajien tehtävä on säätää lakeja ja noudattaa niitä myös itse.
Tosi on, että oppositiopuolueet eivät ole onnistuneet estämään kuntarakennelain etenemistä eduskunnassa. Valta-aseman turvaaminen epämääräisin keinoin on kuitenkin kansan kannalta häpeällistä.
Taistelu vallasta on näyttää olevan tärkeämpää kuin itse asioiden hoitaminen. Suurin ongelma on on todellisuudessa juuri tässä. Tulevaisuutta ajatellen hallituksen kuntauudistus on vietävä läpi laillisin keinoin.
Meillä riittää haasteita vuoden 2015 vaalien jälkeenkin, ilman tietoista vastustamista vain vastustamisen vuoksi.
(Kuntauudistus on kallis näytelmä - ilman moraalia 20.07.2013 Kaleva)"
"Katainen Turun Sanomille: Pakkoliitoksia ei luvassa laajassa mitassa
Sunnuntai 6.10.2013
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan hallitus voi turvautua kuntien pakkoliitoksiin ennaltaehkäisykeinona, jotta kunnat eivät ajautuisi taloudelliseen kriisiin.
- On nurinkurista, että voidaan toimia vasta silloin, kun ihmisten palvelut ovat nurin ja kunta konkurssissa. Valtiovalta ei voi jättää poliittisen päätöksenteon kyvyttömyyden seurauksena ihmisiä heitteille.
Katainen kuitenkin arvioi, että pakkoliitoksiin ei ole laajaa tarvetta."
Paras –laki (laki valmisteltiin kepulaisen kuntaministerin johdolla ja oli voimassa 2007-2012)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070169
1 §
Lain tarkoitus
Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Uudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle.
Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö.
4 §
Keinot
Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutokset toteutetaan ja niiden tekemistä tuetaan siten kuin kuntajakolaissa (1196/1997) säädetään.
Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa.
Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisesti ongelmallisten kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä.
5 §
Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen
Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.
Eduskunnassa käsiteltävänä oleva hallituksen esitys
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=...
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=...
Kuntarakennelaki
2 §
Kuntajaon kehittämisen tavoitteet
Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.
Kuntien lainakanta asukasta kohden
2007 - 1548€
2012 - 2261€
Valtion velka
2007 - 56,1 miljardia
2012(?) -75,2 miljardia
Talous 23.8.2013 klo 18:03 | päivitetty 23.8.2013 klo 18:03
Ennätys rikkoontuu - Suomen julkinen velka ylittää lamavuosien kauhuluvut
Valtio korottaa nettovelanottoaan 1,2 miljardia euroa kevään arvioista. Vanha velkaennätys rikkoontuu tänä vuonna.
Valtiovarainministeriön perjantaina julkistama lisätalousarvioesitys merkitsee toteutuessaan sitä, että valtion ja kuntien yhteenlaskettu julkisyhteisöjen bruttovelka ylittää 1990-luvun lamavuosien kauhistellut velkaprosentit jo tänä vuonna.
Ministerio arvioi alkukesästä, että Suomen julkinen velka nousee tänä vuonna 57,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä on vain karvan alle 1990-laman velkaliemivuosien. Mutta kun lukuun ynnätään perjantaina kerrottu tarve lisätä nettolainanotoa 1,2 miljardia euroa aiemmin tiedetystä, livahdetaankin jo lamavuosien yli velkaantuneisuudessa.
Reilun miljardin lisälaina nostaa velkaantuneisuutta noin 0,6 prosenttiyksikköä, jolloin päästään 57,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Julkinen velka oli edellislamassa korkeimmillaan 1994, jolloin se oli 57,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Valtiovarainministeriö ei vahvista uuden, kyseenalaisen, ennätyksen syntymistä, koska se tulee ulos talousennusteensa kanssa lähiaikoina.
