Joku professori näkyy pitävän älyttömänä keskustelua johtajien palkkakatosta. Perusteena mainittu professori käyttää pännousemaa, ettei katto kannusta yritystä kasvamaan. Että oikein. Mitenkähän johtajan palkan kohoaminen kasvattaa yritystä? Entä työmotivaatiota? Luulisi tähtitieteellisten palkkaerojen aiheuttavan pikemminkin katkeruutta kuin motivoivan. Ja jos muu henkilöstö ei motivoidu, niin ei yksi ukko, jota hupaisasti usein kuulee johtajaksi nimitettävän, juuri mitään saa aikaan. Näyttää myös siltä, ettei näiden suurten palkka- ja palkkioerojen aikakaudellakaan johtajat juuri mitään tee. Ei ainakaan tuloksista päätellen. Henkilöstöä laitetaan päin vastoin kilometritehtaalle, toimivia tehtaita lopetetaan ja tehdään lähinnä virheinvestointeja sen kuin ehditään.
Sveitsissä on kuuleman mukaan järjestetty oikein äänestys palkkakatosta, mutta jostakin syystä käkikellomaan väki ei ole katosta innostunut. Ilmeisesti porukka on siinä määrin aivopesty, että kielteinen tulos on saatu aikaiseksi. Mitenkään kummallinen tällainen manipulaatio ei olisi, sillä vastaavalla tavalla ihmismieliä painostamalla, uhkailemalla ja pelottelullahan Suomi saatiin EU:n jäseneksikin. Kaikkihan muistavat kuinka Suomi muuttuu "Albaaniaksi", jos Suomi ei liity EU:hun. Kuinka aurinko tipahtaa taivaalta ja itäiset kansat valloittavat Suomen, jos EU ei pelasta meitä kaikilta niiltä hirvityksiltä, joita unionin ulkopuolelle jääminen toisi mukanaan. Juurikin muudan komissaari patistaa Suomea tekemään parhaansa EU:ta miellyttääkseen. Muuten tapahtuu jälleen kauheita.
Perinteinen kapitalistinen lääkehän ihmisen motivoimiseksi on raha. Syy on ilmeisesti siinä, että kapitalistia ei elämässä muu kiinnosta kuin rahan kasaaminen. Siksi kapitalisti olettaa, että myös ihmistä motivoi pelkkä raha. Kysymyksessä on siis pelkkä oletus. Kapitalisti ei ideologiansa mukaan ole myöskään mikään ryhmätyöihminen, vaan vimmatulla himolla rahan kasaamiseen keskittynyt erakko, joka iltaisin lampun valossa laskee päivän aikana keräämiään rahoja ja suunnittelee seuraavan päivän rahapottia. Siis lähinnä sitä, millaisia manöövereitä ja juonia rahapotin kahminta omiin taskuihin vaatii heti auringon noustua. Tai jo ennen sitäkin sikäli kuin työlainsäädäntö sen sallii, tai oikeastaan siitäkin huolimatta.
Suuret tuloerot ovat haitallisia monella tapaa. Ne aiheuttavat paitsi inflaatiota, niin myös yhteiskuntamoraalin rapautumisen. Jotkut tähtitieteellisissä rahakasoissa rypevät kansalaiset helposti irtaantuvat todellisuudesta ja alkavat elää omien mielihalujensa ja päähänpistojensa mukaisesti, koska rahalla voi voittaa ne rajoitukset, joiden voittamiseen köyhän varat eivät riitä. Monet entiset suurvallat ovat kadonneet maailmankartalta juuri moraalisen rappion myötä.
Suuria palkka- tai palkitsemiseroja ei tarvita yhtään mihinkään. Vain jokunen kirjoistaan sokaistunut fariseus saattaa enää kuvitella, että vain yhden tai korkeintaan muutaman ukon motivaatio ratkaisee yrityksen kasvun ja menestymisen. Ei. Kyllä se joukkuelajeissakin on koko tiimi, jonka motivaatio ratkaisee. Periaatteessa valtion menestymisen ratkaisee kansalaisten motivaatio. Sen sijaan jokunen aivonsa pilalle syönyt miljardööri saattaa pikemminkin olla vain kansakunnan motivaation tuho kuin jokin kansakuntaa kohottava voima.
