eri tyyppiset maalämpöratkaisut ja laitteet ja niiden erot

ainakin itselle tulee mieleen jako vaihtoventtiilillä ja tulistuksen poistolla varustettuihin pumppuihin. Vaihtoventtiilikone lämmittää lauhduttimen avulla sekä käyttö, että lämmitysveden ja sitä, kumpaa pumppu lämmittää ohjataan vaihtoventtiilillä. Tulistuksen poistolla varustetut pumput lämmittävät lämmitysveden lauhduttimella ja käyttöveden kompuran kuumakaasulla. Etuna tässä rakenteessa on se, että etenkään talvella, kun pumpun käyttöaste on korkea, lauhdutuspainetta ei tarvitse nostaa käyttöveden tekoa varten, vaan se syntyy ikään kuin lämmityksen sivutuotteena, jolloin käyttöveden osalta lämpökerroin on parempi. Näin ainakin, jos pumpun mitoitus on sen verran nafti, että käyntijaksoista tulee pitkiä. Täjaiset pumput ovat parhaimmillaan patterilämmitteisissä taloissa, pumpuissa kun usein on varaaja, eikä käyttöveden tuotto katkaise lämmitysveden saantia. Vaihtoventtiilipumpussa lämmitysveden syöttö katkeaa, kun se alkaa lämmittää käyttövettä. Parhaimmillaan tällainen pumppu on betonilaattaisessa lattialämmitystalossa. Betonilaatta varaa lämpöä hyvin, joten käyttöveden lämmitysjaksot eivät aiheuta lämpötilaheilahteluita, kuten patteritalossa käy, ellei pumpun perään asenneta erillistä puskurivaraajaa lämpöä tasaamaan. Tässäpä oma antini aiheeseen, viisaammat jatkakoot.

Kairattu kaivo on geouskoville. Sopii postimerkkitontille.

Jaa että mikä geouskova? Se on sellainen joka ei tajua porareiästä tulevan lämmön olevan tasan samaa auringon lämpöä kuin vaakaputkissa. Se siirtyy sinne kallioon johtumalla ja pohjavesivirtauksilla. Geolämpöä tulee omakotitalon reiästä huikealla 300 W teholla, jos sitäkään. Ja siitäkin suurin osa on syntynyt siinä lähialueen kivessä uraanin hajoamisessa radoniksi.