Suomalaiset perheet voivat huonosti ja moni teeskentelee onnea. Teeskentely on seurausta rooliodotuksista, jotka ovat sotien jälkeisellä jälleenrakennusajoilla ihmisten päihin aivopestyjä: hanki lapsia - uusia kansalaisia ja tee töitä ja kouhota. Onnen teeskentely taas menee joillekkin kuin kusi lumeen -ns. uppoaa- ja siksi moni tekee saman virheen päätyen teeskentelijäksi. Ulkoisesti menee hyvin, mutta sisäisesti ja henkisesti ei. Suomalainen heikko itsetunto estää omien aivojen käytön. Onneksi omien aivojen käyttö on lisääntynyt ehkä himpun.
Perheillä menee heikosti
Filosofointia
11119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tutkimusten mukaan lapsia hankkineet ovat keskimäärin onnettomampia kuin lapsettomat:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ylioppilaslehti Lapsettomat ovat tutkitusti onnellisempia ihmisiä/1135262284489
http://ylioppilaslehti.fi/2010/12/ilonpilaaja/
Niin se on, että lapsia hankitaan muiden odotuksiin ja se suistaa elämän onnettomaksi. Onhan maaseudullakin ihmiset tutkitusti onnellisempia, mutta siellähän eletäänkin itselle eikä muille. Ei tarvitse vaihtaa uutta autoa ja hakea velkaa ja stressin aihetta, vaikka naapuri vaihtaa, kun kaikki ajaa köyttöautoilla.
USA:ssa tehtyihin tutkimuksiin ei kannata luottaa valtavasti. Mm. varmasti siellä rapakon takana raha=onnellisuus, eikö? Eli kaksi työssäkäyvää, DINK = enemmän liksaa ja enemmän onnellisuutta. Lapsia = liian vähän rahaa ja koettu onnellisuuden laskua. Mitä pinnallisempia ja länsimaalaisempia arvoja (arvotyhjiötä elintason lisäksi) noudatetaan, sitä vähemmän lapsia itseisarvoisesti voidaan pitää onnellistuttajana. Mitä itsekkäämpiä minäminä-narsisteja ihmiset, sitä kökömpää on lasten mukanaan tuoma totaalinen elämänmuutos. Menestys ja status vai köyhyys ja uurastaminen likavaippojen keskellä, kukin valitsee mitä valitsee.
Olisi myös mielenkiintoista nähdä seurantatutkimus "koettu onnellisuus eläkeiässä" vanhemmat vs. lapsettomat.
Tuo tutkimus oli kylläkin tehty kymmenen tutkimuksen tulosten perusteella ja yhden kirjan pohjalta. Kyllähän sen näkee, että lapsettomat ovat onnellisempia. Ei voi toki yleistää - esim. itseni kohdalla.
Ei ainoastaan kymmenen vaan kymmenien tutkimusten pohjalta. Mutta vähän vaikeaahan tällaisesta aiheesta on keskustella kiihkottomasti mammapalstalla. Noin sivuhuomautuksena mua huvittaa, miten ihmiset alkaa saman tien puhua "sinkuista", kun aiheena on lapsettomuus. Nämähän on kaksi täysin eri asiaa.
Minusta tuli rehellisesti onnellisempi kun sain perheen. Jotenkin asiat rupesivat luistamaan paremmin. Sain työpaikankin lasteni jälkeen ja sellainen perusarki toi minulle onnellisuutta. En väitä että elämä olisi aina ruusuilla tanssimista, mutta ei se helppoa ollut sinkkuna tai lapsettomanakaan. Omat haasteensa ja ongelmat kaikissa tilanteissa. Olen onnellinen vaakasta tilanteestamme ja tämän voinkin sanoa hyvällä omalla tunnolla rehellisesti. En ole pessimisti niinkuin tällä palstalla tuntuu monien olevan. Itse voi vaikuttaa omaan onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen aika paljon.
Joo en minäkään myöntäisi että päin persettä menee.
No miksi pitää myöntää jos siltä ei tunnu? Miksi minun pitäisi toitottaa itselleni että päin persettä menee jos voin nauttia elämästä päivittäin. Rakastan lasten kanssa puuhailemista esim legoilla, leikkiautoillamme ja puistoilusta. Meillä mies kokkaa ja erittäin hyvin vielä. Mieheni tyydyttää tarpeeni paremmin kuin voisin kuvitella. Eli on perhe, työ ja koti. Löytyy rakkautta, lasten kanssa laatuaikaa ja miehen kanssa parisuhteelle aikaa. On minulla stressia toki siitä että pysyykö lapset terveenä, onko mieheni tyytyväinen panokseeni tai että pysyyhän työpaikkani vielä minulla. En väitäkkään että ei olisi stressiä. Mutta kun kotona on rakkautta, hyvää ruokaa ja vakaa ympäristö, on helppo myöskin rentoutua ja nauttia onnesta.
Miksi sitä on niin vaikea uskoa?
Sinähän et ole ikinä orgasmia saanut yhdynnässä?
En.
Joku käyttää siis samaa nikkiä kuin minä. Mutta nyt siis puhuu se henkilö joka kirjoitti kaksi ensimmäistä juttus diipadaapadii- nimimerkillä.. Eli siis olen saanut vain nykyiseni kanssa.. Tai ehkä se vaati vain sen rakastumisen.. Mutta tosia-asiassa en saanut orgasmia lyhyistä suhteista tai edes aijemmissa seurusteluissa.. Mieheni kanssa olen päässyt aivan uusille tasoille..
Mutta miten orgasmi tähän liittyy? Siis tiedän että seksi parisuhteessa on erittäin tärkeä osa suhdetta, mutta ei se koko onnea rakenna..Meidän parisuhde koostuu myös muista elementeistä.