Siksi keskustelua tuloeroista ja palkkakatosta pitää jatkaa ja ryhtyä suorastaan toimenpiteisiin järjettömien palkkojen ja palkkioiden maksamisen lopettamiseksi. Palkitsemisjärjestelmät pitää luoda sellaisiksi, että ne kannustavat koko yhteisöä eikä vain muutamaa eliittipalleroa. Tokihan taloudellisen kasvun pitää kasvattaa kaikkien hyvinvointia ilman mitään luksuspalleroefektiä. Palkitsemisjärjestelmät tarvitsevat rinnalleen myös oikeudenmukaisen jakojärjestelmän, jota kohottaa myös sellaisen väestönosan hyvinvointia, jolle ei löydy paikkaa kapitalistisessa talousjärjestelmässä tai tuotannossa.
Sveitsissä on kuuleman mukaan järjestetty oikein äänestys palkkakatosta, mutta jostakin syystä käkikellomaan väki ei ole katosta innostunut. Ilmeisesti porukka on siinä määrin aivopesty, että kielteinen tulos on saatu aikaiseksi. Mitenkään kummallinen tällainen manipulaatio ei olisi, sillä vastaavalla tavalla ihmismieliä painostamalla, uhkailemalla ja pelottelullahan Suomi saatiin EU:n jäseneksikin. Kaikkihan muistavat kuinka Suomi muuttuu "Albaaniaksi", jos Suomi ei liity EU:hun. Kuinka aurinko tipahtaa taivaalta ja itäiset kansat valloittavat Suomen, jos EU ei pelasta meitä kaikilta niiltä hirvityksiltä, joita unionin ulkopuolelle jääminen toisi mukanaan. Juurikin muudan komissaari patistaa Suomea tekemään parhaansa EU:ta miellyttääkseen. Muuten tapahtuu jälleen kauheita.
Perinteinen kapitalistinen lääkehän ihmisen motivoimiseksi on raha. Syy on ilmeisesti siinä, että kapitalistia ei elämässä muu kiinnosta kuin rahan kasaaminen. Siksi kapitalisti olettaa, että myös ihmistä motivoi pelkkä raha. Kysymyksessä on siis pelkkä oletus. Kapitalisti ei ideologiansa mukaan ole myöskään mikään ryhmätyöihminen, vaan vimmatulla himolla rahan kasaamiseen keskittynyt erakko, joka iltaisin lampun valossa laskee päivän aikana keräämiään rahoja ja suunnittelee seuraavan päivän rahapottia. Siis lähinnä sitä, millaisia manöövereitä ja juonia rahapotin kahminta omiin taskuihin vaatii heti auringon noustua. Tai jo ennen sitäkin sikäli kuin työlainsäädäntö sen sallii, tai oikeastaan siitäkin huolimatta.
Suuret tuloerot ovat haitallisia monella tapaa. Ne aiheuttavat paitsi inflaatiota, niin myös yhteiskuntamoraalin rapautumisen. Jotkut tähtitieteellisissä rahakasoissa rypevät kansalaiset helposti irtaantuvat todellisuudesta ja alkavat elää omien mielihalujensa ja päähänpistojensa mukaisesti, koska rahalla voi voittaa ne rajoitukset, joiden voittamiseen köyhän varat eivät riitä. Monet entiset suurvallat ovat kadonneet maailmankartalta juuri moraalisen rappion myötä.
Suuria palkka- tai palkitsemiseroja ei tarvita yhtään mihinkään. Vain jokunen kirjoistaan sokaistunut fariseus saattaa enää kuvitella, että vain yhden tai korkeintaan muutaman ukon motivaatio ratkaisee yrityksen kasvun ja menestymisen. Ei. Kyllä se joukkuelajeissakin on koko tiimi, jonka motivaatio ratkaisee. Periaatteessa valtion menestymisen ratkaisee kansalaisten motivaatio. Sen sijaan jokunen aivonsa pilalle syönyt miljardööri saattaa pikemminkin olla vain kansakunnan motivaation tuho kuin jokin kansakuntaa kohottava voima.
Siksi keskustelua tuloeroista ja palkkakatosta pitää jatkaa ja ryhtyä suorastaan toimenpiteisiin järjettömien palkkojen ja palkkioiden maksamisen lopettamiseksi. Palkitsemisjärjestelmät pitää luoda sellaisiksi, että ne kannustavat koko yhteisöä eikä vain muutamaa eliittipalleroa. Tokihan taloudellisen kasvun pitää kasvattaa kaikkien hyvinvointia ilman mitään luksuspalleroefektiä. Palkitsemisjärjestelmät tarvitsevat rinnalleen myös oikeudenmukaisen jakojärjestelmän, jota kohottaa myös sellaisen väestönosan hyvinvointia, jolle ei löydy paikkaa kapitalistisessa talousjärjestelmässä tai tuotannossa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tyhmyys on kansantauti!
Sitäkin pahempi, jos siitä vielä maksetaan.