Edellisen hallituksen maatalousministeri on täysin eri mieltä pääministeri kanssa, miten hienon sopimuksen Suomi sai neuvoteltua Brysselissä eteläisen Suomen maataloustuista. – Nostitte kädet pystyyn komission edessä, keskustan Sirkka-Liisa Anttila kritisoi Jyrki Kataista (kok) torstaina eduskunnan kyselytunnilla.
Hallitus laski housut nilkkoihin, rajua tylytystä,
S_L Anttilallta !
660
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oli hienoa katsoa, kun Katainen nolasi Anttilan
Pääministeri Katainen, miksi ette ole pistäneet omaa arvovaltaanne peliin ja neuvotelleet Barroson kanssa poliittista sopimusta 141-artiklan jatkosta? ex-maatalousministeri tivasi.
Näinkö :)))
15.10. 2002 IS: "Anttilan Pommivertaus pöyristytti - - -
Sirkka-Liisa Anttila pöyristytti hallituspuolueita maanantaisella haastattelullaan Forssan lehdessä, jossa Myyrmannin pommiräjähdys kytketään hallituksen politiikkaan. Haastattelun mukaan "Anttila sanoo hallituksen politiikan aiheuttavan yhteiskunnan kahtiajakoa, joka puolestaan ajaa ihmisiä Vantaan Myyrmäessä tapahtuneen kaltaisiin tekoihin".
- Onko meillä käynnissä niin hirvittävä syrjäytyminen sellailla ihmisillä, jotka viimeisenä oljenkortena tarttuvat tällaisiin tekoihin vai mikä on taustalla, Anttila kysyy haastattelussa. Anttila jatkaa, että "nyt niitetään niitä hedelmiä, joita maassa on hallituksen politiikan johdosta syntynyt".
16.10.2002 IS: ”Anttila kompastui Myyrmanniin
Eduskunnan varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk) on sellaisessa asemassa, että hän voi vaatia muita kansanedustajia noudattamaan hyviä käytöstapoja, jos he eduskuntapuheissaan innostuvat koettelemaan sopivuuden rajoja. Siksi hänen olisi syytä valita myös omat sanansa tarkoin ja erityisen tarkasti silloin, kun hän ottaa samassa lehtihaastattelussa kantaa kahteen huonosti rinnastettavissa olevaan asiaan eli Myyrmäen räjähdykseen ja Lipposen hallituksen politiikkaan.
Forssan Lehden viime sunnuntaina ilmestyneen numeron mukaan "Anttila sanoo hallituksen politiikan aiheuttavan yhteiskunnan kahtiajakoa, joka puolestaan ajaa ihmisiä Vantaan Myyrmäessä tapahtuneen kaltaisiin tekoihin". Anttilan mukaan "nyt niitetään niitä hedelmiä, joita maassa on hallituksen politiikan johdosta syntynyt".
Haastattelu tulee luetuksi niin, että Anttila vierittää syytä Vantaan murhenäytelmästä hallituksen niskaan. On helppo ymmärtää, että Anttilan haastattelu on aiheuttanut tuohtumusta paitsi hallituspuolueissa myös omissa joukoissa. Sopivalta se ei näytä myöskään politiikan ulkopuolisen lukijan silmissä.
Anttilan lausunnot voidaan nähdä yritykseksi harjoittaa poliittista ryöstöviljelyä järkyttävän ja kansalaisia yhdistävän ei siis jakavan räjähdyksen sirpaleilla. Anttila tarkensi eilen Ilta-Sanomissa, ettei hän "missään tapauksessa" syyllistä hallitusta Myyrmannin tapahtumasta. Hän halusi kuulemma vain tuoda esiin huolensa kahtiajaosta, "jota Suomessa on nykyisen hallituksen aikana ajettu". Yleistävästä "kahtiajaosta" on tullut keskustapoliitikoille hokema, joka käy selitykseksi joka asiaan.
Anttila huomauttaa antaneensa alkuperäisen lausuntonsa puhelimessa ulkomaanmatkalta palatessaan ja vailla tietoa kaikista pommi-iskun yksityiskohdista. Hän olisi tietysti voinut vaieta, mutta saattoi pelätä Forssan Lehden siinä tapauksessa kertovan, että Anttilalla ei ole kantaa Vantaan onnettomuuteen.
Media on kärsimätöntä, mutta tämän kärsimättömyyden ei pitäisi johtaa siihen, että poliitikko puhuu ensin ja miettii vasta sitten. Hallituksen arvosteleminen sen jäseniä silmin nähden järkyttäneen tapahtuman yhteydessä on mautonta. Sillä ei saa pisteitä, vaan menettää niitä.
