Professori: Suomessa ei pelkoa huippujohtajien aivovuodosta ulkomaille
23.11.2013 21:10 0
Irina Vähäsarja
Helsingin Sanomat
Ville Männikkö
Johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti sanoo, että johtajien huippupalkkoja pitäisi perustella rehellisesti: ne ovat ennen kaikkea symbolisia eleitä, eivät muuta.
Johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti sanoo, että johtajien huippupalkkoja pitäisi perustella rehellisesti: ne ovat ennen kaikkea symbolisia eleitä, eivät muuta.
Taloustieteen tutkijat kysyvät, mihin suomalaisjohtajien palkkataso perustuu.
Suomalaisten huippujohtajien palkkatason korkeutta on turha perustella sillä, että johtajat lähtisivät muuten ulkomaille, sanoo johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti.
"Olisi hienoa, jos suomalaiselle johtamiselle olisi kysyntää ulkomailla, mutta ei sellaista kauheasti ole. Epäilen, ettei tällaista aivovuotoa tule tapahtumaan, vaikka palkat olisivat matalampia", Juuti sanoo.
"Ei suomalainen johtaminen niin kauhean hyvää ole, että suomalaiset saisivat ulkomailta valtavia tarjouksia ja pitäisi pelätä, että tänne jäisi vain huonoa esimieskuntaa. Myös kielimuuri vaikuttaa."
Juutin mielestä johtajien huippupalkkoja pitäisi perustella rehellisesti: ne ovat ennen kaikkea symbolisia eleitä, eivät muuta.
Johtajien palkkatasosta on käyty keskustelua Kuntien eläkevakuutukseen Kevaan ja sen perjantaina eronneeseen toimitusjohtajaan Merja Ailukseen (kesk) liittyen.
Julkista eläkeyhtiötä johtaneen Ailuksen palkka ja työsuhde-edut ovat aiheuttaneet kohua. Perjantaina hän ja Kevan hallitus sopivat runsaan 300 000 euron erokorvauksesta, joka vastaa Ailuksen 12 kuukauden palkkaa.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen totesi puolestaan Ylen haastattelussa lauantaina pienten piirien johtavan liian korkeisiin johtajapalkkoihin Suomessa.
"Ikään kuin tässä jaettaisiin vuoron perään etuja toisille", Kanniainen sanoi Ylellä.
"Jos Suomen johtajat yleisemminkin ottaen olisivat erittäin päteviä, he sijoittuisivat ulkomaisiin yhtiöihin myöskin johtotehtäviin, mutta näin ei ole tapahtunut."
Sveitsissä äänestetään sunnuntaina laista, joka velvoittaisi yritykset tasapuolistamaan palkkoja. Lakialoitteen mukaan yrityksen kovapalkkaisin saisi ansaita enintään kaksitoista kertaa enemmän kuin yrityksen pienipalkkaisin työntekijä.
Juuti toivoo, että vastaavasta ajatuksesta voitaisiin keskustella Suomessakin.
"Kannustaisin tällaiseen ajatteluun: meillä on paljon todisteita siitä, että sellaiset yhteiskunnat, jotka koetaan oikeudenmukaisiksi, ovat hyvinvoinniltaan korkeampi kuin sellaiset, joissa on suuret palkkaerot", Juuti sanoo.
"Toivoisin, että itsekkyys ja ahneus, jotka ovat johtamisen lieveilmiöinä viime vuosina lisääntyneet, jäisivät vain välivaiheeksi."
Juuti on jäänyt tänä vuonna eläkkeelle virastaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtamisen ja organisaatioiden professorina ja työstään Johtamistaidon opiston tutkimusjohtajana.
23.11.2013 21:10 0
Irina Vähäsarja
Helsingin Sanomat
Ville Männikkö
Johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti sanoo, että johtajien huippupalkkoja pitäisi perustella rehellisesti: ne ovat ennen kaikkea symbolisia eleitä, eivät muuta.
Johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti sanoo, että johtajien huippupalkkoja pitäisi perustella rehellisesti: ne ovat ennen kaikkea symbolisia eleitä, eivät muuta.
Taloustieteen tutkijat kysyvät, mihin suomalaisjohtajien palkkataso perustuu.
Suomalaisten huippujohtajien palkkatason korkeutta on turha perustella sillä, että johtajat lähtisivät muuten ulkomaille, sanoo johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti.
"Olisi hienoa, jos suomalaiselle johtamiselle olisi kysyntää ulkomailla, mutta ei sellaista kauheasti ole. Epäilen, ettei tällaista aivovuotoa tule tapahtumaan, vaikka palkat olisivat matalampia", Juuti sanoo.
"Ei suomalainen johtaminen niin kauhean hyvää ole, että suomalaiset saisivat ulkomailta valtavia tarjouksia ja pitäisi pelätä, että tänne jäisi vain huonoa esimieskuntaa. Myös kielimuuri vaikuttaa."
Juutin mielestä johtajien huippupalkkoja pitäisi perustella rehellisesti: ne ovat ennen kaikkea symbolisia eleitä, eivät muuta.
Johtajien palkkatasosta on käyty keskustelua Kuntien eläkevakuutukseen Kevaan ja sen perjantaina eronneeseen toimitusjohtajaan Merja Ailukseen (kesk) liittyen.
Julkista eläkeyhtiötä johtaneen Ailuksen palkka ja työsuhde-edut ovat aiheuttaneet kohua. Perjantaina hän ja Kevan hallitus sopivat runsaan 300 000 euron erokorvauksesta, joka vastaa Ailuksen 12 kuukauden palkkaa.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen totesi puolestaan Ylen haastattelussa lauantaina pienten piirien johtavan liian korkeisiin johtajapalkkoihin Suomessa.
"Ikään kuin tässä jaettaisiin vuoron perään etuja toisille", Kanniainen sanoi Ylellä.
"Jos Suomen johtajat yleisemminkin ottaen olisivat erittäin päteviä, he sijoittuisivat ulkomaisiin yhtiöihin myöskin johtotehtäviin, mutta näin ei ole tapahtunut."
Sveitsissä äänestetään sunnuntaina laista, joka velvoittaisi yritykset tasapuolistamaan palkkoja. Lakialoitteen mukaan yrityksen kovapalkkaisin saisi ansaita enintään kaksitoista kertaa enemmän kuin yrityksen pienipalkkaisin työntekijä.
Juuti toivoo, että vastaavasta ajatuksesta voitaisiin keskustella Suomessakin.
"Kannustaisin tällaiseen ajatteluun: meillä on paljon todisteita siitä, että sellaiset yhteiskunnat, jotka koetaan oikeudenmukaisiksi, ovat hyvinvoinniltaan korkeampi kuin sellaiset, joissa on suuret palkkaerot", Juuti sanoo.
"Toivoisin, että itsekkyys ja ahneus, jotka ovat johtamisen lieveilmiöinä viime vuosina lisääntyneet, jäisivät vain välivaiheeksi."
Juuti on jäänyt tänä vuonna eläkkeelle virastaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtamisen ja organisaatioiden professorina ja työstään Johtamistaidon opiston tutkimusjohtajana.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.