Valtion velka kipuaa vuoden loppuun mennessä noin 93 miljardiin euroon. Ensi vuonna kolkutellaan sadan miljardin rajaa. Kuntien lainat ovat ensi vuonna reilut 16 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ensi vuonna julkinen velka nousee jo 59,2 prosenttiin ja 2015 jo 59,9 prosenttiin bkt:sta.
Tuohon kun vielä lisätään EU:n suunnitelmat kipata velat jäsenmaille niin Suomi voi julistautua konkurssiin.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kuntaliitos_velka_paaoma-9234
"Nyt on muotia15.1.2014 10:270 SULJE pyrkiä siirtämään päätökset liitoksista seuraavan kauden päättäjille heh heh"
"Emme halua paniikkiratkaisua (2007)" "Ei hötkyillä, jarrutetaan (2013)"
(2017) Ei kaet myö vielä ruveta hosummaan hiehoki taittaa poikia ens yönä? Katastellaan ja käsiä pyöritellään tässä vuosi pari vielä. Ajankuluksi voijjaan me rähistä naapurikuntien kans mutta sitte palattaan lähtöruuttuun.
Jotaki tarttis kyllä tehä mutta ei kaet myö vielä tohita..
"Nyt on muotia15.1.2014 10:270 SULJE pyrkiä siirtämään päätökset liitoksista seuraavan kauden päättäjille heh heh"
-Mitä luulet miksi kuntaministeri yrittää saada pakkoliitospykälälle lainvoiman? No sen takia ettei kuntaisit luovu vallastaan vaikka kunta olisi kriisissä yms. Kuntalaisten turvaksi vielä muuttuu jos pakkoliitospykälän aikaiseksi saavat? Poislukien esim. kehyskuntien liitokset suuremman naapurikunnan asukkaiden äänestyksen pohjalta. Oman kunnan puolesta voi vain kuntalaiset äänestää ei missään nimessä esim. naapurikuniten puolesta.
että joku jyrää ;)
22.11.2013 20:24
11
"Emme halua paniikkiratkaisua (2007)" "Ei hötkyillä, jarrutetaan (2013)"
Niih! edes omanaa Kepu Johtoa, kämäki kepulaiset ymmärrä, lukevat, mutta lukilaaki estää luetunymmärtämisen, niin kävi 19312-13 kv/Attenton hybriiti-lobbaus kokouksen iltana, oman kunnan kepujohto jyräsi omat lampaat ja Hki-kepu pässin
Maakuntien kepujohdot rähisee keskenään nyt jo ja tavoitteena liitokset omilla kepuvetoisilla paikallishallinnoilla? Ei tule onnistumaan mutta antaa kepujen kävellä itse kaivamaansa kuoppaan. Liitokset tulee ja omien paikallishallintojen ansiosta keput repii itse itsensä kappaleiksi keskenään tapellessaan. Puoluekokouksissa on sen jälkeen ahdasta.
liitti yli 100 kuntaa..
http://yle.fi/uutiset/pekkarinen_kuntaliitosaanestykset_surkuhupaisia/7043056
"Pekkarisen mukaan, jos kunnat haluavat yhteistyötä, se on hyväksyttävää, eikä Keskusta vastusta kuntaliitoksia sinällään."
ei pidä tehdä äkkinäisiä päätöksiä siinä pelossa, että joku jyrää ;)22.11.2013 20:24+16
"Emme halua paniikkiratkaisua (2007)" "Ei hötkyillä, jarrutetaan (2013)"
Kuntien lainakanta kasvoi ("ei hötkyillä, jarrutetaan") vuonna 2013 melkein 13% (1,6 miljardia) ja Suomen velkasuhde ylittää ensi vuonna EU-säännöt ja on 61,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
"Tilanne vuonna 2067? : Jotakin tarttis tehdä...Ei hötkyillä, jarrutetaan."
huutokaupattaan valtio kuntinneen attentolle eikä pelekästään kärsämäkiä ja muutamaa muuta konkurssikypsää tuppukyllää? Muuttuu velat säästöiksi