Klassinen kysymys on, pitääkö poliitikon ajatella mitä sanoo vai sanoa mitä ajattelee. Anttila olisi voinut tarkemmin ajatella, miten hän sanoo sen mitä ajattelee. Kohulausunnon peruuttaminen sen paikkailun asemesta ei olisi ollut huono ratkaisu. Tiedetään poliitikkoja, jotka ovat tunnustaneet olleensa väärässä, mutta myöhemmin kiistäneet mitään sellaista tunnustaneensa.
Kulloisellakin oppositiolla on taipumus panna kaikki epäkohdat hallituksen syyksi. Asiat eivät kuitenkaan ole näin yksinkertaisia, vaan aina on koko joukko ongelmia, jotka ovat olemassa hallituksen politiikasta huolimatta, eivät sen takia. Jos keskusta pitää huonoa työllisyyskehitystä yksin hallituksen syynä, se epäsuorasti ottaa itselleen syyn työttömyyden viisinkertaistumisesta omalla valtakaudellaan 1991-95.
Anttilan tilanne ei eduskuntavaalien lähestyessä ole ollenkaan toivoton. Forssan Lehdelle antamansa haastattelun jälkeen hän ei nimittäin voi kuin parantaa, sillä se haastattelu oli kokeneen poliitikon pohjanoteeraus.”
hallitse kokonaisuutta
Ai niinku tää hallitus :)))
22.3.2006 HS: ”Anttila: Kolme keskustaministeriä harkitsi eroa
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja kuntaministeri Hannes Manninen poistuivat tiistaina budjetin kehyskeskusteluista Smolnasta.
Eduskunnan varapuhemiehen Sirkka-Liisa Anttilan (kesk) mukaan hallitus oli lähellä hajota tiistaina maataloustukikiistan takia. Anttila myönsi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa, että kolme keskustaministeriä oli jopa harkinnut hallituksesta eroamista.
Hän ei kuitenkaan vastannut suoraan kysymykseen, ilmoittivatko kolme ministeriä, jotka Ylen tietojen mukaan olivat kulttuuriministeri Tanja Karpela, kuntaministeri Hannes Manninen ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, erostaan keskustan eilisessä kriisikokouksessa.
"Eivät he ilmoittaneet. He totesivat vain, että varauksen he ovat hyväksyneet", Anttila sanoi.
Anttilan mukaan keskustalaisia oli ärsyttänyt muun muassa hallituksen pöytätavat, joilla yhteisistä asioista oli kerrottu julkisuuteen.
Anttilan mukaan nyt on kuitenkin syytä keskittyä tulevaisuuteen ja haudata erimielisyydet.
"Me ollaan eiliseen ratkaisuun kohtuullisen tyytyväisiä", hän sanoi.”
Uusi hallitus leikkaa yhteensä 1,25 miljardia euroa. Säästöt on kerrottu vuositasolla.
Kuntien valtionosuudet: - 631 milj.
Kehitysyhteistyö: - 115 milj.
Puolustusvoimat: - 200 milj.
Sairausvakuutuksen lääkekorvausmenot: - 113 milj.
Maatalouden säästöt yhteensä: - 110 milj.
Elinkeinotuet: - 110 milj.
Budjettiriihessä sovitaan vielä lisäleikkauksia: - 100 milj.
Säästöt valtion- ja keskushallinnossa: - 60 milj. Lisäksi eri ministeriöiden hallinnoissa miljoonasäästöjä, esimerkisi TEM:n aluehallinto - 10 milj. ja opetusministeriö - 15 milj.
Ammattikorkeakoulujärjestelmä: - 51 milj.
Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen lisäraha: - 58 milj.
Lukioverkon karsiminen: - 30 milj.
Ammatillinen koulutus: - 28 milj.
Yliopistot: - 27 milj.
Suomen Akatemia: - 28,6 milj.
Uusiutuvan energian tuet: - 25 milj.
Oppisopimuskoulutus: - 21 milj.
Merenkulun tuet: - 20 milj.
Tie- ja ratahankkeet: - 20 milj.
EU-rakennerahastojen kansalliset osuudet: - 20 milj.
Valtion taidemuseo: - 19,5 milj.
Maahanmuuttopolitiikan tehostaminen, nopeutetaan viranomaiskäsittelyä: - 20 milj. euroa
TV-lupien tarkastamisesta luopuminen: - 11 milj. euroa
Poliisitoimi: - 10 milj.
Vanhojen hissien korjausavustukset: - 15 milj.
Avustukset korjaustoimintaan: - 10 milj.
Ammatillinen lisäkoulutus - 8 milj.
Lähialueyhteistyö, mm. Venäjä - 8 milj.
Vuorotteluvapaakorvausten pienentäminen: - 7,5 milj.
Ulkoasiainhallinto - 6 milj. euroa
Nuorisotyön rahoitus: - 6 milj.
Puoluetuki - 2 milj. euroa.
Rajatarkistusten automatisointi - 2 milj. euroa
Terveyden edistäminen: - 2 milj.
Ministereille 5 prosentin palkanalennus.